käännökset

Tilaa aihepiirin käännökset RSS-syöte
1406 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1121–1140.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Onkohan laulua "Ring around the rosy, pocket full of posies, ashes, ashes, we all fall down" suomennettu? 4822 Ring a ring o' roses on vanha englantilainen lastenloru, joka syntyi Lontoossa vuoden 1665 ruttoepidemian aikana. Ring a-ring o' roses, A pocketful of posies. a-tishoo!, a-tishoo!. We all fall down. [Kysymyksessä siteerattu teksti on lorun amerikkalainen versio: Ring around the rosey, A pocketful of posies. ashes, ashes. We all fall down.] Kranssi, kranssi ruusuja, tasku täynnä rohtoja, hatsii, hatsuu, jokainen maahan kaatuu. "Kranssi, kranssi ruusuja" tarkoitti ruttoa sairastavan pieniä punaisia täpliä. "Tasku täynnä rohtoja" viittasi jo antiikista periytyvään tapaan ja uskomukseen, että hyvänhajuiset kukat ja yrtit suojelevat paholaisten hengityksen löyhkältä. "Hatsii, hatsuu" kuvasi aivastusta, ruttoaikoina tyypillistä tartunnan oiretta...
Satukirja hakusessa, kirjailija on ulkomainen; kirja on julkaistu suomeksi joskus 2000-luvun alkupuolella. Kirjassa on useita satuja, tai sitten kyseessä on… 927 Hei! Voisiko kyseessä olla Oscar Wilden Onnellinen prinssi ja muita tarinoita, joka ilmestyi vuonna 2007 Jaana Kaparin suomennoksena? Sen on suomentanut aiemmin Kirsi Kunnas vuonna 1969 ja Anja Ylönen vuonna 1980.
Onko Eerikin kronikka julkaistu jossakin Suomen kielellä? 1603 Valitettavasti tuota alun perin ruotsiksi kirjoitettua teosta ”Erikskrönikan” ei ole ilmeisesti suomennettu kokonaan. Mainitsemasi ”Suomen historian asiakirjalähteet” -teoksen lisäksi löytyy Julius Ailion vapaamuotoinen suomennoskatkelma Häme-Wikistä osoitteesta http://www.hamewiki.fi/index.php?title=Eerikin_kronikka&redirect=no. Voi olla, että katkelmia on ilmestynyt joissakin muissakin tutkimuksissa, mutta syystä tai toisesta koko teosta ei ole kukaan vielä julkaissut. Arto-tietokannasta löytyy muutamia viittauksia kronikkaa koskeviin tieteellisiin artikkeleihin, mutta ne ovat ruotsinkielisiä. Alkuperäinen ruotsinkielinen versio on luettavissa Runeberg-projektissa osoitteessa http://runeberg.org/erikkron/, mutta se lienee ruotsia...
Onko Buddhan lausahdukselle "Happiness comes when your work and words are of benefit to yourself and others" olemassa vakiintunutta suomennosta? 1093 Ei ole tietenkään varmaa, onko tuo lausahdus ensimmäiseksi Buddhaksi sanotun Siddhārtha Gautaman lausuma. Ja käännös englanninkielinen lausahduskin tietysti on. Joitakin tämäntapaisia ajatuksia kuitenkin löytyi hänen sanomanaan myös suomeksi, suoraa käännöstä ei löytynyt. H. S. Olcottin kirjassa Näin puhui Buddha (2006, suomentaja Pekka Ervasti, uudistettu laitos vuonna 1949 ilmestyneestä painoksesta)sanotaan näin: "Arvokkainta on tietää ihmisen olemassaolon ja päämäärän koko salaisuus, niin ettemme pane liian suurta arvoa tälle elämälle ja sen olosuhteille, vaan että elämme tavalla, josta koituu suurin onni ja vähin kärsimys sekä kanssaihmisille että itsellemme." (s. 31) Nirodha ry -yhdistyksen sivuilla (http://www.nirodha.fi/) kerrotaan...
Mahtaako Benjamin Franklinin mietelmä "'Tis a great confidence in a friend to tell him your faults; greater to tell him his." löytyä hänen teoksestaan… 1178 Tätä kirjaa ei kirjastostamme löytynyt, mutta ilmeisesti oikean mietelmän käännös löytyy kirjasta Riku Rukan almanakka. Se kuuluu näin: Vaatii suurta luottamusta kertoa ystävälle omista vioistaan, vielä suurempaa kertoa hänelle hänen vioistaan (s. 58). Riku Rukan almanakkaan on koottu Franklinin mietteitä, ja ne ovat Eila T. Öhrmarkin ja Pirkko Lahden kääntämiä. Kirjan on julkaissut Tiennäyttäjä Oy vuonna 1996. Kirjan takakannessa kerrotaan, että alkuperäistä almanakkaa julkaistiin vuosina 1732-58 nimellä Poor Richard's Almanack. Käännöksessä on siis kaiketi vain osa alkuperäisistä mietelmistä.
Onko Senecan sitaatista, joka kuuluu englanniksi "Wherever there is a human being, there is an opportunity for a kindness", olemassa vakiintunutta suomennosta,… 1190 Sitaatti löytyy suomennettuna Seneca, Tutkielmia ja kirjeitä -käännöksestä, suomentaja on J. A. Hollo, WSOY 1964. Lause löytyy tutkielmasta Onnellisesta elämästä, sivulta 101 ja kuuluu seuraavasti: Missä ikinä on ihminen, siinä on tilaisuutta tehdä hyvää. Alkuperäinen latinankielinen lause kuuluu: ubicumque homo est, ibi benefici locus est.
Mikä on Hamletin 1.näytöksen 2. kohtauksen suomennos tälle lauseelle: "I shall not look upon his like again" (Hamletin ja Horatiuksen vuoropuhelu) 3188 Shakespearen teoksesta ”Hamlet” on olemassa useita eri suomennoksia. Paavo Cajanderin suomennos on sellainen klassikko, että poimin suomennoksen siitä, se kun on helposti saatavilla ja tekijänoikeuksien suojastakin jo vapautunut, koska Cajanderin kuolemasta on jo yli 70 vuotta. Cajander suomentaa kysymäsi lauseen seuraavasti: ”En milloinkaan näe hänen vertaistansa.”. Cajanderin suomennos löytyy kokonaisuudessaan Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.gutenberg.org/etext/15632. Jos tarvitset ”Hamletista” tai muista teoksista suomenkielisiä katkelmia, on helppo vilkaista Gutenberg-projektin suomenkielisten teosten listasta osoitteesta http://www.gutenberg.org/browse/languages/fi, löytyisikö sieltä sopivaa suomennosta. Cajanderin...
Onko laulua MORS LILLA OLLE (säv. Alice Tegner) suomennettu? 3076 Alice Tegnérin laulu ”Mors lilla Olle” on suomennettu nimellä ”Ollin marjamatka”. Suomentaja on Saukki eli Sauvo Puhtila. Sen suomenkieliset sanat ja nuotit löytyvät esimerkiksi teoksesta ”Suuri lastenlaulukirja” (Warner/Chappell Music Finland, 1984). Kirjan saatavuuden HelMet-kirjastoista voi tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi.
Onko Emily Brontën runoa Love and Friendship suomennettu? 844 Näyttäisi valitettavasti siltä, ettei kysymääsi runoa ole ilmestynyt suomennettuna runokokoelmissa. Tarkistin asian Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämästä runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ sekä muutamista muista tietokannoista. Brontë-suomennoksia löytyi vain kaksi: ”Filosofin loppupäätelmä” (”Parnasso” 1987, nro 7, s. 433) ja ”Variskaa, lehdet” (”Runon suku”; Otava, 1991).
Löytyykö Eino Leinon runosta "Lapin kesä" englanninkielistä käännöstä? Olen jo löytänyt YouTubesta nimimerkin M. Naskali tekemän käännöksen, mutta kaipaisin… 2574 Suomalaisen kirjallisuuden seuran käännöstietokannan, FILI, http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan_tulos.php mukaan Eino Leinon runoista on käännetty englanniksi Whitsongs (Helkavirsiä) ja We all walk here like fog. Myös valikoimassa Armstrong: Finnish Odyssey on pari Leinon runoa, mutta ei valitettavasti Lapin kesää. Teoksessa Skating on the sea: Poetry, ed. Keith Bosley on muutamia Leinon runoja mm. Nocturne. Lisätietoja Leinon käännöksissä on Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistossa aikaisemmassa vastauksessa. http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=442d6663-2d9… Hakuohjelmilla löytyy linkki Wikipediaan ja Loiriin sekä sivustoon http://www.last.fm/music/Vesa-Matti+Loiri
Voisitteko selvittää minulle, mikä on tarkka käännös saksan kielen lauseelle/kysymykselle, joka kuuluu näin: Nun sag', wie hast du's mit der Religion? Kyse on… 1280 Kysymäsi katkelma löytyy tosiaan ”Faustin” ensimmäisestä osasta. Se on suomennettu useampaan kertaan. Kaarlo Forsmanin suomennos vuodelta 1884 löytyy digitoituna Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.gutenberg.org/files/18348/18348-8.txt. Forsman suomentaa kysymäsi kohdan seuraavasti: ”Sanoppa, kuinka uskos laita on?” Valter Juva ja Otto Manninen edustavat hiukan uudempaa suomentajasukupolvea. Juvan suomennos on julkaistu esimerkiksi ”Goethen valituissa teoksissa” osana 5 (Otava, 1932), jossa sama kohta menee näin: ”Sanohan, kuinka uskos laita on?” Ilmeisesti Manninen on pitänyt sitä hyvänä käännöksenä, koska on ottanut Juvan version täysin samanlaisena myös omaan suomennokseensa, joka on ilmestynyt esimerkiksi ”Valittujen teosten”...
Onko suomennettu Gunnar Ekelöfin runot Eufori ja När de slipper ut? 1214 Molemmat kysymäsi runot löytyvät Gunnar Ekelöfin suomennetusta runokokoelmasta ”Runoja” (Karisto, 1968). Kokoelman runot ovat Väinö Kirstinän ja Tarmo Maneliuksen suomentamia. ”Eufori” on julkaistu nimellä ”Euforia”, kun taas ”När de slipper ut” on saanut suomenkieliseksi nimekseen nimen ”Kun he pääsevät ulos”. ”När de slipper ut” löytyy suomeksi myös Ekelöfin kokoelmasta ”Epätasaiset runot” (Otava, 1981). Siihen runon on suomentanut Pentti Saarikoski nimellä ”Kun ne pääsee ulos”. Muita suomennosversioita kyseisistä runoista en löytänyt tietokannoista enkä tutkimistani runokirjoista.
Haluaisin kääntää Maupassantin novellin suomeksi (harjoitustyönä), mutta on tosi vaikeaa tietää mitkä novelleista on jo käännetty. Kuinka saisin tietää mitkä… 3737 Guy de Maupassantin suomennetuista novelleista ei taida olla olemassa kattavaa listaa. Niitä on ilmestynyt lukuisissa novellikokoelmissa mutta myös runsaasti jo 1800-luvun lopulta alkaen sanoma- ja aikakauslehdissä. Laitan alle listan, jossa on suomeksi ilmestyneitä novelleja eri kokoelmista. Valitettavasti vain harvoista novelleista löytyivät alkuteosten nimet. Kaikkien kokoelmien novellien nimiä en myöskään löytänyt. Listausta ei siis kannatta pitää millään muotoa kattavana. Erityisesti lehdissä ilmestyneistä novelleista mukana on varmasti vain pieni osa. Onko aivan välttämätöntä, että käännät suomeksi ilmestymättömän novellin? Saatetaanhan joistakin novelleista tehdä useita eri suomennoksia, etenkin sellaisista menneiden aikojen...
Erna Tauron Syyslaulusta suomennoksen on tehnyt Esko Elstelä. Onko kenellekään tullut vastaan muuta suomennosta? 2032 Ainakaan Viola-tietokannan (https://viola.linneanet.fi/, sisältää mm. tiedot kotimaisista äänitteistä) kautta muuta suomennosta ei löytynyt.
Kuulin nuoruudessani Brechtin runon jossa oli kertosäe "niin kului aika jonka maan päällä vietin". Asun Ruotsissa, eikä minulla ole täällä käsillä kovinkaan… 1919 Lähimmäs kysymyksessä esitettyä sitaattia Brechtin suomennetussa runotuotannossa päästään kolmiosaisessa runossa Niille jotka tulevat meidän jälkeemme [An die Nachgeborenen], jonka toisessa osassa on kertosäkeenomaisesti neljä kertaa toistuva säepari "Niin kului aika / joka minulle maan päällä annettiin." (suomennos Brita Polttilan). Runo löytyy Polttilan toimittamasta ja suomentamasta Brecht-runojen valikoimasta Runoja 1914-1956 (Tammi, 1964).
Miten on suomennettu Shakespearen Henrik IV :n 2-osan 5:n näytöksen 5:ssä kohtauksessa: Presume not that I am the thing I was, For I have turn’d away my former… 1019 Kuningas Henrik IV.n vuorosanoihin kuuluvat säkeet kuuluvat alkutekstissä näin: "Reply not to me with a fool-born jest: Presume not that I am the thing I was; For God doth know, so shall the world perceive, That I have turn'd away my former self; So will I those that kept me company." Paavo Cajanderin käännöksessä (1. painos v. 1898) kohta kuuluu näin: "Minua narrinsutkall' älä vastaa; Äl' usko, että olen mikä olin; Jumala tietää ja sen maailma nähköön, Ett', entis-olostani luopuneena, Myös entisestä seurastani luovun." Matti Rossin käännös vuodelta 2004: "Älä vastaa narrin sutkauksillasi, älä kuvittele, että minä olen entiseni. Luoja tietää sen, ja kaikki saavat nähdä, miten entisestä itsestäni käännyn pois ja entisestä seurastani."...
Miten on suomennettu Shakespearen Rikhard III:n 1.näytöksen 3. kohtauksen sitaatti: Why strew’st thou sugar on that bottled spider, Whose deadly web ensnareth… 2148 Paavo Cajanderin suomennos (ensimmäinen painos vuodelta 1897): Miks sokeroitset tuota lukin jolkkaa, Jok´on sun surmaseittiinsä jo saanut? Hupakko! tappoveistäs itse hiot; Mut kerran vierä kiroomaan mua kaipaat Mujuista tuota kyssää, rupikonnaa. Suomennos julkaistiin William Shakespearen Koottujen draamojen V osassa 1958; suomennos on muuttamaton - lukuun ottamatta sanaa tappoveitsi, joka on kirjoitettu isolla alkukirjaimella. Matti Rossi suomennos (2004): [Kuvakuningatar, vallan kuvitelma minun tuolillani,] miksi sokeroit tuon myrkyn pullistaman lukin puheet, olet joutunut sen verkkoon, ja sen myrkky tappaa; hullu, hiot veistä joka surmaa sinut. Koittaa päivä, jolloin huudat MargareetaA avuksesi kiroamaan tuota kyssäselkää rupikonnaa....
Onko Moa Martinsonin romaania "Kvinnor och äppelträd" suomennettu? 2108 Ei ole suomennettu. Moa Martinsonin teoksista suomeksi käännettyjä ovat Kyrkbröllop (Kirkkohäät), Kungens rosor (Kuninkaan ruusut), Brandliljor (Tulililjoja) ja Mor gifter sig (Äiti menee naimisiin). (Lähde: Suomen kansallisbibliografia Fennica, https://fennica.linneanet.fi/)
Onko ruotsalaista teosta Erikin kronikka käännetty suomeksi? Olen löytänyt lähteen Hämeenlinnan kaupunginhistoria 1, jossa on osa suomennettu, mutta onkohan… 1277 Eerikin kronikka (Erikskrönikan) on tuntemattoman tekijän 1320-luvulla kirjoittama ruotsalainen riimikronikka: http://runeberg.org/erikkron/ Hämettä käsittelevät säkeet voi tosiaan lukea Julius Ailoin vapaamuotoisena suomennoksena Hämeenlinnan kaupungin historian I osasta (s. 54–55): http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/pdf/97_hmln_kaupungin_his… Tällä sivulla on ohessa myös alkuperäinen ruotsinkielinen teksti: http://www.hamewiki.fi/wiki/Eerikin_kronikka Muita suomennoksia ei löytynyt ei myöskään viittauksia suomenkielisiin opinnäytteisiin tai lehtiartikkeleihin.
Löytyykö seuraavalle suomennos: "He has a terrible fear of dying because he has not yet lived... What is essential in life is only to forgo complacency, to… 1176 Google Booksista löytyvien viitteiden perusteella kyseessä on näyte kirjeestä, jonka Franz Kafka lähetti hyvälle ystävälleen Max Brodille heinäkuussa 1922. Kafkan kirjeistä on suomennettu vain osa ja niitä on julkaistu teoksissa: Kafka, Franz: "Kirjeitä perheelle 1922-1924" (Otava, 1990) Kafka, Franz: "Kirjeitä Milenalle" (Otava, 1971) Kafka, Franz: "Kirjeitä Felicelle" (Otava, 1976) Suomeksi ei ole siis vielä ilmestynyt teosta, jossa olisi kirjeitä ystäville. Kyseinen siitatti löytyisi sen kaltaisesta teoksesta. On mahdollista, että sitaatti saattaisi löytyä jostakin suomennetusta Kafkan elämäkerrasta. Google Booksin avulla voi hakea englanninkielisiä käännöksiä eri elämäkerroista ja yksikään osuma ei kohdistunut teokseen, jota olisi...