| Oliko ruotsinkielisissä kansakouluissa suomi pakollinen aine? |
6 |
|
|
|
Kansakoulussa toinen kotimainen kieli ei kuulunut pakollisiin oppiaineisiin, jotka löytyvät kansakoululaista 247/1957, https://www.eduskunta.fi/pdf/saadokset/247-1957.pdfKieliaine lisättiin peruskoulun pakollisten aineiden joukkoon, kun koulujärjestelmä muutettiin. Kieli voitiin valita kunnassa kahdesta vaihtoehdosta, se oli joko englannin kieli tai toinen kotimainen kieli. Tietoa löytyy Eduskunnan kirjaston tietopaketista Eduskunta tekee päätöksen peruskoulusta, https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/yhteiskunta/historia/eduskunta-tekee-paatoksen-peruskoulusta/Sivut/peruskoulun-puitelaki-hyvaksytaan.aspxTässä vielä aiempi vastaus kansakoulun oppiaineista, https://www.kirjastot.fi/kysy/opetettiinko-kansakoulussa... |
| Mikä taho järjesti ja hoiti "ammatinvalinnanohjausta" 1960-luvulla? Mummon siskon koulussa oli ollut keskikoulun viimeisellä luokalla yhteiskuntaopin opettajan… |
53 |
|
|
|
Kansakoulujen ammatinvalinnanohjauksen järjestämisestä vastasivat työvoimaviranomaiset. Järjestelmälliselle ammatinvalinnan opastukselle antoi meillä alkusysäyksen vuonna 1939 Helsingissä työnvälitystoimiston nuoriso-osaston yhteyteen perustettu ylimääräinen ammatinvalinnanohjaajan toimi. Helsingin ammatinvalinnanohjauksesta kerätyt kokemukset muodostivat perustan, jolta sittemmin aloitettiin koko maan kattava ammatinvalinnan opastus. Vuoden 1961 alussa astui voimaan Laki ammatinvalinnanohjauksesta (22.1.1960/43), jonka mukaan "tehtävien alueellisesta suorittamisesta huolehtivat työvoimapiireittäin ammatinvalinnanohjauksen piiritoimistot". Piiritoimiston johdon ja valvonnan alaisena toimi piirin alueella "tarpeellinen määrä paikallisia... |
| Milloin oli kansakouluun ilmoittautuminen Turussa vuonna 1958? |
56 |
|
|
|
Vuosi 1958 ei näy vapaasti käytettävissä digitoiduissa sanomalehdissä, mutta vuonna 1939 ilmoittautuminen tapahtui uusilla oppilailla 30.8. ja vanhoilla oppilailla 31.8., ks. Uusi Aura 20.8.1939. Vuoden 1958 lehdistä Turussa ilmestyneistä on digitoitu Åbo Underrättelser, jota pääset katsomaan yliopiston kirjastossa. Vuoden 1958 Turun Sanomat löytyy mikrofilmattuna Turun kaupunginkirjaston kokoelmasta, pääset katsomaan sitä varaamalla ajan mikrofilmilaitteelle varaamo-palvelussa. |
| Kun kansalaiskoulut lopettivat toimintansa, tuliko niiden opettajista enimmäkseen yläasteenopettajia? |
66 |
|
|
|
Kyllä. Jatkokoulutuksen turvin ja muilla järjestelyillä valtaosa kansalaiskoulun opettajista sijoittui koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Lähde: Nurmi, V.: Kansakoulusta peruskouluun. WSOY, 1989 |
| 80-vuotias isäni haaveilee kansakoulussa käyttämästään Linnén kasviosta. Mistä tällaisen voisi löytää? Toinen teos, josta hän puhuu, on liikuntaohjeita… |
118 |
|
|
|
Ruotsalainen luonnontieteilijä Carl von Linné (1707-1778) vaikutti suomalaiseen kasvitieteeseen perustavanlaatuisesti, ja voinee sanoa, että kaikki suomalaiset kasvioppikirjat 1900-luvullakin perustuivat Linnén luokitusjärjestelmään. Kansakoulussa 1950-luvulla on varmaankin ollut käytössä sekä 50-luvun vaihteen molemmin puolin että aiemminkin 1900-luvulla painettuja oppikirjoja. Näistä esimerkiksi voi mainita Finna-hakemistosta löytyvät teokset:Kivirikko, K. E. : Koulukasvio (useita painoksia 1910-1940-luvuilta)Hiitonen - Poijärvi: Koulu- ja retkeilykasvio (1944)Pulkkinen: Koulukasvio (1932, 1936)Muitakin teoksia löytyy esim. hakusanoilla 'kasviot' ja 'kansakoulu' Finna.fi:stä.Antikvariaattien verkkosivustoilta ja hakupalveluista voi... |
| Esiintyikö Porolahden kansakoulun oppilaat radiossa 60 luvulla opettajan johdolla? |
93 |
|
|
|
En löytänyt asiaan vastausta nopean etsinnän tuloksena.Voit yrittää selvittää asiaa itse ainakin paria eri kautta. Ensinnäkin voit olla yhteydessä Kansalliseen audiovisuaaliseen instituuttiin (KAVI), joka arkistoi vanhoja radio-ohjelmia ja tarjoaa tietopalvelua ohjelmien löytämiseen: https://kavi.fi/radio-ja-televisioarkisto/rtva-tietopalvelu/ Toiseksi voit tutkia asiaa 1960-luvun Helsingin lehtien kautta (esim. Helsingin sanomat, Itäinen Helsinki - näitä voi lukea Helsingissä muun muassa Pasilan kirjastossa, Helsingin sanomia myös verkossa maksullisesti HS aikakoneen kautta), jotka ovat saattaneet uutisoida itse esiintymisestä tai vaihtoehtoisesti päivän radio-ohjelmistosta.Kolmanneksi asiaa voi tiedustella Roihuvuorta käsitteleviltä... |
| Miksi 1960-luvulla Porolahden koulussa oli sekä tyttö- ja poikaluokkia että yhtenäisluokkia? |
95 |
|
|
|
En löytänyt tietoa syistä tämän Porolahden sukupuolijakoihin liittyvän epäsäännöllisyyden takana. 1960-luvulla sekä tyttöjä että poikia sisältävät yhteinäisluokat olivat yleistyneet, mutta myös tytöt ja pojat erottelevia erillisluokkia oli edelleen. Yksi mahdollinen selitys koulun epäsäännönmukaiselle linjalle tyttöjen ja poikien erotteluun voisi löytyä poikkeavista opiskelijoiden määristä kullakin luokalla.Voit yrittää löytää aiheesta tarkempaa tietoa esimerkiksi seuraavista lähteistä:Roihuvuoren historiaa käsittelevä kirja, jonka takana on Roihuvuori-seura: Roihuvuori : Ehrensvärdin kartanon maista vehreäksi kaupunginosaksi / Kaarina Hulkkonen; julkaisija: Hulkkonen, Kaarina [Roihuvuori-seura] | 1999Porolahden kansakoulun arkistoituja... |
| Minä vuonna syntyi Suomessa viimeinen ikäluokka, josta iso osa kävi kansa- ja kansalaiskoulun, ilman kokemusta oppi-, keski- tai peruskoulusta? |
276 |
|
|
|
Kansa- ja kansalaiskoulun opetussuunnitelman mukaan opiskelevia oli vielä 60-luvun alussa yli 77% kaikista yleissivistävässä peruskoulutuksessa olleista. Siitä lähtien kansakoulun opetussuunnitelman mukaan opiskelleiden määrä väheni asteittain, mutta kansalaiskoulun opetussuunnitelman mukaan opiskelleiden määrä pysyi melko tasaisena aina 70-luvulle saakka. Keskikoulun oppimäärää suorittavien määrä lisääntyi vuoteen 1972 saakka, jolloin se alkoi kääntyä laskuun peruskoulujärjestelmään siirtymisen vuoksi.
Kansa- ja kansalaiskoulun oppimäärän suorittaneiden määrä oli vielä vuonna 1970 keskikoulun suorittaneiden määrää suurempi: kansa- ja kansalaiskoulun päättäneitä oppilaita oli yhteensä 38 727, keskikoululaisia 37 877. Jo vuodesta 1971... |
| Lapsuuteni aapinen etsinnässä. Aloitin kouluni Tampereella v. 1972. Aapinen alkoi A-kirjaimesta, sanoilla Aatu ajaa autoa. Erityisesti kaipaan tuon aapisen… |
233 |
|
|
|
Kävin läpi koko joukon aapisia, jotka olisivat voineet olla käytössä 70-luvun alussa, mutta yksikään tutkimistani ei alkanut sanoin "Aatu ajaa autoa". Kysymyksessä muisteltu Hellin Tynellin pikku tarinaan Peikkolapset lukevat kuuluva liitutaululle kirjoitettu teksti löytyi yhdestä kirjasta, joten autoilevan Aatun puuttumisesta huolimatta tarjoan sitä: Paavo Kuosmasen, Liisa Merenkylän ja Pentti Merenkylän laatima Lukutunnin kirja -sarjan ensimmäinen osa Opin lukemaan : lasten aapinen. Tästä alun perin vuonna 1962 julkaistusta aapisesta otettiin uusia painoksia 70-luvun alkupuolelle saakka: 7. p. 1970 ja 8. p. 1971. Sarjaan kuuluva kansakoulun toiselle luokalle tarkoitettu lukukirja on nimeltään yksinkertaisesti Lukutunnin kirja. 2 :... |
| Milloin Helsingin poikakoulut lopettivat toimintansa? Esim. Helsingin Toinen lyseo. |
453 |
|
|
|
Helsingin toinen lyseo oli Suomen viimeisiä poikakouluja, ja se lopetti toimintansa vuonna 1977. Nykyään se tunnetaan nimellä Helsingin kuvataidelukio (ent. Torkkelin lukio).
Viimeisimmätkin tyttö- ja poikakoulut lakkasivat Suomessa peruskoulu-uudistuksen myötä, joka alkoi vuonna 1971 ja kesti vuoteen 1977 saakka. Ennen kansakouluasetusta Helsingissä toimi kiertokouluja sekä mm. kirkollisia ja muita yksityisiä kouluja, kuten Aleksanterin kimnaasi, joka oli myös poikakoulu.
Lisätietoa Helsingin poikakouluista ja muistakin kouluista ennen peruskoulu-uudistusta löytyy esimerkiksi Urho Somerkiven teoksesta Helsingin kansakoulun historia.
Lähteet:
Helsingin kuvataidelukion vuosikertomus 2016-2017Wikipedia: Aleksanterin kimnaasi Erja... |
| Etsin aapista/ lasten lukukirjaa Jossa olisi hammaspeikot möö ja pöö runo oma tupa, siinä oli kertomus ukosta ja eukosta jonka piti tehdä makaronilaatikkoa… |
142 |
|
|
|
Kaivattu kirja on Lukutunnin kirja. 2 : lukemisen oppikirja kansakoulun II luokalle (Valistus, 1963), jonka ovat toimittaneet Paavo Kuosmanen, Liisa Merenkylä ja Pentti Merenkylä, kuvitus on Heljä Lahtisen. Se sisältää kaikki muistellut tarinat ja runon, useimmat näistä alkuperäisistä mukailtuina versioina: Satu hammaspeikoista (Thorbjörn Egnerin mukaan), Oma tupa (J. H. Erkon mukaan), Eukko Pikkurilli (Alf Pröysenin mukaan), Miten peippo sai värinsä (flaamilainen kansansatu), Aija-Kaijan syntymäpäivä (Brita af Geijerstam, lyhennelmä) ja Kesäpäivän säilöminen (Pirkko Karpin mukaan). |
| Moniko 12-13-vuotiaiden ikäluokasta oli Suomen a) kansakouluissa b) oppikouluissa ennen peruskoulukokeilujen yleistymistä, ts. 1966-67 tai 1967-68? |
174 |
|
|
|
Lukuvuonna 1966/67 kansakoulun neljännellä luokalla oli 84 605 oppilasta ja viidennellä luokalla 51 712. Oppikoulun ensimmäisellä luokalla oli tuolloin 47 179 oppilasta.
Lähteet: Tilastollinen päätoimisto (eli Tilastokeskus), Kansanopetus 1966/67 ja Oppikoulut 1966/67.
Kansanopetukseen ja kansakouluihin liittyvät tilastojulkaisut on koottu tänne: https://www.doria.fi/handle/10024/90241. Oppikoulutilastot löytyvät täältä: https://www.doria.fi/handle/10024/90243. |
| Opetettiinko kansakoulussa vapaaehtoisina vieraita kieliä? |
569 |
|
|
|
Vieras kieli on tullut kansakoulun opetussuunnitelmaan uutena oppiaineena vuonna 1964, jolloin opetussuunnitelmakomitean ehdotuksen mukaisesti opetussuunnitelmaan on lisätty oppilaalle vieraan kielen opetus eli toisen kotimaisen tai englannin kielen opetus. Kansanopetuksen ja kansankoululaitoksen kehityksestä voi lukea Urho Somerkiven artikkelista Kansanopetuksen opetussuunnitelmat kulttuurin siirron kuvastajina. HS:n artikkelissa kesäkuussa 1964 uutisoidaan asiasta, mutta artikkeli on maksumuurin takana (käytettävissä useimmilla kirjaston asiakaskoneilla).
Kansakoululaissa vuodelta 1957 määritetään opetettaviksi oppiaineiksi uskonto, ympäristöoppi, äidinkieli, kirjoitus, laskento- ja mittausoppi, historia, luonnontieto, terveys- ja... |
| Onko kansakoulu ollut maksuton sen alkuajoista saakka, vai koituiko siitä kustannuksia esim 1900-luvun alkuvuosina? |
218 |
|
|
|
Kansakouluopetus oli oppilaille maksutonta, mutta kustannuksia meni esimerkiksi aterioihin sekä aapisen ja katekismuksen hankintaan.
Lähde (ja lisätietoja)
Hannu Syväoja: Kansakoulu - suomalaisten kasvattaja : perussivistystä koko kansalle 1866-1977 (https://outi.finna.fi/Record/outi.657677) |
| Kävin kansakoulun 70-luvun alussa. Lukukirjassamme oli kertomus kahden pojan kelkkakilpailusta, joka päättyi traagisesti. Kenenköhän tuo kertomus mahtaa olla? |
241 |
|
|
|
Kysymyksessä voisi olla Satusetä kertoo lapsuudestaan -tarina joka on Zacharias Topeliuksen käsialaa. Kertomus löytyy Inkeri Laurisen ja Antero Valtasaaren toimittamasta Kolmas lukukirjani -teoksesta (WSOY). Lukukirjan kuvitus on Pirkko Varjon käsialaa.
Tarinassa tarinan kertojalla on Moppe-niminen kelkka, ja naapurin pojalla on Virkku-niminen kelkka. Pojilla tulee riitaa siitä, kumman kelkka on nopeampi, joten he päättävät panna toimeen ratkaisevan kelkkakisan. Kelkat törmäävät, ja Joosua ajautuu kuiluun. Tuupertuneelta Joosualta "oli taittunut oikea käsivarsi ja oikea jalka niukahtanut".
Kolmas lukukirjani -kirjasta on otettu ainakin 7 painosta vuosina 1953-1965.
Lähde: Laurinen, I., Valtasaari, A. & Varjo, P. (1962). Kolmas... |
| Etsin sellaista kansakoulun lukukirjaa, jota luettin 1960 luvulla. Siinä oli tarina Sepän Maijan merelle lähtö. |
169 |
|
|
|
Teoksessa Lapsuuden isänmaa : Otavan IV lukemisto (toim. Alfred Salmela et al., Otava) on Hilda Käkikosken tarina Sepän Maija lähtee merille. Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1952 ja siitä otettiin uusintapainokset vuosina 1955, 1962 ja 1964.
Kirjan eri painoksia on saatavana Suomen kirjastoissa. Saatavuuden voitte tarkistaa myös oman kirjastoverkkonne haulla.
https://lastenkirjainstituutti.fi/
https://finna.fi/
https://outi.finna.fi/ |
| Mistä löytää Tampereen kaupungin kansakoulujen nimikirjat ( oppilasluettelot+ arvioinnit) 1890-1920. |
303 |
|
|
|
Lupaavia teoksia löytyvät ainakin Kauniaisten kirjaston matrikkelikokoelmasta sekä Pasilan kirjaston kokoelmista. Kauniaisten kirjastossa kaikki teokset ovat luettavissa kirjastotiloissa (ei kotilainaksi).
Alla linkkejä teosten tietoihin:
Tampereen vanhat alkeiskoulut : pedagogia, ala-alkeiskoulu, yläalkeiskoulu
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1622588?lang=fin
Tampereen suomalainen yhteiskoulu 1895-1920
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1623505?lang=fin
Tampereen yhteiskoulu 1895-1962
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1113387
Koulumatrikkeleita voi myös hakea hakusanoilla ”Tampere koulut matrikkelit” Finna-palvelusta, jos haluaa katsoa muiden kirjastojen tarjontaa.
https://finna.fi/... |
| Missä tarkalleen on sijainnut Märäjälahden koulu Pielisjärvellä? Onko rakennuksista kuvia, onko mitään jäljellä, mitä koulun paikalla nykyään on? |
402 |
|
|
|
Hei,
Märäjälahden koulu aloitti 1911, jolloin opettajia on ollut kaksi.
Koulu sijaitsi Sarkkilantien varressa (Tarkka sijainti: 63.2596°N, 30.0399°E). Koulu on käsittääksemme edelleen olemassa, mutta yksityisomistuksessa.
Märäjälahden koulu sotketaan usein entiseen emäntäkouluun, joka sijaitsee samalla suunnalla. Märäjälahden koulu lakkautettiin 1.8.1993. Sanomalehti Karjalaisen numerossa 320 on ollut 1961 lehtijuttu koulun täyttäessä 50 vuotta. |
| Kuinka suuri osa n. v. 1946-48 syntyneistä kainuulaisista luki koulussa ainakin parina lukuvuotena saksaa tai englantia? |
381 |
|
|
|
Valitettavasti en löytänyt tähän kysymykseen vastausta käytettävissäni olevista lähteistä.
Kansakoulut saivat vasta vuoden 1964 koulu-uudistuksen yhteydessä mahdollisuuden ottaa pysyviksi oppiaineikseen kaksi vierasta kieltä, joista toinen oli toinen kotimainen kieli. Tätä ennen kieliä oli opetettu vapaaehtoisena aineena joissakin kansakouluissa, mutta vain noin joka neljäs kansakoululainen opiskeli vieraita kieliä. Vuonna 1952 kansakoulun uutta opetussuunnitelmaa koskeva opetussuunnitelmakomitean mietintö otti kantaa kansainvälistymiseen seuraavasti: "Vieraan kielen alkeiden taidolla on kansainvälisten yhteyksien tultua kiinteämmiksi yhä useammalle kansalaiselle merkitystä. Komitean mielestä on paikallaan, että niille oppilaille, joilla... |
| Mikä oli v. 1910 valtion osuus mieskansakoulunopettajan palkassa. Jos se oli erilainen eri paikkakunnilla, niin haluaisin tietää Lapinlahdella. Kiitos… |
299 |
|
|
|
Kysymykseen ei nykyisen palkkakäsityksen valossa ole yksinkertainen vastata, sillä rahapalkan lisäksi miesopettajan palkkaan kuului erilaisia luontoisetuja, jotka kunta tai kansakoulun muu järjestäjä oli velvollinen tarjoamaan.
Kun opettajan virka/paikka tuli auki, haki kunta valtiolta – koulutoimen ylihallitukselta – avustusta palkkaukseen. Nuo valtionapuanomukset löytyvät Kansallisarkistosta. Valtionapua haettaessa piti perustella, millainen koulu, paljonko oppilaita, oliko ainoa opettaja yms. Valtio myönsi sitten noin 500 –1000 markkaa/vuosi valtionapua ja kunta lisäsi rahapalkkaa vaihtelevilla summilla. Yleensä kunnan maksama palkka näyttäisi olevan valtionapua pienempi. Toisinaan haettiin samaan aikaan sekä miesopettajaa että... |
Kysy kirjastonhoitajalta