| Tennysonin runo "Ode on the Death of the Duke of Wellington": "Not one or twice in our fair island-story, The path of duty was the way to glory." Onko tämä… |
903 |
|
|
|
Valitettavasti näyttäisi kovasti siltä, ettei kysymääsi runoa ole julkaistu suomeksi. Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au… löytyy useita Tennysonin runoja, mutta kysymääsi ei ole niiden joukossa. Suomennosta ei löytynyt muistakaan tutkimistani tietokannoista, eikä Tennysonilta ole edes julkaistu yhtään kokonaista teosta. On olemassa pieni mahdollisuus, että runo olisi voinut ilmestyä jossakin sellaisessa lehdessä tai pienpainatteessa, joita ei ole luetteloitu runotietokantaan tai muihin tietokantoihin, mutta todennäköisesti runoa ei ole julkaistu suomennettuna.
|
| Olisin tiedustellut onko mistään saatavissa, tai edes olemassa, suomennosta Ueda Akinarin "Ugetsu monogatari" -teoksesta? Olen törmännyt niin Wikipediassa,… |
1456 |
|
|
|
Käytettävissäni olevien lähteiden perusteella vaikuttaa siltä, että Ugetsu monogatarista ei ole suomennettu kuin tuo nimi. Uedan kirjaa käsittelevän suomenkielisen Wikipedia-artikkelin teksti näyttäisi käännetyn jokseenkin suoraan englanninkielisestä Wikipediasta. Sivu on luotu maaliskuussa 2008; useimmat Ugetsu monogatari -maininnat, jotka Internetistä löysin, joko lainaavat tätä tekstiä tai pohjautuvat siihen, ja ne harvat, jotka eivät näin tee, ovat peräisin tätä myöhemmältä ajalta, joten nimisuomennos Kuutamon ja sateen tarinoita saattaa hyvinkin olla peräisin Wikipedia-tekstistä. 1970-luvulla tanskankielisestä lähteestä suomennetussa kirjallisuushistoriassa Kansojen kirjallisuus Ugetsu monogatarin nimi on käännetty muotoon Sateen ja... |
| Onkohan lordi Byronin (George Gordon Byron) teos Cain (Kain) suomennettu? Jos on, niin mistä sen löytäisin? Ja ellei sitä löydy suomeksi, löytyy kai… |
1699 |
|
|
|
Näyttäisi valitettavasti siltä, ettei Byronin näytelmää ”Cain” ole suomennettu. Muutenkin Byronin ainoa suomennoskirja on kokoelma ”Kolme runokertoelma: Korinton piiritys - Mazeppa - Chillonin vanki” (Karisto, 1922). Byronilta on suomennettu jonkin verran yksittäisiä runoja ja teoskatkelmia, mutta ainakaan osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi löytyvän Lahden kaupunginkirjaston runotietokannan mukaan ”Cainista” ei ole julkaistu suomeksi edes katkelmaa. Tietokanta ei ole täysin kattava, joten on pieni mahdollisuus, että joku katkelma olisi suomennettu jossakin harvinaisessa lähteessä, mutta todennäköisesti sellaistakaan ei ole julkaistu.
Englanniksi näytelmää ”Cain” löytyy kyllä Helsingin kaupunginkirjastossa. Se on... |
| Kuinka saan googlen kääntäjällä suomennettua Gareth Morgan kirjan Images of organization |
4638 |
|
|
|
Tässäpä yleisiä ohjeita Google-kääntäjän käyttämiseen:
Google-kääntäjä löytyy osoitteesta www.google.fi. Klikkaa yläreunasta kääntäjä-painiketta. Valitse ensin kieli, jonka haluat kääntää (englanti) ja sitten kieli, mille haluat tekstin kääntää (suomi). Kirjoita suureen ruutuun käännettävä teksti ja käännös ilmestyy samalla oikeanpuoleiseen ruutuun.
Google-kääntäjä kääntää myös verkkosivuja ja verkkoasiakirjoja, jolloin syötetään osoite käännöskenttään ja klikataan käännä-painiketta. Jos käännettävä tiedosto on omassa koneessasi, niin valitse käännä asiakirja -linkki, selaa asiakirja näkyviin ja valitse se.
Googlen käännösohjelma perustuu suurten tekstimassojen käytölle ja tilastollisille menetelmille, joten käännös ei ole yksi yhteen... |
| Onkohan seuraava runo suomennettu: William Knox, O why should the spirit of mortal be proud? Tarvitsisin siitä käännökseeni ensimmäisen säkeistön: O why should… |
875 |
|
|
|
Käytettävissämme olevista lähteistä ei valitettavasti löytynyt tietoa siitä, että tätä runoa olisi suomennettu.
|
| Onko suomennettu Thomas Grayn runo Elegy Written in a Country Church-Yard? Haen seuraavia säkeitä: Full many a flower is born to blush unseen, And waste its… |
1176 |
|
|
|
Thomas Grayn Elegy written in a country churchyard löytyy suomennettuna seuraavista kokoelmista:
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja. Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja. WSOY, 1933
Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa. WSOY, 1957 [ei myöhemmissä laitoksissa]
Veri ja kulta : Yrjö Jylhän suomentamaa maailmanlyriikkaa. Otava, 1954
Englantilaisen kirjallisuuden kultaisessa kirjassa ja Jylhän suomennoskokoelmassa on täsmälleen sama käännös; näissä runon nimenä on Elegia maakylän kirkkomaalla. Tuhat laulujen vuotta käyttää Jylhän suomennosta Aale Tynnin lievästi muokkaamana; tässä runon nimi on Elegia, kirjoitettu maakylän kirkkomaalla. Kysymyksessä siteerattu kohta on sama kaikissa kolmessa:
"niin moni kukka... |
| Onko Charles Spurgeon tehnyt virsiä? Mitä niistä on suomennettu? |
1003 |
|
|
|
Charles Spurgeon on kyllä tehnyt virsiä, mutta niitä ei ole nykyisin Suomessa käytössä olevassa virsikirjassa. Täältä http://www.wholesomewords.org/biography/biospurgeon4.html löytyy lisätietoa ja myös muutama hänen virsistään englanniksi. Sirkka Perälä on blogissaan kääntänyt yhden hänen virsistään suomeksi. Kyseessä ei kuitenkaan liene virallinen käännös http://satakieli.blogspot.com/2009/03/charles-spurgeon-1834-1892-aamuvi…
Muita suomennoksia ei valitettavasti löytynyt.
|
| Haluaisin lainata Leo Tolstoin Anna Kareninan. Kun katsoin missä se on saatavilla niin haku antoi monia eri julkaisuvuosia. Onko sama minkä niistä valitsee?… |
1887 |
|
|
|
Oletan, että haluat lainata teoksen suomenkielisenä ja että haluat lainata sen HelMet-kirjastosta. Tästä linkistä näet suomenkieliset erilaiset painokset, jotka HelMet-kirjastoista ovat saatavissa:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=anna+karenina&searchscope=9&m=…
Jos avaat eri painosten luettelointitietoja napsauttamalla, näet, että teos löytyy Eino Kaliman, Lea Pyykön ja Ulla-Liisa Heinon suomentamana. Jos valitset jonkin sellaisen painoksen, jossa nimen perässä ei ole osan numeroa, saat koko teoksen yhtenä niteenä. Jos taas tahdot sen mieluummin jaettuna useampaan niteeseen, kannattaa katsoa, että kaikki valitsemasi osat ovat saman kääntäjän. Suomennokset saattavat nimittäin poiketa toisistaan paitsi tyylillisesti, myös... |
| Kuinka monella kielellä Sofi Oksasen Puhdistus on ilmestynyt |
2166 |
|
|
|
Suomalaisen kirjallisuuden seuran käännöstietokanta
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
tuntee seuraavat:
italia
liettua
tanska
kreikka
viro
heprea
espanja
ruotsi
hollanti
englanti
katalaani
puola
islanti
venäjä
unkari
Sivun http://www.laprocure.com/
mukaan myös ranskannos on olemassa.
Sivun http://www.buchhandel.de/
mukaan myös saksannos
Sivun http://www.norli.no/SamboWeb/side.do?rom=NO
mukaan myös norjannos
Sivun http://www.jr.lv/lv/par_mums/par_uznjemumu/index.html;jsessionid=mxisqy…
mukaan myös latvialainen käännös
Sivun http://www.kosmas.cz/
mukaan myös tšekkiläinen
|
| Kuka on kääntänyt "Kullervos Klage" saksaksi? |
1339 |
|
|
|
Jean Sibeliuksen teoksen Kullervo op. 7, jota kutsutaan myös Kullervo-sinfoniaksi, sanat ovat Kalevalasta. Teos valmistui vuonna 1892.
Siihen mennessä Kalevala oli käännetty saksaksi kokonaan kahdesti. Ensimmäinen saksantaja oli Anton Schiefner, ja Kalevala, das Nationalepos der Finnen, ilmestyi 1852. Toisen kerran Kalevala julkaistiin saksaksi kahdessa osassa 1885 ja 1886 (Kalevala: das Volksepos der Finnen). Kääntäjä oli Suomeen muuttanut saksalainen Hermann Paul. Tätä käännöstä pidetään ensimmäistä monin tavoin parempana. Nämä tiedot ovat peräisin Valvoja-lehdestä vuodelta 1909, s. 272-276.
Vaikea sanoa, kumpi käännös otettiin Sibeliuksen Kullervoon. Hermann Paulin käännöksen puolesta puhuisi se, että hän oli muuttanut Suomeen, ja että... |
| Shakespearen sonetti 5: "But flowers distill'd, though they with winter meet/Leese but their snow, their substance still lives sweet." Jane Austenin Emmasta: "… |
2282 |
|
|
|
Shakespearen Sonetit on alunperin suomentanut Aale Tynni ja hänen käännöksensä on:
"Puserra kukka! Kun on talvi yllä,
se hahmon hylkää: aines säilyy kyllä."
Sonetista löytyy myös Kirsti Simonsuuren käännös:
"Talvellakin kukka tislattuna hyvin
menettää vain loiston: yhä tuoksuu ydin."
sekä Leo Saukkoriipin käännös:
"vaan kukkaistisle talven tullessa
jos hahmon hylkää, pitää tuoksunsa."
Austenin Emmasta Aune Brotheruksen käännös tuosta kohdasta on:
"Mistä löytäisimme paremman tyttären, hellemmän sisaren tai uskollisemman ystävän?"
Lähteet:
Shakespeare, William: Sonetit (suom. Aale Tynni, 2.p. WSOY, 1995)
Simonsuuri, Kirsti: Nautintojen ajan aarre : William Shakespearen sonetit (Yliopistopaino, 2005)
Shakespeare, William: Sonetit 2007 (suom.... |
| Onko Susan Hillin kirjaa "The Woman in Black" käännetty suomeksi? |
1638 |
|
|
|
Näyttäisi valitettavasti siltä, ettei kyseistä kirjaa ole suomennettu, koska sitä ei löydy Fennica-tietokannasta osoitteesta https://fennica.linneanet.fi/. Fennicaan on periaatteessa listattu kaikki suomalainen kirjallisuus. Hillin kirjoista on suomennettu ”Linnan kuningas” (”I’m the King of the Castle”), ”Rebekan varjo” (”Mrs de Winter”) ja ”Yön lintu” (”The Bird of Night”) sekä kirjavalioiden lyhennelmänä ”Taulun vangit” (”The Man in the Picture”).
Jos kirja olisi mielestäsi niin kiinnostava, että se pitäisi suomentaa, voit vaikka ehdottaa sitä kustantamolle. Viimeksi Hillin kirjan näyttää kustantaneen WSOY, jonka yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://wsoy.fi/yk/contact/show.
|
| Onko: Mikämikämaan lapset monikulttuurisessa päiväkodissa / [päätoimittaja: Irmeli Tuomarla] ; [valokuvat: Markku Nyytäjä .. ] käännetty kiinaksi tai japaniksi… |
1440 |
|
|
|
Teosta Mikämikämaan lapset monikulttuurisessa päiväkodissa ei ole käännetty kiinaksi tai japaniksi eikä muillekaan kielille. Siitä on olemassa ainoastaan suomenkielinen versio.
Tiedot tarkistettu Fennicasta (Suomen kansallisbibliografia, https://fennica.linneanet.fi ).
|
| Miten Shakespearen orvokista käyttämä nimitys "love in idleness" on suomennettu? (Kesäyön unelma, 2. näytös, 1. kohtaus, Oberonin repliikki) |
1763 |
|
|
|
Paavo Cajander suomentaa teoksessa ”Kesäyön unelma” (SKS, 1891) katkelman seuraavasti: ”Se laski pieneen maidonkarva kukkaan, / Mi lemmen haavoista nyt purpuroitui / Ja jota lemmenkukaks sanoo immet.” (s. 22). Hiukan tuoreempaa käännöstä edustaa Yrjö Jylhän suomentama ”Kesäyön unelma” (Otava, 1999; ensimmäinen painos 1961), jossa kukkaa luonnehditaan näin: ”punertui lemmenhaavasta se kukka; / ja lemmikiksi sanovat sit’ immet”. Lauri Sipari kääntää katkelman teoksessa ”Kesäyön uni” (Love kirjat, 1989) seuraavasti kukkaaan viitaten: ”mutta purppurainen tästä lähtien / rakkauden tuskan repimänä”. Matti Rossin käännös ”Juhannusyön uni” (WSOY, 2005) sommittelee kukkaa koskevan kohdan näin: ”Neitosille se on lemmen orpo kukka, orvokki.”
Melko... |
| Mitkä Leroy Andersonin laulut tai musiikkikappaleet on julkaistu suomeksi? Haluaisin tietää näiden kappaleiden englantilaiset ja suomalaiset nimet. |
1492 |
|
|
|
Viola-tietokanta osoitteessa https://viola.linneanet.fi tuntee seuraavat Leroy Andersonin sävellykset, joilla on suomenkielinen nimi:
”Hullu kello” (”The syncopated clock”)
”Niin käy kun oikein rakastuu” (”Serenata”)
”Rekiretki” (”Sleigh ride”)
”Sininen tango” (”Blue tango”)
”Tanssiaisten kaunotar” (”Belle of the ball”)
”Torvensoittajan vapaapäivä” / ”Trumpetin soittajien vapaapäivä” (”Bugler’s holiday”)
|
| Mitkä Eino Leinon teoksista on ruotsinnettu ja mikä niiden niimet ovat ruotsiksi? Esim. Helkavirret - Helkasånger |
1508 |
|
|
|
Seuraavat Leino-ruotsinnokset löytyvät tietokannoista [kääntäjän nimi hakasuluissa]:
Inför allmaktens anlete (Alla kasvon kaikkivallan), 1991 [Nils-Börje Stormbom]
Helkasånger (Helkavirsiä), 1963 [Thomas Warburton]
Julen (Joulu), 1978 [Thomas Warburton]
Lyriskt urval, 1931 [valinnut ja kääntänyt Elmer Diktonius]
Den unga kvinnan (Nuori nainen), 1911 [Bertel Gripenberg]
|
| Onko Nuoruustango laulu käännetty esim. ruotsin kielelle? |
1700 |
|
|
|
”Nuoruustango” on käännetty ruotsiksi. Se löytyy Sinikka Sokan CD-levyltä ”Dikt och dans” (Schildt, 2010) Lars Huldénin käännöksenä nimellä ”Ungdomstango”. Sanat ovat myös Huldénin käännöksiä sisältävässä nuottikirjassa ”Sånger för scen och kabaré till text av Lars Huldén: för en eller flera röster med pianoackompanjemang” (Schildt, 2002).
Jos kumpaakaan ei ole lähikirjastossasi, voit tilata ne kaukolainana muualta. Kannattaa kysyä kaukolainan mahdollisuutta ja hintaa omasta lähikirjastosta. Mikäli haluat ostaa jommankumman ihan omaksi, laittamalla teosten nimet Googleen löydät verkkokauppoja, joissa ne ovat kaupan.
|
| Kyselisin vanhojen (klassikko)kirjojen suomennoksista. Uusissa painoksissa taidetaan yleensä käyttää samaa suomennosta, joka on alunperin tehty? Tarkistetaanko… |
1671 |
|
|
|
Uusia painoksia tosiaan taidetaan julkaista klassikkoteoksista enemmän kuin aivan uusia suomennoksia. Syy on epäilemättä suureksi osaksi taloudellinen: uusi suomennos maksaa, kun taas vanhasta suomennoksesta voidaan ottaa uusia painoksia halvemmalla tai jopa ilman maksuja, jos kustantamolla on siihen oikeudet. Välillä toki vanha suomennoskin voi olla vain niin hyvä, ettei uudelle suomennokselle ole tarvetta.
Toisinaan taas kieli saattaa vanhentua. Esimerkiksi Pentti Saarikosken suomennos . D. Salingerin romaanista ”Sieppari ruispellossa” (1961) oli aikanaan varsin ansiokas, mutta sen puhekieli ei enää aukene yhtä hyvin nykyajan lukijalle. Siksi Tammi käännätti sen uudestaan Arto Schroderuksella, jonka kääntämänä ”Sieppari ruispellossa” (... |
| Tarvitsisin pari riviä Robert Frostin runon "Stopping By Woods on a Snowy Evening" suomennoksesta, mikäli se löytyy Ville Revon toimittamasta kokoelmateoksesta… |
2099 |
|
|
|
Metsän reunassa lumisena iltana sisältyy Tähtien väri -antologiaan. Ville Repo on kääntänyt kysymyksessä siteeratut säkeet näin:
"on vastattava sanoistaan,
saa uni jäädä vartomaan"
|
| Onko Rudyard Kiplingin runosta "If" olemassa virallista suomennosta? Ja jos on, niin kuka on sen suomentanut ja milloin? |
5487 |
|
|
|
Runo If löytyy Antero Mannisen suomennoksena (Jos) Kipling-valikoimasta Valkoisen miehen taakka (WSOY, 1976). Manninen on päivännyt kirjaan laatimansa esipuheen elokuussa 1975, joten otaksuttavasti suomennostyö on tehty samana tai edellisenä vuonna.
|
Kysy kirjastonhoitajalta
