| Mitä sisälsivät 1920-luvulla ns yliopistolliset hospitanttiopinnot? Ko opintojen jälkeen monet naisopiskelijat valmistuivat seminaareissa… |
30 |
|
|
|
Hospitantti oli opiskelija, joka oli ns. kuunteluoppilaana eli ei varsinaisesti kirjoilla oppilaitoksessa. Kansakoulunopettajien hospitanttiopintojen sisällöt ilmeisesti hieman vaihtelivat, mutta saattoivat itseopiskelun lisäksi sisältää säännöllisenä opetuksena esim. kasvatusoppia ja opetusoppia, lisäksi opintoihin saattoi sisältyä opetusharjoittelu. Ks. Kansakoulun lehti 30.11.1928.Seminaareihin perustettiin hospitanttiluokkia ilmeisesti siksi, että pätevistä opettajista tai opettajaopiskelijoista oli pulaa, ks. esim. Kainuun sanomat 6.9.1924 ja Uusi Suomi 27.4.1921. |
| Paljonko oli perus luokan opettjan palkka vuonna 1929 |
322 |
|
|
|
Vuonna 1929 kansakoulunopettajan palkanmuodostukseen vaikutti se, työskentelikö hän kaupungissa vai maaseudulla, ja se, toimiko hän ala- vai yläkoulussa. Myös sukupuoli ja perheellisyys olivat palkkaukseen vaikuttavia tekijöitä.
Vuonna 1929 kansakoulunopettajien palkoista säädettiin joulukuussa 1926 voimaan tulleessa Laissa kansakoululaitoksen kustannuksista (180/1926).
Esimerkiksi kaupunkien kansakoulunopettajien pohjapalkkojen tuli sen 16§:n mukaan olla vähintään seuraavat (paikan kolmiportaisen kalleusluokan mukaan): yläkansakoulun perheellinen opettaja 24 000–26 400, yläkansakoulun perheetön opettaja 20 000–22 400 ja alakansakoulun opettaja 15 000–17 400 markkaa vuodessa.
Ensimmäisestä lapsesta myönnetyn palkanlisän lisäksi... |
| Kuinka suuri oli pätevän kansakoulunopettajan palkka 1970-luvun alussa, kun opettajalla oli 15 vuoden työkokemus? |
316 |
|
|
|
Hei,
Tilastokeskuksen palkkatilaston 1971 (s. 37) mukaan kansakoulunopettajan kuukausikeskiansio oli 1750 mk.
Linkki palkkatilastoon: https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/170226/xtds_pa_197100_1971_…
Pätevyys-/työkokemustieto onkin hankalammin kaivettavissa oleva tieto. Tilastokeskus lienee oikea kohde, jos tätä haluaa selvittää. |
| Etsin lisätietoja P. Ollilaisesta. Ollilainen keräsi SKVR:n kokoelmiin päätyneitä runoja mm. Pohjois-Karjalasta ja mitä ilmeisemmin suunnitteli Nuorten… |
83 |
|
|
|
Hei,
Etunimi oli työläs löytää mutta viimein sekin löytyi ja runsaasti tietoja.
Pekka Ollilainen (s.1866 Nurmeksessa, k. 1940)
Kyseessä on sama henkilö. SKVR:n mukaan kerännyt aineistoa 1888-1892, joten hän on ollut reilu parikymppinen opiskelija.
”Opettaja P. Ollilainen Joroisista on lähettänyt runsaan ja hyvin toimitetun kokoelman satuja, runoja, loitsuja, taikoja ja arvoituksia Nurmeksesta, Rautavaaralta, Nilsiästä, Kuusjärveltä, Enosta, Sortavalasta ja Pieksämäeltä. Hänelle ehdotetaan 50 markan rahapalkinto.”
(Suomi : kirjoituksia isänmaallisista aineista, toim. SKS, 1895)
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/498427?term=P.%20Ollilainen&page=254
Opettajana Joensuun kansakoulussa sekä ilta- ja... |
| Minkä ikäisinä maalaiskansakoulujen opettajat pääsivät eläkkeelle 1960-luvun alkupuolella, kymmenisen vuotta ennen koulu-uudistusta? |
305 |
|
|
|
1960-luvun alussa kansakoulunopettajilla eläkkeen saamisen yleisenä edellytyksenä oli 60 vuoden ikä.
Lähteet:
Asetus kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta ja eläkkeistä (322/1958)
Yleinen muistilista kansakoululaitoksen palkkausta ja sen suoritusta koskevista asioista. – Suomen kansakoulukalenteri. 1962 |
| Mikä oli v. 1910 valtion osuus mieskansakoulunopettajan palkassa. Jos se oli erilainen eri paikkakunnilla, niin haluaisin tietää Lapinlahdella. Kiitos… |
314 |
|
|
|
Kysymykseen ei nykyisen palkkakäsityksen valossa ole yksinkertainen vastata, sillä rahapalkan lisäksi miesopettajan palkkaan kuului erilaisia luontoisetuja, jotka kunta tai kansakoulun muu järjestäjä oli velvollinen tarjoamaan.
Kun opettajan virka/paikka tuli auki, haki kunta valtiolta – koulutoimen ylihallitukselta – avustusta palkkaukseen. Nuo valtionapuanomukset löytyvät Kansallisarkistosta. Valtionapua haettaessa piti perustella, millainen koulu, paljonko oppilaita, oliko ainoa opettaja yms. Valtio myönsi sitten noin 500 –1000 markkaa/vuosi valtionapua ja kunta lisäsi rahapalkkaa vaihtelevilla summilla. Yleensä kunnan maksama palkka näyttäisi olevan valtionapua pienempi. Toisinaan haettiin samaan aikaan sekä miesopettajaa että... |
Kysy kirjastonhoitajalta