kartanot

Tilaa aihepiirin kartanot RSS-syöte
37 osumaa haulle. Näytetään tulokset 21–37.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Etsin nuoruuteni suosikkisarjaa, joka kertoo kahdesta englantilaispojasta sekä heidän perheeseensä tulevasta tytöstä. Muistaakseni neljän kirjan sarja seuraa… 718 Janakkalan pääkirjastosta ehdotetaan, että sarja olisi K. M. Peytonin Christina-sarja, johon kuuluu neljä kirjaa: Kartanon varjoissa, Pilvilinnoissa, Takaisin kartanoon ja Uusilla teillä. Nimet William ja Dick ovat esillä. Sisäkannen esittelyteksti kertoo seuraavaa: "Monesti palkitun englantilaisen kirjailijan K. M. Peytonin ehkä maineikkain teossarja on vuosisadan alkuun sijoittuva kartanotarina Christina. Neliosaisen sarjan päähenkilönä on orpo Christina, jonka on määrä saada 21-vuotispäivänään suuri perintö. Christina-sarja on toisaalta romanttinen, toisaalta realistinen kuvaus vuosisadan alun Englannista, ensimmäisen maailmansodan ajoista ja kartanoelämästä, johon kuuluvat vahvat säätyerot." Sarjaa on edelleen hyvin saatavissa...
Missä sijaitsi mylly josta Juutas läksi säkkiä kantamaan? 847 Joel Lehtosen Putkinotkossa Könösen saha, mylly ja lotjatelakka sekä Könölinin sahan kartano, jonka jyväaitasta Juutas Käkriäisen kantaakseen ottamansa kahdeksankymmenkiloinen jauhosäkki on peräisin, sijaitsevat Kenkkuinniemen kannaksella. Putkinotkosta sahalle on matkaa neljä ja puoli kilometriä.
Tarvitsen suomalaisten kartanoiden historiaa ja ruokaperinnettä/ ruokaohjeita käsittelevää kirjallisuutta. Onko sitä mahdollisesti saatavilla? 881 Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyvät alla mainitut suomalaisten kartanoiden ruokaperinnettä käsittelevät kirjat: - Urajärven kartanon keittokirja : Lilly von Heidemanin reseptejä vuosilta 1905-1910 / [kirjoittaja: Jouni Kuurne] (2014) - Tertti : kartanon keittokirja / [teksti ja toimitustyö: Mikko Takala] (2014) - Makuja mahtipitäjästä : ruokaa, kulttuuria, tarinoita / Laura Kolbe, Birgitta Stjernvall-Järvi, Vuokko Virolainen, Mervi Pasanen (2011) - Laukon kartanon keittiössä / Leena Lagerstam (2008) - Vuoksen lohta ja Pietarin kaviaaria : Imatran seudun gastronomiaa ja kartanoelämää / Risto ja Ritva Lehmusoksa (2008) - Ihmisiä ja elämää Kirjakkalan, Mathildedalin ja Teijon vanhoissa ruukkikylissä / Leena Rossi (toim.) (2003) -...
Haluaisin laajemman tiedon päästä vedettävästä vauva/ lapsisängystä, kuten millä luvulla ja millaisia päästävedettävä vauvasänkyjä on, historia saa olla laaja… 914 Suomalaisen sänkykirjan mukaan ( Sammallahti, Leena: Suomalainen sänky, 2006) päästävedettävät sängyt ovat sivustavedettävien sänkyjen funktionaalisia variantteja, vuode vain kasataan päivän ajaksi siten että kahdesta osasta koostuvan sängyn jalkopuoli työnnetään pääpuolen sisään.Usein pääpuoli kokoonlykättävässä sängyssä on koristeellisempi ja korkeampi kuin jalkopää. Päästävedettävä sänky on kansanomaisista, puuseppien valmistamista sänkytyypeistämme nuorimpia. Sänkytyyppi levisi 1800-luvun lopulla ja oli käytössä pitkälle 1900-luvulle talonpoikaisasunnoissa. Kartanoissa ja varakkaissa kaupunkikodeissa päästävedettäviä sänkyjä oli käytössä jo 1700-luvulta. Kartanoiden lastenkammareihin päästävedettävät rautaiset lastensängyt ilmestyivät...
Kuinka Etelä-Savon kartanoasutus on syntynyt? 1360 Herrasväen asuinpaikat -verkkosivusto http://kirjasto.mikkeli.fi/etela-savon-kartanot/ kertoo, että kartanoasutus syntyi kun piru kantoi uusia tulokkaita, ruotsalaisia, kuormavitassa selässään. Kuormavita hajosi Penkkimäenrinteeseen ja ruotsalaiset levisivät Joroisten pitäjään. Kartanot ovat syntyneet Suomessa 1600-luvulla. Kruunu luovutti rahapulassa läänityksiä ja lahjoituksia aatelisille sotilas- tai siviilivirkamiehille. He saivat alueeseensa veronkanto-oikeuden ja heidän asuinkartanoaan kutsuttiin säteriksi. 1600-luvun lopussa luotiin rustholli- eli ratsutilalaitos, jossa tiettyjen talonpoikaistalojen oikeudeksi ja velvollisuudeksi annettiin ratsukon varustaminen Ruotsi-Suomen armeijaan. Ratsukkoa vastaan he saivat verohelpotuksia....
Olen useita vuosia selvitellyt, mahdollista julkaisua varten, Sysmän pitäjässä, Voipalan kylässä sijainneiden/sijaitsevien Hovilan, Voipalan ja Ilolan… 4877 25.11. 2010 vastatussa kysymyksessä oli lähteitä liittyen torppareihin ja torpparilaitokseen yleensä. Alla on joitakin lähteitä, jotka liittyvät Sysmän historiaan, kartanoihin ja torppareihin. Voit pyytää kirjoja kaukolainaksi oman lähikirjastosi kautta: - Stjernvall-Järvi, Birgitta, Virtaan kartanot Sysmän kartanoyhteisössä 1800-luvulla (1995) - Suvanne, Em., Sysmän historia nykyaikaan asti (1912) - Juvelius, Einar W., Sysmän pitäjän historia (1927) - Ticcander, Michael, Sysmän pitäjä 1792: Maantieteellinen ja historiallinen väitöskirja Sysmän pitäjästä (1942) - Stjernvall-Järvi, Birgitta, Kartanoelämää Itä-Hämeessä (2009) - Stjernvall-Järvi, Birgitta, Kartanoarkkitehtuuri osana Tandefelt-suvun elämäntapaa (2007)
En löydä mistään tietoa siitä, onko Kuitian kartano Paraisilla avoinna yleisölle. Osaatteko kertoa? 3920 Kuitian tila (Qvidjagård) on yksityisessä omistuksessa. Omistaja on Anders af Heurlin. Näyttäisi siltä, että tilalla on ainakin käynyt vierailevia ryhmiä, luultavasti vierailut ovat olleet erikseen sovittuja käyntejä. On syytä ottaa yhteyttä tilan omistajaan ja tiedustella asiasta. Löysin Internetistä tiedon tilausravintolasta, johon on yhteystiedot, ehkä yhteydenottoa kannattaa yrittää tätä kautta, http://ravintolat.ravintolakeskus.fi/ravintolat/Lielahti/Qvidja+G%E5rd/…. Kuitian kartanosta löytyy tietoa Museoviraston sivulta ja lisäksi SKS:n Kansallisbiografiassa on artikkeli Kuitian kartanon omistajasta Håkan af Heurlinistä sekä Kuitialan tilan ajasta 1900-luvulla. http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=113 http://www....
Sivustossa http://sukutilat.sarka.fi/ Gunnarsin tila Espoossa: "Tilan lahjoitti Espoon kunnalle v. 1885 salaneuvos A. L. Born, hänen veljenpojallaan oli siihen… 1626 Kansallisbiografiassa http://www.kansallisbiografia.fi olevassa artikkelissa ei mainita A.L. Bornilla olleen lapsia, mahtoiko se olla lahjoituksen syy? Teoksessa Bodominjärvi - tarinat elävät kuvissa kerrotaan, että Gunnarsin tilaan perustetiin lastenkoti vuonna 1918 sen jälkeen, kun tila oli siirtynyt kunnan omistukseen (s.89). Lisää vastauksia kysymykseenne saattaa löytyä Espoon kaupunginmuseon julkaisusta: Röylän ja Bodomin seudun omakotiyhdistys ry 30 vuotta : ratsutiloista kartanoiksi - kartanoista kyliksi.
Sipilän kartanon historia. Sijaitsee Janakkalassa, mutta enempää en ole juuri saanut tietoa selville. Olen etsinyt Janakkalan historia kirjastakin tietoa… 7907 Valitettavasti en minäkään löytänyt kovin paljon tietoa Sipilän kartanosta. Ainoa lyhyt teksti löytyi teoksesta Rakennettu Häme - Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö: Sipilä, Leppäkoski Sipilän tilalle johtaa koivukuja, jolta avautuu kaunis näköala Puujoen rantapelloille. Sipilän kaksikerroksinen, peittämättömästä tiilestä muurattu päärakennus on vuodelta 1890, ja se on poikkeuksellisen edustava. Sen rakentamiseen on käytetty Sipilän oman tiilitehtaan tuotteita. Myös talousrakennukset sekä entiset työväenasunnot ovat tiilestä. Netistä/Googlesta löytyy hakusanalla Sipilän kartano tietoa talon nykyisestä omistajasta ja toiminnasta: http://www.magnuslonden.net/fi/artikkelit/haastattelut/artikel-3905-146… Samoin tästä osoitteesta: http...
Haluaisin tietää Jalna-sarjan kirjojen järjestyksen???? 8507 Mazo de la Rochen Jalna-sarja (Jalna series eli Whiteoak Chronicles) kertoo whiteoakin perheen tarinan sadan vuoden ajalta, vuodesta 1854 vuoteen 1954. Romaaneja ei kuitenkaan kirjoitettu tarinan mukaisessa aikajärjestyksessä, ja jokainen niistä voidaan myös lukea itsenäisenä tarinana. Tässä kuitenkin sarjan kirjat tapahtumien mukaan kronologisesti järjestettyinä: o Jalnan synty WS 1960 (Building of Jalna 1944) o Jalnan aamu WS 1962 (Morning at Jalna 1960) o Jalnan kotiopettajatar WS 1950 (Mary Wakefield 1949) o Jalnan nuori Renny WS 1945 (Young Renny 1935) o Jalnan kevät WS 1947 (Whiteoak Heritage 1940) o Jalnan veljekset WS 1954 (Whiteoak Brothers 1953) o Jalna WS 1937 (Jalna 1927) o Jalnan perhe WS 1938 (Whiteoaks of Jalna 1929) o...
Mistä löytyisi Otavan julkaisema suomenkielinen teos Maria Zakrevskajasta. Hän oli Jänedan kartanon valtiatar Virossa. Kirja on julkaistu ainakin joko 1985 tai… 1422 Aiheesta on kysytty aiemminkin Kysy Kirjastonhoitajalta palvelusta, ja ohessa on linkki aikaisempaan vastaukseen. http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=e0f3a510-486… Kyseistä kirjaa, eli hänen tyttärensä kirjoittamaa omaelämäkertaa, löytyy myös HelMet-kirjastoista runsaasti. Voit tehdä aineistoon varauksen HelMet-verkkokirjastossa tai lähikirjastossasi paikanpäällä.
Tietoa Albergan kartanosta. Lähinnä sen omistajista. Lienee 1800-luvulla rakennettu. Asiakas on sukututkija. 2056 Helmet-haulla saa Albergan kartanosta 9 viitettä: 1 Espoon kartanopuistot : historian ja nykytilan inventointi vuodelta 2000 / Ranja Hautamäki 2001 2 Meidän Laajalahti : Laajalahti ry:n 50 v. : juhlajulkaisu 6.12.2000 / [julkaisija: Laajalahti ry.] ; 2000 3 Alberga = Alberga / Kirjoittajat = Författare Björkman, Sten .. [et al.] 1997 4 Vanhoja kartanoita Helsingin seudulla : kulttuurihistoriallisia ajankuvia / Bo Lönnqvist ; valokuvan 1995 5 Laajalahti r.y. 40 V. / [toim. Erkki Honkanen] 1990 6 Sakaraharjainen linnani : Tarvaspään historia/ Erja Pusa 1988 7 Lepuski. 1 / Toim. Arja Salmi ...[et al.]: Leppävaara-seuran julkaisu KIRJA 1988 8 Espoo. II : Espoon pitäjä ja Espoon kartano 1600-luvulla / August Ramsay KIRJA 1984 9...
Mikä Kaari Utrion historiallinen romaani kertoo Tuomarinkylän kartanoon ja/tai Helsingin pitäjän kirkonkylän alueeseen liittyvistä tapahtumista? 524 Kävin pikalukien lävitse kaikki Kaari Utrion historialliset romaanit sekä niistä kirjoitetut tutkimukset, mutta en löytänyt teosta, jonka keskeiset tapahtumat sijoittuisivat mainitulle alueelle. Romaanissa Ruma kreivitär (ilm.2002) kuvataan Helsinkiä ja uusmaalaista kartanokulttuuria, tapahtumat sijoittuvat kuitenkin Espooseen, nykyisen Kilon ja Leppävaaran seuduille. Utrion Helsinkiin sijoittuvissa romaaneissa vieraillaan usein myös lukuisissa lähiympäristön kartanoissa. On mahdollista, että niiden joukossa olisi ollut jokin Helsingin pitäjän kirkollakin sijaitseva, mutta se olisi jäänyt minulta selaillessani huomaamatta. Kaari Utrion romaanien keskeiset tapahtumat sijoittuvat ainakin seuraaville paikkakunnille: Helsinki, Porvoo, Espoo,...
Millaisia kartanot olivat 1800-luvulla? 1101 Aiheesta löytyy paljonkin kirjallisuutta, mutta et kuitenkaan kerro minkälaista tietoa 1800-luvun kartanoista kaipaat. Seuraavista teoksista voisi kuitenkin olla apua: Gardberg, C.J: Suomen kartanoita, Helsingissä : Otava, 1989 Suomen kartanot ja suurtilat. I, Helsingissä : Kivi, 1939 Suomen kartanot ja suurtilat. II, Helsingissä : Kivi, 1941 Suomen kartanot ja suurtilat. III, Helsingissä : Kivi, 1945 Kartanoiden ruokakulttuurista kertoo: Brück, Arja: Kuninkaan matkassa, Helsingissä : Otava, 2002 Hauskana lukuvinkkinä voisin suositella seuraavaa: Vesterinen, Ervo: Louhisaaren herra ja Kankaisten kukka : totta ja tarua kartanolinnan vaiheilta, Helsingissä : Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2002 Kirjastot.fi -sivuston linkkikirjastosta...
Olen tutkinut jo jonkin aikaa Vihdin historiaa ja aika niukasti löytyy tietoa itse asiassa Vihdin kartanoista ja itse kummittelusta tai muusta yli… 4399 Pääkaupunkiseudun kirjastojen helmet-aineistohaun (www.helmet.fi) perusteella Vihdistä ja sen historiasta ja kartanoista löytyy useampia teoksia. Hakutavaksi voi valita sanahaun ja käyttää hakusanayhdistelmiä Vihti and kartanot, Vihti and paikallishistoriat ja Vihti and historia. Useita teoksia on Leppävaaran kirjaston Uusimaa-kokoelmassa, esim. teos Lajunen, Helmi-Briitta: Olkkala: kartanoajasta nykypäivään. Myös Pasilan kirjastossa on useita Vihdin historiasta kertovia teoksia. Luettelointitiedoista ei käy suoraan ilmi onko teoksissa, joissa on tietoa kartanoista, myös kummitustarinoita. Asiaa voisi tiedustella soittamalla kirjastoon, jossa kyseinen teos on paikalla. Henkilökunta voi tutkia sisällysluetteloa. Vihdin kunnan sivulla www....
Mitä kartanoista kertovia kirjoja teiltä löytyy? Olisin todella kiitollinen tiedoista. 1616 Aineistorekisteristämme http://www.turku.fi/kirja/sivu2.html voit hakea tarkalla haulla valitsemalla haetaan kenttään teoksen nimi ja kirjoittamalla kartanot. Tulokseksi saat 5 teosta, mm. kolmiosainen Suomen kartanot ja suurtilat. Toim Jutikkala & Nikander. 1939 - 1945. Tätä teossarjaa ei tosin saa kotilainaksi. Tarkalla haulla valitsemalla haetaan kenttään : asiasana ja kirjoittamalla kartanot saat tulokseksi 87 teosta. Lisäksi kirjastossamme on mm. C.J. Gardbergin teos : Suomen kartanoita. 1989. Kirjastomme kotisivuilla on nätävissä kirjaluettelo Varsinais-Suomen kartanoita ja suurtiloja. //www.turku.fi/kirja/maakunta/kartanot.html. Luettelo on aakkosellinen kartanon nimen mukaan ja siinä on aakkosellinen teosluettelo....
Onko olemassa englanninkielistä kirjaa tai muuta julkaisua (etelä-)Suomen vanhoista kartanoista ja linnoista? 870 Seuraavat kolme kirjaa löytyivät: Vesa Mäkinen: Suomen vanhat linnat = The Castles of Finland (kust. WSOY 1998); Kari Uotila: Medieval outer baileys in Finland (kust. Society for Medieval Archaeology in Finland 1998); Castles around the Baltic Sea (kust. Association of Castles and Museums around the Baltic Sea 1994). Näiden saatavuutta kirjastosta voi katsoa esim. pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmatietokannasta (http://www.libplussa.fi).