kansakoulu

Tilaa aihepiirin kansakoulu RSS-syöte
51 osumaa haulle. Näytetään tulokset 21–40.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mistä löytyisi laulu: pikku poika Paavo suureen metsään juoksi aivan yksin... 228 Se löytyy digitoidusta materiaalista suoraan linkin takaa Valikoima_runoja_kansakoululapsille-1.pdf (doria.fi)
Miten saan tietää, missä olen käynyt kansakoulun 1:n luokan? 283 Asiaa voisi lähteä selvittämään Kiteen kaupungista. Kansakoulujen arkistoja säilyttää pääsääntöisesti se kunta, joka kansakoulua on pitänyt yllä. Kiteen sivistys- ja vapaa-aikakeskuksen yhteystiedot sähköpostiosoitteineen löydät täältä: https://www.kitee.fi/sivistys-ja-vapaa-aikakeskus  Kiteen kaupungin arkistotietopalvelu, yhteystiedot ja tietopyyntölomakkeet:  https://www.kitee.fi/arkistotietopalvelu?inheritRedirect=true http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kansakoulut
Etsin tietoa Turun kaupungin kansakoulujen kesäsiirtolatoiminnan historiasta 715 Turun kansakoulujen kesäsiirtolatoiminnasta löytyy tietoja ainakin muutamasta teoksesta. Kimmo Ikosen kirjoittamassa kirjassa, ”Turun koulut aikansa ilmiönä: 140 vuotta yleissivistävää opetusta (1872-2012)”, on luku ”Itsenäisen Suomen alkutaival”, jossa kerrotaan jonkin verran kesäsiirtolatoiminnasta. Perusteellisempia tietoja löytyy kirjasta ”Turun kaupungin kansakoulut 1913-1923: kertomus lukuvuodelta”, johon on koottu kyseisten lukuvuosien vuosikertomukset. Vaikuttaisi siltä, että kesällä 1919 oppilaita ei lähetetty Ruissaloon vaan Paraisille, Nauvoon ja Taivassaloon. Lukuvuoden 1918-1919 vuosikertomuksessa nimittäin todetaan, että ”[t]änä vuonna ei voittamattomien esteiden tähden onnistuttu järjestämään kuin 3 siirtolaa”, s. 34....
Olen koettanut hakea varmistusta tietoon, että Pohjois-Karjalassa Kolin alueella olisi aikoinaan ollut Jeron kansakoulu. Koulurakennus olisi sijainnut Kolin… 734 Kyseessä on varmaankin entisessä Pälkjärven kunnassa sijainnut Jero-Puikkolan kansakoulu. Hakupalvelu Finnan kautta siitä löytyy jonkin verran tietoa. Aineisto sijaitsee Kansallisarkistossa Mikkelissä. Alla linkki dokumenttien tietoihin. Kannattanee myös olla yhteydessä Mikkeliin, alla yhteystiedot myös sinne:  https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Jero-Puikkolan+kansakoulu&type=AllFields https://arkisto.fi/fi/info/yhteystiedot Värtsilän verkkolehti Värtsissä koulu myös mainitaan: https://vartsi.net/2015/09/10/jeron-jaljilla/
Onko Helsingin kaupungin kansakouluissa tehty kokoavaa historiaa? Tai mistä saa tietoja noin 1900-1915 väliltä. 268 Helsingin kansakoulujen historiaa käsitteleviä teoksia Helmet-kirjastossa: Urho Somerkivi, Helsingin kansakoulun historia, Helsingin kaupunki, 1977 Helsingin maalaiskunnan kansakoululaitos = Folkskolväsendet i Helsinge : 1866-1966 / toimittanut Lauri Leppänen, Helsingin maalaiskunta, 1966 Pasilan kirjaston Helsinki-kokoelmassa on Helsingin kaupungin kansakoulut, toimintakertomuksia lukuvuodesta 1902-1903 lukuvuoteen 1914-1915. Teoksia ei lainata, mutta niitä voi tutkia Pasilan kirjastossa. Lisäksi kiinnostavia voisivat olla teokset: Kalevi Tamminen, Kansakoulun uskonnonopetus vuosisadan vaihteen murroksessa : maamme kansakoulujen uskonnonopetuksen asema, tavoitteet ja opetussuunnitelmat vuosina 1898-1912, WSOY, 1967 Tietoa, taitoa,...
Kansakoulussa, 60-luvun lopulla, luimme lukukirjaa, jossa eräs runo puhutteli minua jo lapsena. Olen tuloksetta yrittänyt löytää sitä netin kautta. En ole… 659 Etsimäsi runo on Heikki Asunnan Sadetta. Asunnan Valitut runot -kokoelma ajoittaa tekstin vuoteen 1946. 60-luvun lukukirja, jossa se on vastaan tullut, lienee Keskikoulun peruslukemisto. 2 (Otava, 1967).
Kysyisin yhdestä runosta, jonka muistin olevan vanhassa kansakoulun kirjassa. Mutta kun hankin ne 1-4 luokan lukukirjani nettidivarista, niin ei sitä runoa… 324 Heikin kesämuistoja -runo löytyy sivulta 16 Valistuksen vuonna 1963 julkaisemasta kansakoulun 2. luokalle tarkoitetusta Lukutunnin kirja -sarjan lukemisen oppikirjasta. https://fennica.linneanet.fi/vwebv/holdingsInfo?searchId=3505&recCount=10&recPointer=2&bibId=290659
Kuka on kirjoittanut runon, jonka alku kuuluu näin: "Syksy saapui harmain siivin yli suuren suon. Suolla oli kurkia: isäkurki, äitikurki, poikakurki Jukka."… 1377 Kyse on Aila Nissisen runosta "Syksy lensi harmain siivin yli suuren suon", joka alkaa näin:  "Syksy lensi levein harmain siivin yli suuren suon - suolla oli kurkia: isäkurki, ätikurki sekä poika, Kurki-Jukka. Heillä oli niskatukka sekä pitkänpitkät nokat, niin, ja suurensuuret siivet, viisaanviisat silmät, koikkeliininkoivet."  Runo löytyy mm. teoksista Lukutunnin kirja 3 (1962) sekä Nissinen: Laulavat omenat (1958). Nämä molemmat löytyvät Keski-kirjastojen kokoelmasta.
Haen lapsuuteni kirjaa jota olen lueskrkkut 60-luvun lopulla. Vanha kirja, jonka äitini oli ostanut Lahden torilta ehken vna 69. Kirjassa oli arvoituksia,… 318 Etsitty kirja saattaisi olla K. Raition toimittama Esi- ja toinen lukukirja : kansakoulun valmistavan koulun sekä I ja II vuosiosaston tarpeeksi (WSOY, 1912). Siitä löytyy arvoituksia, kuvauksia eläimistä (esimerkiksi juuri kysymyksessä mainitut kettu, karhu ja susi esitellään), sekä taide- että kansansatuja - ja paljon muuta. Puuvati-nimisessä tarinassa kerrotaan poikansa ja tämän vaimon luona asuneesta vanhasta miehestä, joka "syödessään riputteli ruokaa vaatteillensa." Osa teksteistä on painettu fraktuuralla.
Mikä on "vähennyslaskutaulu" ja mikä taho on painattanut sen? Mitä sillä harjoitellaan tai tehdään? 1076 Vähennyslaskutaulu lienee yksi "laskuopillisista havaintotauluista", joita tehtiin kansakoululaisia varten. Sen avulla harjoiteltiin laskutehtäviä. Itse taulusta en onnistunut löytämään tietoa, mutta vuonna 1904 ilmestyi kirja nimeltä Kokonaislukujen kertaustaulun selitys ja tulokset (Otto Hjalmar Hultin, Ph. Reinhardin mukaan Suomen oloihin soviteltu), jota opettaja lienee käyttänyt taulun rinnalla. Julkaisija oli Valistus:https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=hultin+hj+kertaustaulu&type…  
Minkälainen koulujärjestelmä Virossa oli 1930-luvulla? Eräs taideteos keskittyy virolaiseen mieheen, joka syntyi vuonna 1921 ja sai koulutiensä päätökseen… 396 Ilmaisu olisi suomeksi "kuusiluokkainen kansakoulu". Maan itsenäistymisen jälkeen (1918) Virossa tuli käyttöön kuusiluokkainen kansakoulu, joka oli kaikille pakollinen. Kansakoulun jälkeen oli mahdollista jatkaa oppikouluun tai ammattikouluun. Lähteet: Tuglas-seura Lembit Andresen: Eesti kooli ajalugu. Algusest kuni 1940. aastani. Avita, Tallinn, 1995.
Mistä arkistosta voisi löytää vanhojen kansakoulujen pohjapiirroksia ja muita niiden rakennukseen liittyviä asiakirjoja? 1215 Kansakoulujen pohjapiirroksia löytyy Finnan kautta. Finna on Kansalliskirjaston ylläpitämä tiedonhakupalvelu, jonka kautta pääsee monen suomalaisen arkiston, kirjaston ja museon digitaaliseen aineistoon. Osa pohjapiirroksista on suoraan verkossa saatavilla, muista löytyy tieto sijainnista. Alla linkki haun tulokseen: https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=kansakoulu+pohjapiirros&typ… Myös muita asiakirjoja voi hakea tämän palvelun kautta.
Kenellä on oikeus päästä tutkimaan esim. vanhoja kansakoulujen arkistoja ajalta 1880-1960. Onko mahdollista nähdä niitä? 684 Arkistojen portti -verkkopalvelun sivuilla kerrotaan, että kansakoulujen arkistoja säilyttää pääsääntöisesti se kunta, joka kansakoulua on pitänyt yllä tai on ollut sen seuraaja. Alla lisää tietoa kansakoulujen arkistoista: http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kansakoulut#Kansakoulujen_arkistot Helsingin kaupunginarkiston säilyttämät kansakouluarkistot löytyvät Sinetti-tietokannasta: https://yksa3.darchive.fi/YKSA3/public/archive/HELKA/ Arkistot yleensäkin ovat vapaasti käytettävissä, mutta osalla aineistosta on käyttörajoituksia. Alla tietoa niistä: http://wiki.narc.fi/portti/index.php/K%C3%A4ytt%C3%B6rajoitus
Millainen on ns. stataristinen lukutapa, jota on pyritty suosimaan ainakin 1920-luvulla, unohtamatta kuitenkaan kursorista tapaa. https://josu13.kuvat.fi/kuvat… 854 Latinan "seisovaa" tarkoittavasta statarius-sanasta johdettu stataarinen (seisova, verkalleen edistyvä) merkitsee lukemisesta puhuttaessa "selvää ja hidasta, välimerkkejä huomioivaa lukemista". Tämä kytkeytyy 1900-luvun alupuolen lukemisen opetuksen mekaaniseen luonteeseen. Kursorisella eli nopealla, pääkohdittaisella lukemisella pyrittiin tämän vastapainona irti ymmärtämistä vailla olevasta tankkaavaisuudesta. Lukemisläksyn mekaanisen toistamisen sijasta uudessa oppivelvollisuuskoulussa opettajan tuli koettaa ohjata oppilaitaan tekstin pääkohtien ymmärtämiseen ja antaa luetun pohjalta tilaisuuksia uuden kertomiseen ja keskusteluun. Lähteet: Aimo Halila, Suomen kansakoululaitoksen historia. 3, Piirijakoasetuksesta oppivelvollisuuteen Aimo...
Mitä Aapista on käytetty kansakouluissa vuonna 1933? Henkilö on syntynyt 1926 ja mennyt seitsemän vuotiaana kansakoulun ensimmäiselle luokalle. Kotipaikkakunta… 1587 1920- ja 30-lukujen taitteessa Suomessa julkaistiin koko joukko aapisia. Oheinen luettelo ei ole täydellinen, mutta kaikki tärkeimmät sen aikaiset oppikirjakustantajat ja lukuopetuksessa käytettyjen kirjojen laatijat ovat siinä kyllä mukana. Valistus oli pitkään yksi merkittävimmistä oppikirjojen kustantajista maassamme, joten vuonna 1933 koulunsa aloittanut ensiluokkalainen on hyvinkin saattanut saada lukemisoppia J. K. Santalan Alakansakoulun aapisesta. Toisaalta, 30-luvun luetuimmaksi tietokirjailijaksemme mainittua Aukusti Saloa ja hänen Uutta aapistaan on vaikea jättää laskuista: on sanottu, että 50-70% maamme kansakoululaisista luki Salon laatimia oppikirjoja. Jos karjalaisnäkökulma otetaan huomioon, vahvaksi ehdokkaaksi nousee myös...
Isomummo oli kotoisin Rovaniemen pitäjän "Taipaleenkylästä". Hän oli käynyt vain neliviikkoisen kiertokoulun ja myöhemmin rippikoulun. Onko niin, että sillä… 854 Kiertokoulusta koulunkäynti kylissä alkoi ja ne olivat pitkälle vuosisadan loppuu asti tavallinen koulunkäyntitapa. Rovaniemen kouluoloista löytyy paljon tietoa mm. Jorma Ahvenaisen kirjasta Rovaniemen historia II 1632-1960. Taipaleen kylä oli Kivijärven koulupiiriä vuodesta 1900 ja sai kansakoulun vuonna 1924. Kirjassa mainitaan, että vuosina 1875-1891 kansakoulua kävi vain noin 1-1,7 % koko Rovanniemen väestöstä.
Missä kirjassa on satu nimeltä Voikukkia? Päähenkilö on pieni tyttö, nimeltään Lyyli Laurikainen, Lyyli kuoli ja lähti taivaaseen voikukkien hahtuvien myöät. 839 Aukusti Salon kansakoulun lukukirjasta löytyy Maija Konttisen tarina nimeltä Voikukkia. Mahtaisiko olla kyse tästä tarinasta? Saatte tarinan sähköpostiinne. https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena Salo Aukusti: Meidän lasten elämää (Otava, useita painoksia)
Kuinka suuri osa 1950-luvun puolimaissa (suunnilleen 1953 - 1957) syntyneistä tamperelaislapsista suoritti oppivelvollisuutensa kokonaan kansakoulussa ja… 1216 Oppikoulun käynti yleistyi Tampereella samassa tahdissa muun Suomen kanssa. 1920-luvulla oppikoulun kävi alle 10% lapsista, ja 1930-luvun lopulle asti oppikoulu oli lähinnä hyvin toimeentulevien, pääasiassa kaupungeissa asuvien lasten koulu. Voimakas kasvu alkoi sotien jälkeen. Tampereella oppikouluun siirtyi lukuvuonna 1946-47 27% oppilaista, 1950-luvun puolivälissä 44% ja lukuvuonna 1966-67 55%. Lähteet: Telemäki, Martti: Tampereen kansakoulun historia 1872-1976 (Tampereen kaupunki, 1979) Tilastokeskuksen artikkeli Koulutus Suomessa: yhä enemmän ja yhä useammalle (http://www.stat.fi/tup/suomi90/marraskuu.html)
Isäni aloitti kansakoulun sodan jälkeen marraskuussa 1945. Hänen aapisessaan oli muun muassa "Yrjö on mörökölli. Hän istuu nurkassa ja mököttää. Siellä hän… 955 "Yrjö on mörökölli" löytyy Aukusti Salon ja Urho Somerkiven Meidän lasten aapisesta (7.p. 1945). Topeliuksen Koivu ja tähti sisältyy moniin kansakoulun lukemistoihin, esim. K.A. Horman, Hilda Huntuvuoren ja E.A. Saarimaan Kansakoulun lukukirja I:een (5.p. 1945). Lausetta "Sieneni on niin sininen", sanoi Enni ei aapisista löydy, mutta kyseessä voi olla Metsässä-sadun Enni: "Eino muisti kissankellon. Voi, miten sininen se on, Enni huudahti." Satu on Dagmar Kemilän ja Paavo Kuosmasen Luen ja kerron: alakansakoulun luku- ja puheaapisessa (8.p. 1957).
1) Minä vuonna on lopetettu kansankoulu/peruskoulutoiminta Vammalassa sijaitsevassa (nyk. Sastamala) Aittalahden koulurakennuksessa? Koulu rakennettu vuonna… 1561 Hei, Vuonna 1926 toimintansa aloittanut Aittalahden koulu lakkautettiin Vammalan valtuuston pää-töksellä vuonna 1985. Lakkautushetkellä koulussa toimi ala-aste. Nykyisin rakennus on Sastamalan opiston käytössä. Aittalahden koulusta ei ole tehty historiikkia, mutta elokuun 1988 Tyrvään Sanomissa on juttu silloisen Vammalan alueen vanhoista kouluista. Jutussa kerrotaan lyhyesti myös Aittalahden koulun historiasta. (”Vammalassa peräti 13 entistä koulua”, Tyrvään sanomat 13.8.1988, s. 6) Kysymys oli osoitettu Vantaan kaupunginkirjastolle, mutta vastaus kysymykseesi löytyi Sastamalan kaupunginkirjaston henkilökunnalta.