Käytetäänkö metodismissa kastekummeja? |
107 |
|
|
|
Helsingin metodistiseurakunnan sivuilla kerrotaan näin:"Kummeja ei tarvitse valita, mutta on hyvä, jos lapsen elämässä on muitakin vastuullisia kristittyjä, jotka lupaavat tukea lapsen kasvua kohti julkista sitoutumista Kristukseen ja kasvamaan sydämen pyhyydessä.
Vähintään yhden vanhemman, kasvattajan tai kummin tulee olla kristillisen kirkon jäsen. Jokaisen kummin tulisi olla uskossaan kasvaneita kristittyjä, jotka ovat kykeneviä auttamaan lasta kasvamaan uskossa ja rakkaudessa." https://www.helsinginmetodistiseurakunta.fi/?p=5060 |
Rekisteröidäänkö lapsen kaste kirkollisiin dokumentteihin. Kysymys koskee vuotta 1992. Siis voinko saada selville lapsen kastepäivän tuolta vuodelta? |
214 |
|
|
|
Teidän kannattaa ottaa yhteyttä seurakuntaan, jonka jäseneksi lapsi kastettiin. Asian pitäisi selvitä sitä kautta.
https://www.helsinginseurakunnat.fi/ |
Miksi Suomessa lapsen nimi paljastetaan usein vasta ristiäisissä/nimiäisissä? Kuinka kauan Suomessa on ollut tällainen tapa? |
797 |
|
|
|
Entisaikaan lapset pyritiin kastamaan jo ensimmäisen viikon aikana, n. 1-3 päivää syntymän jälkeen. Mutta 1800-luvun loppupuolella aika piteni muutamaan viikkoon. Aikavälin piteneminen johtui vastasyntyneen lapsen terveydellisistä syistä. Nykyään lapset kastetaan n. 4-6 viikon vanhoina. Digi- ja väestötietovirastoon tieto nimestä on toimitettava 3 kuukauden kuluessa.
Mitään selvää selitystä en löytänyt nykypäivän suomalaiselle nimenantoperinteelle. Mutta voisi päätellä, että perinne juontaa juurensa 1800-luvulta ja sitä varhaisemmilta ajoilta. Nimen ilmoittaminen ja kaste liittyivät silloin tiiviisti yhteen ja tämä yhteys on säilynyt näihin päiviin saakka.
Lähde:Pentti Lempiäinen: "Ristiäiset - valmistamme kastejuhlan" (Kirjapaja, 2004) |
Suomen Vapaakirkossa ennen kastettiin myös sylilapsia. Oliko silloin Vapaakirkossa kastettavilla lapsilla kummit? |
450 |
|
|
|
Vapaakirkko eriytyi omaksi kirkokseen vuonna 1923, kun Suomen uskonnonvapauslaki tuli voimaan.
Ehkä vapaakirkkolaiset kastoivat lapsia siihen asti luterilaisen kirkon oppien mukaan, jolloin
lapsilla oli myös kummit. En löytänyt tästä mitään tietoa. Vapaakirkkolaisuuteen kuuluu
olennaisesti aikuiskaste.
Vapaakirkon sivuilla mainitaan myös lasten siunaaminen, joka tapahtuu omassa kodissa:https://www.svk.fi/lapset/
Vapaakirkon sivuilla on myös yhteystietoja. Sieltä kannattaa kysyä asiasta tarkemmin.
Lähde: Portti : lukion uskonto, kurssi 2 (Otava 2015)
|
Voiko evankelisluterilaiseen seurakuntaan kuulumaton henkilö toimia seurakuntaan kastettavan lapsen kummina? |
458 |
|
|
|
Kirkkoon kuulumaton henkilö ei voi toimia virallisena kummina, vaan vähintään yhden kummin tulee olla evankelisluterilaisen kirkon tai ns. Porvoon kirkkoyhteisöön kuuluvan kirkon kastettu ja konfirmoitu jäsen. Kastettavan muidenkin kummien tulee kuulua kirkkoon, jossa on lapsikaste käytössä (esim. ortodoksinen tai katolinen kirkko).
Lähde ja lisätietoa:
https://evl.fi/perhejuhlat/ristiaiset/kummien-valinta-ja-tehtavat
https://evl.fi/uutishuone/tiedotearkisto/-/items/item/29003/Kirkollisko…
https://evl.fi/plus/seurakuntaelama/ekumenia/oppikeskustelut/porvoon-ki… |
Uusimmassa http://eroakirkosta.fi tiedotteessa mainitaan suomessa kastettavien vauvojen määräksi noin 65 prosenttia syntyneistä. Mikä on vastaava prosentti… |
172 |
|
|
|
Ylen verkkouutisen mukaan kasteen suosio on ollut pitkään laskussa, perinne ei ole enää itsestään selvä. Helsinkiläisistä lapsista kasteen saa runsaat 40 prosenttia. Pienemmillä paikkakunnilla kastetraditio on selvästi yleisempi.
https://yle.fi/uutiset/3-10742711 |
Minua kiinnostaisi tietää, kuinka uskonto on tavannut periytyä Suomessa esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, jossa lapsen vanhemmat ovat naimisissa ja äiti on… |
703 |
|
|
|
Vaikka yleistäminen onkin riskialtista tämäntyyppisiä kysymyksiä tarkasteltaessa, jonkinlaisia linjanvetoja lienee kuitenkin tässäkin tapauksessa mahdollista tehdä. Tarkasteltavan periodin alkupuolella seka-avioliitoissa oli tavallisinta kastaa lapset isän uskontoon. Näin meneteltiin myös perinteisellä ortodoksisella alueella Raja-Karjalassa, missä 30-luvun alkuun tultaessa lähes puolet avioliitoista oli seka-avioliittoja (vielä vuonna 1917 näitä oli vain alle 10%) - siitäkin huolimatta, että seka-avioliitoissa morsian oli tavallisemmin ortodoksi.
Sotien jälkeen ortodoksin ja luterilaisen väliset avioliitot yleistyivät myös muualla maassamme siirtoväen asuttamisen myötä. Isän uskontoon kastamisen perinne vaikutti edelleen jossain määrin,... |
He! Kysyn, voiko kasteen antaja olla alaikäinen, kun luterilaisessa kirkossa on niin sanottu "yleinen pappeus" (esimerkiksi jos syntyy vauva, jolle täytyy… |
1047 |
|
|
|
Kastaja voi olla alaikäinen.
Määräykset hätäkasteesta sisältyvät Kirkkojärjestyksen 2. luvun pykälään 14:
"Jos pelätään lapsen kuolevan eikä pappia ole heti saatavissa toimittamaan kaste, tulee jonkun kirkon jäsenen kastaa lapsi vedellä kolmiyhteisen Jumalan nimeen. Hätäkasteesta on ohjeet kirkkokäsikirjassa. Sen voi toimittaa myös muu kristitty.
Hätäkasteesta on viipymättä ilmoitettava asianomaiseen kirkkoherranvirastoon. Hätäkaste vahvistetaan kirkkokäsikirjassa määrätyllä tavalla."
Kastajan iälle ei pykälässä aseteta mitään ehtoja.
Kirkkojärjestys
http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?open&cid=Content344521
Kirkollisten toimitusten kirja löytyy osoitteesta
http://www.evl.fi/kkh/to/KJM/toim-kirja/
|
Jos on saanut kristillisen (ev.lut.) kasteen sekä tullut konfirmoiduksi, ja sitten eroaa kirkosta, niin peruuttaako tämä teko nuo sakramentit? Siis… |
1254 |
|
|
|
Evankelis-luterilaisen kirkon kirkkojärjestyksen
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931055
3. pykälässä luetellaan tavat, jolla tullaan kirkon jäseneksi. Ne lähtevät siitä, että kerran asianmukaisesti toimitettu kaste on kirkon kannalta aina pätevä. Jos henkilö eroaa kirkosta, mutta liittyy siihen uudelleen myöhemmin, häntä ei uudelleen kasteta. Evankelis-luterilaisen opin mukaan uudelleen kastaminen tässä tilanteessa olisi suorastaan raskas synti, koska sellaisen menettely merkitsisi oikeastaan (ensimmäisen) kasteen halveksimista ja mitätöimistä.
Evankelis-luterilaisen kirkon katekismus opettaa (sivu 36):
"Kerran saatu kaste kantaa läpi koko elämän. Kasteen liitto on varma silloinkin, kun uskomme horjuu."
http://www.evl.fi/... |
Mikä ihme voisi olla "baptismal window"? Se voisi kenties liittyä lasimaalauksiin, mutta mistään sanakirjasta sanaa ei löydy. |
1101 |
|
|
|
Suoraa käännöstä en minäkään ole mistään sanakirjasta löytänyt, mutta internetin perusteella se voisi olla kirkossa oleva lasimaalaus, jossa käsitellään Jeesuksen kastetta. Internetissä käytettiin myös käsitetta baptism window. Esimerkiksi amerikkalaisen Bluff parkin metodistikirkon sivuilla on kerrottu kirkon lasimaalauksista ja yhtä ikkunaa sanotaan baptism windowksi. Siitä kerrotaan, että maalauksen yläosassa on laskeutuva kyyhky, joka symboloi pyhää henkeä, keskella Jeesus Jordan-joessa ja alla näkinkenkä, joka symboloi kastetta. Lähde: http://onedomain.com/don/bpwindows/baptismwindow.htm
|
Etsin runoa, jossa kerrotaan adoptiolapsesta ja joka sopisi lausuttavaksi kastetilaisuudessa. |
2456 |
|
|
|
Tiedossamme ei ole runoa, jossa kerrottaisiin adoptiolapsesta. Kastetilaisuuteen muuten sopivia runoja voisi löytyä esimerkiksi kirjoista:
Runo puhuu lapsesta
Vauvan vaaka - leikkiloruja ja runoja vauvoille / Hannele Huovi
Helmet sanahaku http://www.helmet.fi/search*fin/X
kaste runo** antaa myös muutaman kirjan.
Kannattaa käydä kirjastossa selaamassa etenkin lastenosaston runokirjoja.
|
Miten saisin luettavakseni vanhoja Kotiliesi-lehtiä?(60-luvulta) |
2726 |
|
|
|
Hei!
Vanhoja Kotiliesi-lehden numeroita voinee pyytää kaukolainaksi. Voitte tiedustella asiaa omasta kirjastostanne. 60-luvun vuosikertoja löytyy esim. muutamista maakuntakirjastojen kokoelmista. Kirjastoilla saattaa tosin olla vaihtelevia käytäntöjä kokonaisten numeroiden lainaamisessa. Parhaiten asia selviää, kun pyydätte kirjastossa kirjastonhoitajaa tarkistamaan lehden 60-luvun numeroiden sijainnin Manda-tietokannasta.
Kasteasujen historiaa käsitteleviä artikkeli- ja kirjaviitteitä löytyi myös muista lehdistä. Ohessa vielä muutama viite Kati- ja Aleksi-tietokannoista:
Kati-tietokannasta löytyneet viitteet:
- Kastevaipasta mekkoon : kasteasujen historiaa Suomessa
Hahl, Maija
1987
Koti vol. 49, nro 7-8, s. 8-9, 32
- Dopdräkter på... |