| Olivatko panssarikalat eli Placodermit lähempää sukua rustokaloille vai luukaloille? Ymmärtääkseni niillä oli rustoinen tukiranka mutta kallo tai jopa ruumiin… |
274 |
|
|
|
Eläinten maailma : Otavan iso eläintietosanakirja. 1, Aarnikotka-Iibikset (Otava, 1977) kertoo hakusanan fossiili alta löytyvässä fossiilisia kaloja käsittelevässä tekstiosuudessa, että panssarikalat (Placodermi) olivat leuallisten yläluokkaan kuuluvan rustokalojen luokan alkeellisimpia edustajia. |
| Jos on joskus lapsena pissinyt järvi-/meriveteen uintireissulla, niin mihin se häviää sieltä? |
2164 |
|
|
|
Veteen päästetty virtsa liukenee ja hajoaa. Noin 95% virtsasta on joka tapauksessa vettä, ja loppu koostuu ureasta, kivennäisaineista ja suoloista. Samoja kivennäisiä ja suoloja vedessä on jo valmiiksi - merivedessä enemmän, järvivedessäkin jonkin verran maaperästä liuenneina. Urea eli virtsa-aine on puolestaan aineenvaihdunnassa syntyvä orgaaninen yhdiste, jota vesikasvit voivat käyttää ravinteena. Ureaa valmistetaan myös teollisesti, sillä sitä tarvitaan lannoiteteollisuuden tuotteisiin, kuten esimerkiksi typpilannoitteisiin, rehuraaka-aineisiin sekä torjunta-aineisiin.
Kalojen juominen vaihtelee niiden elinympäristön mukaan. Makeanveden kalojen kudosten suolapitoisuus on suurempi kuin ympäröivän veden, joten ne saavat vettä... |
| Mikä on Suomen suurin hauki? |
1323 |
|
|
|
Suomen suurinta haukea tuskin kukaan tietää, voihan isojen järvien syvänteissä piileskellä vaikka minkälaisia jättiläisiä. Mutta virallisesti painavin (ei siis välttämättä pisin) rekisteröity, 2000-luvulla Suomessa pyydystetty hauki tarttui Iin Oijärvellä verkkoon 19.5.2009 ja punnituksessa se painoi peräti 18,8 kiloa.
Tätäkin painavampia kaloja on pyydyksiin tarttunut. Painavin merilohi on ollut 27-kiloinen, turska on ollut 26-kiloinen ja karppi 21-kiloinen. Aivan omassa luokassaan oli aikoinaan monni, joka saattoi kasvaa yli 100 kilon painoiseksi sekä sampi, jonka 177-kiloinen yksilö pyydystettiin vuonna 1934 Karjalankannaksella. Nykyään mikään sampilaji ei kuulu Suomen vakinaiseen lajistoon, mutta silloin tällöin niitä eksyy pyydyksiin... |
| Mitä kaloja on |
166 |
|
|
|
Kaloja tunnetaan maailmalla yli 26 000 lajia. Tämä ja paljon muuta selviää suomalaisten tekijöiden teoksesta Maailman kalojen nimet.
https://finna.fi/Record/outi.632311.
Luontoportista löytyy myös tietoa kaloista ja ohjeistusta niiden tunnistamiseen http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kalat/
|
| Kutiavatko kalat? |
648 |
|
|
|
Kaloilla on hyvin kehittynyt tuntoaisti. Sekä orvaskedessä että verinahassa on tuhansia kosketukselle herkkiä hermopäitä kaikkialla ruumiissa. Kaloja myös kutittaa. Kutiseva kala poukkoilee ja sätkyttelee holtittomasti ja yrittää hangata itseään mitä tahansa alustaa vasten. Pitkästä sutjakkuudesta saattaa olla hyötyä: made, ankerias, kivinilkka ja siloneula pystynevät raapimaan itseään pyrstöllään.
Lähteet:
Juha Laaksonen, Käsiä pesevä kärpänen : 365 havaintoa luonnosta
Hannu Lehtonen & Markku Varjo, Suomen ja Pohjolan kalat |
| Onko pallas (kalatiskeillä myytävä neliskulmainen kalapala) rasvainen kala, entä onko se terveellinen, verrattuna esim. loheen? |
12534 |
|
|
|
Pallaskaloja on parikin erilaista.
Ruijanpallas eli se "komeampi kappela" ruokablogin mukaan sekä sinipallas, jota yleensä saa savustettuna.
http://epatrendikasruokablogi.blogspot.com/2015/11/ruijanpallas-on-vahan-komeampi-kampela.html
Kalorilaskurin mukaan tuore ruijanpallas sisältää 13,84 grammaa rasvaa / 100 g. https://calories24.com/fi/food/kalorit/kala:ruijanpallas:gr%C3%B6nlanti:raaka/f4822
Savustetun sinipallaksen rasvapitoisuus on Finellin mukaan 14,7 grammaa / 100g. https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet/807
Lohessa rasvaa on 13,5 g. http://syohyvaa.fi/ruokakaloja-on-kokonainen-kirjo/
Pallas ja lohi ovat siis melkolailla yhtä rasvaisia kaloja.
Terveyskirjasto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat hieman... |
| Jollain radiokanavalla, muistaakseni Radio Cityllä, oli vuosituhannen vaihteessa tietokilpailu nimeltä "absoluuttinen totuus". Siinä haettiin todella kauan… |
503 |
|
|
|
Maailman pienin kala näyttää Tiedelehden nettisivujen mukaan (Tiede uutiset 27.1.2006) olevan Paedocypris progenetica, joka löytyi Sumatran saarelta ja se on toinen kahdesta uudesta kalalajista, jotka kuuluvat tieteelle uuteen sukuun Paedocypris. Se on vain 7,9 mm pitkä.
Voit tehdä haun sanoilla Paedocypris progenetica ja saat kalasta lisää tietoa ja myös kuvia. Hakuja tutkiessa selviää, että se todellakin on tällä hetkellä pienin löydetty kala.
|
| Räpyttelevätkö kalat silmiään? |
1024 |
|
|
|
Kaloilla ei ole silmäluomia, joten ne eivät voi sulkea silmiään eivätkä näin ollen myöskään räpytellä niitä.
http://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/nukkuvatko_kalat_koskaan
|
| Vain, olen ollut pitkään jo kiinnostunut maailman haikaloista ja kaikista niistä en ole löytänyt suomenkielisiä nimiä niille vain latinalaiset eli kysyisin… |
874 |
|
|
|
Markku Varjon, Lauri Kolin ja Harri Dahlströmin kirjassa Maailman kalojen nimet (2004) on suomenkieliset nimet myös rustokaloihin kuuluville haille. Kirjassa on maailman yli 26 000 kalalajin nimistä suomennokset noin 8000 lajille. Nimet on laatinut Suomen Biologian Seuran Vanamon nimeämä työryhmä.
Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1670733__Smaailman%20kaloj…
|
| En löydä tietoa, onko suomenkielistä nimeä harvinaiselle kalalajille, joka on englanniksi wikipediassa "totuava" tai "totoaba". Löytäisittekö te? |
1083 |
|
|
|
Kyseessä on kalalaji, jonka tieteellinen nimi on Totoaba macdonaldi. Teos ”Maailman kalojen nimet” (Suomen biologian seura Vanamo, 2004) tietää kertoa, että lajin suomenkielinen nimi on isoveltto.
|
| Kalasta käytetään englanninkielistä nimitystä southern black bream ja sen latinankielinen nimi on Acanthopagrus butcheri. Onkohan nimi suomennettu ja mikä se… |
902 |
|
|
|
Southern black bream (Acanthopagrus butcheri)kuuluu ilmeisesti niiden kalojen joukkoon, joitten nimeä ei vielä ole suomennettu. Kala kuuluu heimoon Sparidae = Hammasahvenet. Englanninkielinen wikipedia sisältää hyvän artikkelin http://en.wikipedia.org/wiki/Southern_black_bream
|
| Minkä kalan latinankielinen nimi on Seriphus politus? |
873 |
|
|
|
Seriphus politus on Sciaenidae -heimoon kuuluva kala, englanninkielinen nimi on queen croaker tai queenfish, lisätietoja esim. http://www.fishbase.org/summary/Seriphus-politus.html.
Maailman kalojen nimet -kirjassa heimo Sciaenidae on suomeksi rummuttajat (rumpukalat).
|
| Minkä kalan latinankielinen nimi on Euthynnus alletteratus? Vaikuttaisi, että se on pikkutonnikala, mutta haluaisin varmistuksen. |
949 |
|
|
|
Latinankielinen kalannimi euthynnus alletteratus on suomksi pikkuboniitti (tunniina). Lähde: VARJO, Markku: Maailman kalojen nimet (Suomen biologian seura Vanamo, 2004).
Aiheesta lisää internetissä
http://www.afrikkanet.fi/elaimet/kalat/ahvenkalat21/scombridae/euth2.htm
|
| Kalojen nimet ovat latinaksi Harengula thrissina, lutjanus mahogoni, salvelinus leucomaenis, sarda chiliensis lineolata ja salmo dentex. Mitkä ne ovat suomeksi? |
1063 |
|
|
|
Teoksessa Varjo, Markku: Maailman kalojen nimet annetaan seuraavat suomennokset: Harengula thrissina = EI käännöstä (muut harengulat ovat sillejä), lutjanus mahogoni = mahonkinapsija, salvelinus leucomaenis = läikkänieriä , sarda chiliensis lineolata = EI käännöstä (sardat kuuluvat makrillien heimoon) ja salmo dentex = EI käännöstä (kuuluu heimoon lohet)
|
| Kalan latinankielinen nimi on Menticirrhus undulatus. Mikä se on suomeksi? |
814 |
|
|
|
Markku Varjo, Lauri Koli ja Harri Dahlström ovat tehneet luettelon Maailman kalojen nimet, jossa kerrotaan suomenkielinen nimi yli 8 000 tavallisimmalle kalalajille. Menticirrhus undulatus on suomeksi käännettynä Hietarummuttaja.
|
| Minkä kalan latinankielinen nimi on Nematistius pectoralis? Minkä kalan latinankielinen nimi on Caranx hippos? |
1094 |
|
|
|
Nematistius pectoralis on suomenkieliseltä nimeltään Kukkoahven
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nematistius_pectoralis
Varjo, Markku: Maailman kalojen nimet (2004) sivu 77
Caranx hippos taas on suomenkieliseltä nimeltään Hevospiikkimakrilli
http://www.afrikkanet.fi/elaimet/kalat/ahvenkalat5/carangidae/caranx3.h…
Varjo, Markku: Maailman kalojen nimet (2004) sivu 77
|
| Minkä kalan latinankielinen nimi on Ocyurus chrysurus? |
1256 |
|
|
|
Kyseessä on Atlantin alueen lämpimissä vesissä elävä keltapyrstönapsija. Keltapyrstönapsija(Ocyrus chrysurus)kasvaa 20-80 cm: mittaiseksi ja 1-4 kg:n painoiseksi. Kalan nimi viittaa kullankeltaiseen tai vaaleankeltaiseen pyrstönvarteen ja pyrstöevään. Keltapyrstönapsija viihtyy parhaiten koralliriuttojen ja rantakallioiden ja -kivien lähettyvillä. Se onkin tuttu näky monelle snorklaajalle. Sukulaislajiensa tavoin myös keltapyrstönapsijalla on ruumiin kokoon nähden suunnattoman suuri suu. Suu on täynnä teräviä pieniä hampaita. Kala on moniruokainen ja syö kaikenlaista eloperäistä ainetta. Kala tarttuu melkein mihin hyvänsä syöttiin. Keltapyrstönapsijan lihassa on hyvä ja voimakas maku, ömutta kalaruuillle herkistyneiden tulisi välttää sitä... |
| Miksi osa kampelalajeista ui vasen kylki ylöspäin (esim. piikki- ja hietakampela) ja osa oikea kylki ylöspäin? |
975 |
|
|
|
Tätä kysymystä kannattaa kysyä Ylen Radio Suomen Luontoillasta. Sieltä sitä on kysytty ennenkin, mutta en valitettavasti tähän hätään muista vastausta. Luontoillassa vastaavat alan asiantuntijat (http://yle.fi/radiosuomi/luontoilta/2010/04/luontoillan_asiantuntijakaa…).
Luontoiltaa voi kuulla Radio Suomessa kerran kuussa, keskiviikkona klo 18.06-20.00. Vuonna 2012 Luontoillan aikataulu on seuraava: 18.1., 15.2., 14.3., 11.4., 9.5., 13.6., 18.7., 15.8., 19.9., 17.10., 14.11., 12.12. Kysymyksiä voi kysyä soittamalla suoraan lähetykseen puh: 0203-17600 tai nettilomakkeella, joka löytyy täältä: http://yle.fi/radiosuomi/luontoilta/2010/04/osallistu_radio_suomen_luon….
Luontoillan nettisivut ovat tässä: http://yle.fi/radiosuomi/luontoilta/
|
| Perkasin eilen erän pikkumuikkuja joiden joukossa oli kuoreita. Osalla kuoreista oli kaiketi loisia. Vaikutelma oli kuin kuore olisi syönyt styrox-rakeita,… |
6079 |
|
|
|
Nimenomaan kuoreesta puhuttaessa yksi varteenotettavimmista taudinaiheuttajista on Glugea hertwigi -loinen. Suomessa sen esiintymistä on kartoitettu mm. Lahden Vesijärvessä ja Tuusulanjärvessä, joiden kuorekanta on ollut vakavasti tämän loisen rasittama.
[Kuva Glugea hertwigi -infektiosta: http://fishparasite.fs.a.u-tokyo.ac.jp/Gplecoglossi/glugea1.jpg]
Kuoreella esiintyy loisia useista eri taksonomisista eläinryhmistä - Glugea hertwigin lisäksi Triaenophorus nodulosus, Ergasilus sieboldi ja Argulus foliaceus voivat aiheuttaa massakuolemia sekä Diplostomum spathaceum sokeutta ja kuolleisuutta.
Tässä mainituista loisista Triaenophorus nodulosus on Glugea hertwigin ohella ainoa, jonka voisi ajatella ilmenevän kuvatunlaisina "pallukoina" [... |
| Onko näillä kaloilla suomenkielistä nimeä? Mycteroperca microlepis Alectis ciliaris |
1303 |
|
|
|
Kaloja tunnetaan maailmassa yli 26 000 lajia. Markku Varjon, Lauri Kolin ja Harri Dahlströmin kirja Maailman kalojen nimet (Suomen biologian seura Vanamo, 2004) sisältää suomenkielisen nimen yli 8 000 lajille. Meriahveniin kuuluvista Mycteroperca-lajeista kirjasta löytyy nimi vain seuraaville: M. acutirostris, M. bonaci, M. cidi, M. interstitialis, M. phenax, M. tigris ja M. venenosa. Piikkimakrilleihin lukeutuva Alectis ciliaris on nimetty rihmapompanoksi.
|
Kysy kirjastonhoitajalta
