| Yritän etsiä virallista (kirjaan painettua) suomennosta sitaatille, jonka kirjoittajaksi yleensä mainitaan Bertolt Brecht. Ranskaksi se esitetään muodossa … |
138 |
|
|
|
Vaikuttaa todella siltä, ettei kysymyksen sitaatti ole Brechtiltä peräisin. Siinä voi kuitenkin nähdä selviä yhteyksiä Brechtin kirjoittamiin teksteihin – eritoten runoon Gegen die Objektiven (1933) ja suunniteltuun, mutta keskeneräiseksi jääneeseen Koloman Wallisch Kantate -sarjaan kuuluvaan fragmenttiin Wer zu Hause bleibt (1935). Gegen die Objektiven tunnetaan Hanns Eislerin säveltämänä lauluna, ja Eislerin oli tarkoitus säveltää myös Koloman Wallisch Kantate. Tekstit on sittemmin julkaistu Brechtin lyriikasta toimitetuissa kokoelmissa.
Gegen die Objektiven sanoo seuraavaa: "Wer kämpft, sagen sie, muß verlieren können" ('Sen, joka taistelee, sanotaan, on kyettävä häviämään'). Wer zu Hause bleibt puolestaan sisältää tällaiset säkeet: "... |
| Missähän Tenavat-taskukirjassa tämä strippi on julkaistu suomeksi? Se on alun perin ilmestynyt vuonna 1961. |
145 |
|
|
|
Suomennos löytyy taskukirjasta Päivä paistaa, Jaska Jokunen (Tenavat-sarjan osa 2), sivulta 39. |
| Mikä on William Jamesin Sielutiede ja kasvatus -nimellä suomennetun teoksen alkuperäinen englanninkielinen nimi? |
64 |
|
|
|
Se on käännös teoksesta Talks to teachers on psychology : and to students on some of life's ideals (1899). |
| Missähän kirjassa on Pablo Nerudan runo, jossa aiheena on kuolema. |
396 |
|
|
|
Kyseessä on Pablo Nerudan runo Kuolema kokoelmasta Canto general (1950, s. 155), sarjasta Minä olen. Runon on suomentanut Pentti Saaritsa.
Voit lukea runon teoksista Pablo Neruda: Valitut runot (suomentanut Pentti Saaritsa, 1983) ja Andien mainingit (suom. Pentti Saaritsa, 1972).
https://piki.finna.fi/Search/Results?lookfor=andien+mainingit&type=AllF…
https://piki.finna.fi/Record/piki.204397?sid=2993926980 |
| Kuka on suomentanut Perez Galdosin Luonnonlapsi, ilmestynyt 1901? Onko alkuperäinen teoksen nimi Mariela? Löydän hauilla vain Joel Lehtosen 1921 suomennoksen,… |
77 |
|
|
|
Benito Pérez Galdósin vuonna 1901 suomeksi julkaistun Luonnonlapsen suomensi kirjan kustantanut Uuno A. Varis. Espanjankielisen alkuteoksen nimi on Marianela.
Luonnonlapsi : kertomus | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi) |
| Joskus pienenä olen lukenut kirjan nimeltä Perttu lähtee maalle. Montako näitä Perttu-kirjoja on kaikkiaan ja onko kaikki suomennettu? Olen lukenut myös toista… |
93 |
|
|
|
Birgitta Stenbergin ruotsinkielisessä Billy-sarjassa näyttäisi ilmestyneen 16 kirjaa, joista 13 on suomennettu – yksi jopa kahteen kertaan. Ruotsinkielisistä alkuteoksista kaksi kirjaa on julkaistu kahdella eri nimellä.
Suomentamattomat Billy-kirjat ovat sarjan kolmas, neljäs ja kuudes kirja. Kustannus-Mäkelä julkaisi kaksi ensimmäistä kirjaa ja näytti niiden jälkeen jättävän sarjan sikseen. Se kuitenkin palasi Pertun pariin kahdeksan vuoden tauon jälkeen ja jatkoi sarjan kustantamista sen seitsemännestä – siinä vaiheessa viimeisimmästä – kirjasta. Mäkelän "välivuosien" neljästä ruotsinkielisestä Billy-kirjasta yksi ilmestyi suomeksi Schildtsin kustantamana; Schildtsillä Billy oli saanut pitää alkuperäisen nimensä. Jälkimmäinen kahdesta... |
| Onko Robert Herrickin runoa "The Night-piece, to Julia" suomennettu? Runo on alun perin julkaistu teoksessa Hesperides (1648). |
83 |
|
|
|
Valitettavasti Robert Herrickin runoa The Night-piece, to Julia ei ole suomennettu.
https://www.gutenberg.org/files/22421/22421-h/22421-h.htm#2.p619 |
| Miksi William Goldingin meri-trilogian kustannus tapahtui suomessa kahden eri kustantajan toimesta. Onko tuo tavallista? Pidetäänkö tuota trilogiaa laadukkaan… |
116 |
|
|
|
Eihän tuo aivan ennenkuulumatonta ole, että käännösoikeudet kirjailijan tuotantoon siirtyvät kustantajalta toiselle. Goldingin meritrilogian tapauksessa menettelylle on kuitenkin varsin yksinkertainen selitys: ensimmäisen osan vuonna 1981 julkaissut Weilin+Göös luopui kaunokirjallisuuden kustantamisesta tyystin 1988 ja myi sekä kaunokirjallisuuden että lastenkirjallisuuden kustannusoikeutensa Gummerukselle, jonka kautta meritrilogian toinen ja kolmas osa sitten ilmestyivät 1990 ja 1991.
Trilogian ensimmäinen osa Rites of passage (Merimatka) sai ilmestymisvuonnaan kirjallisuusmaailman merkittävimpiin kuuluvan Booker-palkinnon, ja 1983 Goldingille myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto, joten voitaneen sanoa, että Goldingin tuotantoa... |
| Onko Lahden kirjaston hieno runohakukone lopettanut? En saa siihen yhteyttä millään. Haluaisin tietää, onko Lamartinen runoja suomennettu - olen löytänyt vain… |
362 |
|
|
|
Lahden runotietokanta on valitettavasti väliaikaisesti pois käytöstä. Tietokanta siirretään Kirjasammon yhteyteen ja tämä siirtovaihe kestää jonkin aikaa.
Alphonse de Lamartinen runon Le lac suomennos Järvi teoksesta Helikonin lähde : maailmanlyriikan suomennoksia -teoksesta (1951). Suomennos on Lauri Viljasen. Tuhat laulujen vuotta -teoksessa (1957, useita lisäpainoksia) on Aale Tynnin suomentamana Lamartinen runo Syksy.
Nämä tiedot löytyivät Finna.fi-hakupalvelusta.
https://finna.fi/ |
| WILLIAM SHAKESPEARE : SHAKESPEAREN KOOTUT DRAAMAT 1-9 vuodelta 1950 WSOY:n painamana on tullut usein vastaan. Mutta siitä on myös aiempi versio vuodelta… |
118 |
|
|
|
Hei,
Vähemmän sitä liikkuu, kuin tuota 1950-luvun sarjaa. Ei hinnat mitenkään korkeita ole - riippuu tietysti kunnosta jne. Yksittäisistä osista pyydetään ehkäpä 10 euroa, sarjasta tuskin saa 100 euroa. Oikean ostajan sattuessa tietysti voi saada hieman enemmän. Itse vuotta enemmän taitaa vaikuttaa on kyseessä kenen käännös. |
| Onko Sillage sarjaa julkaistu kokonaan suomeksi? |
207 |
|
|
|
Egmond kustannus on julkaissut sarjan 10 ensimmäistä osaa suomeksi. Linkki Wikipedia, Linkki Finna.fi
Englanniksi kirjoja löytyy vain pari kappaletta. Linkki WorldCat
|
| Rudyard Kiplingin tarina suomeksi |
118 |
|
|
|
Katkelma on Rudyard Kiplingin kertomuksesta The cat that walked by himself kokoelmasta Just so stories (1902).
https://www.gutenberg.org/files/2781/2781-h/2781-h.htm
Kokoelmasta on kaksi suomennosta: Norsunlapsi ja muita veikeitä juttuja (suom. Yrjö Kivimies, 1954) ja Alkutarinoita (suom. Jaakko Anhava, 2013). Kummassakin tarinan nimi on Kissa joka kulki itsekseen.
Norsunlapsi ja muita veikeitä juttuja Helmetissä
Alkutarinoita Helmetissä |
| Minun pitäisi löytää seuraavan, Ray Bradburyn Fahrenheit 451 -romaanista peräisin olevan sitaatin suomenkielinen käännös: "You don’t have to burn books to… |
158 |
|
|
|
Kysymyksen paljon lainattu Bradbury-sitaatti ei ole peräisin romaanista Fahrenheit 451, vaan The Seattle Times -lehdessä 12.3.1993 julkaistusta kirjailijan haastattelusta. Sen voi löytää myös muutamasta artikkelin jälkeen ilmestyneestä sitaattisanakirjasta (esim. The Times book of quotations).
Verkossa on Bradburyn lausahduksesta parikin toisistaan vain hieman poikkeavaa suomenkielistä tulkintaa: kysymyksessä mainittu "Ei kulttuurin tuhoamiseen tarvita kirjojen polttamista. Riittää kun ihmiset lopettavat niiden lukemisen." [esim. Sitaatteja kirjoittamisesta (pasikarppanen.net)] ja ”Kulttuurin tuhoamiseen ei tarvita kirjojen polttamista. Siihen riittää se, että ihmiset lakkaavat lukemasta.” [Ray Bradbury (risingshadow.fi)]. Kummassakaan ei... |
| Löytyykö Victor Hugon teoksesta "Océan. Tas de pierres" (1942) suomennosta? Kaipaisin kahta sitaattia suomeksi: "L'eau qui ne court pas fait un marais, l… |
134 |
|
|
|
Victor Hugon vuonna 1942 postuumisti julkaistua "Océan. Tas de pierres" ei ole suomennettu. Teoksia ei ole suomennettu myöskään erillisinä.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi… |
| Onko Charles Majorin kirjaa When Knighthood Was in Flower suomennettu? Hän kirjoitti sen nimellä Edwin Caskoden. |
64 |
|
|
|
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Charles Majorin teosta When Knighthood Was in Flower (1907) ei ole suomennettu. Tietokannoissa teoksen kirjoittaksi on merkitty Charles Major.
Teoksen ruotsinnos kuuluu muutaman Suomen kirjaston kokoelmiin.
https://www.finna.fi/Record/helle.1378767?sid=2959524699
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
|
| Tomas Tranströmerin runo, missä mainitaan metsä, löytäminen, aukko tai aukio |
177 |
|
|
|
Kyseessä on varmaankinTomas Tranströmerin runo Aukea (Gläntan) kokoelmasta Totuuden kynnys (Sanningsbarriären, 1978, s. 11), joka alkaa rivillä "Keskellä metsää yllättää aukea, jonka vain eksynyt löytää". Runon on suomentanut Caj Westerberg.
Voit lukea runon myös Tomas Tranströmerin Kootuista teoksista 1954-2004 (2011, s. 249).
https://somero.finna.fi/Record/somero.23783?sid=2959178979
https://somero.finna.fi/Record/somero.128312?sid=2959178979 |
| Onko Aulikki Oksasen Vähän hurja -runoa käännetty ruotsiksi tai tanskaksi? |
133 |
|
|
|
Valitettavasti Aulikki Oksasen runoa Vähän hurja kokoelmasta Kootut mustelmat (1992) ei ole käännetty ruotsiksi eikä myöskään tanskaksi.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
https://finna.fi/
https://litteraturbanken.se/%C3%B6vers%C3%A4ttarlexikon/ |
| Juicen kaikki käännösbiisit |
482 |
|
|
|
Wikipediasta löytyy todennäköisesti hyvin kattava luettelo Juice Leskisen sävellyksistä ja teksteistä. Sivustohaulla (ctrl+f) "suomennos" saa luettelosta poimittua 115 Juicen tekemää suomennosta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Juice_Leskisen_s%C3%A4vellyksist… |
| Onko suomennettu englantilaista virttä For the beauty of the earth? Jos on, mistä löytyy? Vai pitääkö itse kääntää? Sanat menee siis näin: For the beauty of… |
154 |
|
|
|
Alkuperäisen tekstin ”For the beauty of the earth” on kirjoittanut Folliott Sandford Pierpoint (1835-1917). Samaan tekstiin on sävelletty useita eri melodioita. Nuotissa “Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon lauluja” (Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko, 1985) laulu on nimellä ”Kauneudesta maailman”. Sen on säveltänyt Conrad Kocher. Alkuperäisen sanoittajan nimi mainitaan, mutta ei suomenkielisen sanoituksen tekijää. Laulu alkaa: ”Kauneudesta maailman, kirkkaudesta taivaitten”. Suomenkielisiä säkeistöjä on kolme. Tämä laulukirja löytyy myös verkosta.
Toivonlinnan yhteiskoulun kuoro on levyttänyt John Rutterin sävellyksen samaan runoon englanniksi. Kuoron cd-levyn ”Nousee laulu taivaaseen” tiedoissa... |
| Miten Arvo Turtiainen on suomentanut Walt Whitmanin runon "Song of the Open Road" nimen? |
184 |
|
|
|
Runo Song of the Open Road on Walt Whitmanin kokoelmasta Leaves of Grass (suom. Ruohoa, 1965). Runon nimi on Arvo Turtiaisen suomennoksessa Laulu avoimesta tiestä.
https://finna.fi/Record/kyyti.1197283?sid=2954322819
https://whitmanarchive.org/ |
Kysy kirjastonhoitajalta
