| Miten tarkkaan ottaen suomentuu Hamletin toisen näytöksen toisessa kohtauksessa, Hamletin kirjoittamassa kirjeessä tullut pätkä? "Doubt thou the stars are fire… |
2320 |
|
|
|
”Hamletista” on useita suomennosversioita, mutta Paavo Cajander (1879, s. 42) suomentaa katkelman näin:
”Epäile tähden paloa
Ja kirkkaan päivän valoa;
Totuutta valheeks luule,
Mut lempeäni kuule.”
Eeva-Lisa Mannerin (1981, s. 43) käsissä katkelma suomentuu näin:
”Epäile auringon paloa,
epäile tähden valoa.
Valheeks epäile totuutta,
vaan älä epäile minua.”
Veijo Meri (1987, s. 63) puolestaan on riimitellyt katkelman seuraavasti:
”Epäile, että tähdet ovat tulta,
epäile, että aurinko liikkuvi,
totuus on valehtelija, kulta,
mutta totta on rakkauteni.”
Yrjö Jylhäkin on suomentanut ”Hamletin”, jos mikään edellä olevista ei sovi. Ainakin tyylillisesti ja kielellisesti tarjolla on monta eri versiota.
|
| Onko Allen Wheelisin kirja The Quest for Identity suomennettu? |
776 |
|
|
|
Osoitteesta https://fennica.linneanet.fi löytyvä kansallisbibliografia Fennica kertoo, ettei Wheelisin teoksia ole suomennettu lainkaan, joten tuota kysymääsi teostakaan ei ole suomennettu. Fennicassa on suomeksi ilmestynyt kirjallisuus varsin kattavasti, joten asiasta voi olla Fennican perusteella melko varma.
|
| Haluaisin tietää, onko Oscar Wilden kuuluisa sitaatti suomennettu jossakin julkaistussa teoksessa: "I can resist everything except temptation." |
3263 |
|
|
|
Oscar Wilden kuuluisa lausahdus "I can resist everything except temptation" on peräisin hänen näytelmänsä Lady Windermere's fan ensimmäisestä näytöksestä.
Lady Windermeren viuhka kokonaisuudessaan löytyy Eino Palolan suomentamana kotimaisia teattereita palvelevan Näytelmäkulman näytelmäkirjastosta.
Pelkkä sitaatti löytyy useana suomennosversiona erilaisista aforismi- ja mietelausekokoelmista. Tässä malliksi pari - molemmat otaksuttavasti toimittajien itsensä kääntämiä:
"Pystyn vastustamaan mitä tahansa paitsi houkutusta."
Olli-Matti Ronimus & Pentti Holappa (toim.), Ihminen maailmassa. WSOY, 1973
"Pystyn vastustamaan kaikkea muuta paitsi kiusausta."
Jarkko Laine (toim.), Sitaatit. Teoksessa Sitaatit ja lentävät lauseet. Otava 1992
|
| Seuraava sitaatti on Norman Vincent Pealen kirjasta The Power of Positive Thinking: "The basic factor in psychology is the realizable wish. The man who assumes… |
3019 |
|
|
|
Norman Vincent Pealen The power of positive thinking on suomennettu kahdesti. Ensimmäinen suomennos ilmestyi vuonna 1975 nimellä Onnellisen elämän edellytykset; vuonna 1999 julkaistun toisen suomennoksen nimenä oli Ole oman onnesi seppä. Hieman hämmentävästi Pealen suomennetusta tuotannosta löytyy myös Myönteisen ajattelun voima -niminen kirja, mutta sen alkuteos on Why some positive thinkers get positive results - ei The power of positive thinking, niin kuin voisi ehkä luulla.
Kysymyksen sitaatti on peräisin Pealen kirjan neljännestä luvusta.
"Psykologian perustekijä on meidän toteutettavissa oleva toivomuksemme. Jos pidämme menestystä itsestään selvänä asiana, olemme jo hyvää vauhtia pääsemässä menestykseen." (Norman Vincent Peale,... |
| 1) Onko John Keatsin runoa "Happy is England" suomennettu? Minua kiinnostavat seuraavat säkeet: "Happy is England, sweet her artless daughters; Enough their… |
1327 |
|
|
|
Valitettavasti näyttäisi siltä, että mitään kysymistäsi runoista ole suomennettu, sillä niitä ei ole osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi löytyvässä Lahden kaupunginkirjaston runotietokannassa tai muissakaan tutkimissani tietokannoissa. Keatsia ja Larkinia on muutenkin suomennettu varsin vähän. Keats-suomennoksia voi selailla osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a… ja Larkin-suomennoksia osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au….
Whitmanin tuotantoa on suomennettu hiukan enemmän, mutta näyttää siltä, ettei juuri tuota kysymääsi runoa ole suomennoskokoelmissa. Arvo Turtiaisen suomentamassa kokoelmassa ”Ruohoa” tai Viljo Laitisen... |
| Löytäisittekö minulle suomennoksen kirkkoisä Augustinuksen kuuluisasta rukouksesta: "Give me chastity and continence, but not yet." Kiitos! |
1845 |
|
|
|
Augustinuksen rukous on peräisin hänen Tunnustustensa kahdeksannen kirjan seitsemännestä luvusta. Otto Lakan tarkistetussa suomennoksessa se kuuluu seuraavasti: "Anna minulle puhdas ja siveä sydän, mutta älä aivan vielä."
Olli-Matti Ronimuksen ja Pentti Holapan toimittamassa aforismikokoelmassa Ihminen maailmassa (WSOY, 1973) tämä samainen kohta on muotoiltu näin: "Anna minulle puhtaus ja siveys, mutta älä anna sitä juuri nyt."
|
| Miten kuuluu suomeksi Shakespearen Kesäyön unelman sitaatti "the course of true love never did run smooth"? Act 1, Scene 1, line 134. |
3595 |
|
|
|
Lysanderin repliikki, johon kysymyksessä mainittu säe sisältyy, kuuluu Matti Rossin suomentamana seuraavasti (Juhannusyön uni. WSOY, 2005):
[Ah ja voi! En muista satua, en tarinaa,
en kuultua, en luettua, jossa kerrottaisiin,]
että aidon rakkauden tie on tasainen; ei,
[ne jotka rakastavat, ovat joko eriarvoisia...]
Lauri Siparin suomennos on tällainen (Kesäyön uni. Love kirjat, 1989):
[Voi meitä! Mutta kaikki mitä olen
lukenut tai kuullut kertoo samaa:]
todellisen rakkauden tie ei koskaan ole ollut sileä.
[Joko esteenä on eri syntyperä - ]
Yrjö Jylhä puolestaan kääntää kohdan näin (Kesäyön unelma. Otava, 1961):
[Voi, missään kohtaloissa, joista luin
tai kuulin kertomuksia, ei vierryt]
tasaisna virta uskollisen lemmen;
[vaan milloin oli... |
| Miten seuraava lainaus on suomennettu? "The happiest youth, viewing his progress through, What perils past, what crosses to ensue, Would shut the book, and sit… |
1061 |
|
|
|
Paavo Cajander suomensi nuo rivit Shakespearen näytelmän "Henrik IV" toisen osan kolmannesta näytöksestä näin:
"Oi, jos tuon vois nähdä,
Niin itse miekkoisinkin nuorukainen,
Nuo kaikki nähdessään, nuo menneet vaarat
Ja tuskat tulevat, löis kirjan kiinni
ja istuis oottamaan vaan kuolemaansa!"
Suomennos julkaistiin vuonna 1944 nimellä "Kuningas Henrik IV".
Matti Rossin suomennos samasta kohdasta kuuluu seuraavasti:
"Jos sen voisi nähdä, onnellinen nuori,
jonka lehtii ajan kulkua ja lukee
koetuista vaaroista ja niistä,
joita kohti mennään, löisi kirjan kiinni
ja kuolisi pois niiltä istumilta."
Suomennos on vuodelta 2004 ja näytelmä sai tällä kertaa suomeksi nimen "Henrik IV".
Lähteet:
https://fennica.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?PAGE=... |
| Miten on mahdollista, että Helmetissä sen paremmin kuin Helkassakaan ei ole Eugène Suen kuuluisan kirjan käännöstä "Pariisin salaisuudet 1-8" (Les mystères de… |
1507 |
|
|
|
Vanhojen kirjojen saatavuus on jokseenkin vaihteleva. Joskus syynä saattaa olla se, ettei yksinkertaisesti kirjaa ole ilmestymisaikanaan katsottu kelvolliseksi kirjastoon: menneinä aikoina oli aika tiukka seula siinä, mitä kirjaston kokoelmiin hyväksyttiin. Aikoinaan kirjastonhoitajien ohjenuorana toiminut ”Arvosteleva luettelo suomenkielisestä kirjallisuudesta” 1923 (Valtion kirjatoimisto, 1923) luonnehtii Suen teoksella olevan kirjallisia ansioita, mutta ”[s]opimattomaksi kirjastoihin tekee teoksen kuitenkin ennen muuta siinä esiintyvät räikeät kuvaukset kaikenlaisista julmuuksista ja rikoksista” (s. 126). Luultavasti tuon arvion perusteella teosta ei ole juuri hankittu ilmestymisaikanaan kirjastoihin, eikä siitä ole tullut koskaan uutta... |
| Etsin 8v. tytölle samoja nuortenkirjoja suomeksi ja ruotsiksi. Löytyisikö sellaisia? Hän opiskelee suomea ja olisi helpottavaa kun voi katsoa toisesta kirjasta… |
1318 |
|
|
|
Lasten- ja nuortenkirjoista löytyy lukuisia käännöksiä sekä suomesta ruotsiksi että ruotsista suomeksi. Ensimmäisenä tulevat tietysti mieleen Astrid Lindgrenin kirjat, joista suurin osa on suomennettu. Tove Janssonin Muumikirjoja löytyy molemmilla kielillä. Kahdeksanvuotiaalle suositeltavat riippuvat tietysti lapsen kehitystasosta sekä tietysti hänen kiinnostuksensa kohteista ja suomen kielen taidostaan.
Esimerkiksi näitä voisi ajatella:
Parvela, Timo: Ella ja kiristäjä (Ella och utpressaren)
Nopola: Heinähattu ja Vilttitossu (Halmhatten och Filttofflan)
Nopola: Risto Räppääjä (Risto Rappare)
Hallberg, Lin: Sigge-sarja (Sinttu)
Widmark,Martin: LasseMajas detektivbyrå (Lasse-Maijan etsivätoimisto)
Myös Sven Nordqvistin Pettson-kirjat (Viiru... |
| Haluaisin kysyä onko ranskalaisen kirjailija Jean‑Francois Nahmias:n kirjaa L'Enfant de la Toussaint. Käännetty suomeksi tai englanniksi sekä että onko… |
1067 |
|
|
|
Kirjaa ei ole käännetty suomeksi. Fennica-nimisestä tietokannasta https://fennica.linneanet.fi voi tarkistaa, että onko joku kirja käännetty suomeksi vaikka hakemalla kirjailijan nimellä.
Etsin kirjaa Yhdysvaltain Kongressin kirjaston tietokannasta http://catalog.loc.gov/ , British librarysta http://catalogue.bl.uk/ ja Amazon-verkkokirjakaupasta http://www.amazon.com/ , ja muutamilta muiltakin sivuistoilta, mutta en valitettavasti löytänyt englanninkielistä versiota.
|
| Onko William Wordsworthin runoa "Daffodils" suomennettu? Tarvitsisin seuraavien säkeiden (runon alku) suomennoksen: "I wandered lonely as a cloud That floats… |
2865 |
|
|
|
Daffodils (tai I wandered lonely as a cloud, lähteestä riippuen) on suomennettu.
Wordsworth-suomennosvalikoimassa Runoja (WSOY, 1949) kysymyksessä siteerattu kohta kuuluu Aale Tynnin suomentamana seuraavasti:
"Niin yksin kuljin vaeltain
kuin pilvi yllä kumpujen,
kun äkkiä mä nähdä sain
narsissiryhmän kultaisen."
Tässä valikoimassa runo esiintyy ilman otsikkoa Mielikuvitus-sikermän seitsemäntenä runona.
Antologiassa Tuhat laulujen vuotta (WSOY, 1957) on Aale Tynnin myöhempi suomennos, otsikolla Vaelsin halki maisemain:
"Vaelsin halki maisemain
kuin pilvi yksin kulkien,
silmiini äkkiä kun sain
narsissiryhmän kultaisen."
Edith Holdenin Luontopäiväkirja 1905 -kirjasta (Otava, 1989) Keltanarsissit löytyy Aila Meriluodon suomentamana:
"Kuin... |
| Onkohan Alfred Lord Tennysonin Lady of Shalott -runoelmaa suomennettu? Etsin suomeksi osan II kahta ensimmäistä riviä: "PART II There she weaves by night and… |
2252 |
|
|
|
Tennysonin runoista vain pieni osa on suomennettu ja The lady of Shalott näyttää valitettavasti kuuluvan niihin suomentamattomiin. Tennysonia on suomeksi saatavilla vain muutamassa antologiassa; yhtään kokonaista runokokoelmaa tai käännösvalikoimaa hänen tuotannostaan ei meillä ole julkaistu.
|
| Seuraava Shelleyn sitaatti on sonetista "Political Greatness". Onko se suomennettu? Mistä se löytyy? Kuka on suomentaja? Man who man would be, Must rule the… |
987 |
|
|
|
Valitettavasti näyttäisi kovasti siltä, ettei kysymääsi runoa ole julkaistu suomeksi. Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au… löytyy koko joukko Shelleyn runoja, mutta kysymääsi ei ole niiden joukossa. Suomennosta ei löytynyt muistakaan tutkimistani tietokannoista, eikä Shelleyltä ole julkaistu muuta kokonaista teosta kuin Jaakko Tuomikosken suomentama ”Shelleyn runoja” (Kirja, 1929).
On olemassa pieni mahdollisuus, että runo olisi voinut ilmestyä jossakin sellaisessa lehdessä tai pienpainatteessa, joita ei ole luetteloitu runotietokantaan tai muihin tietokantoihin, mutta todennäköisesti runoa ei ole julkaistu suomennettuna.
|
| Onko Myrskyluodon Maija -kappaleen nimeä käännetty englanniksi? |
3434 |
|
|
|
Kappaleen nimi ja itse kappalekin on käännetty englanniksi. Viola-tietokanta tietää kertoa, että nuottikirjasta ”Songs Finland Sings” (2000) löytyy englanninnos nimellä ”Storm-skaer’s Maja”. Käännös on ilmeisesti Barbara Helsingiuksen käsialaa. Kappale löytyy laulettuna samannimisen CD-levyjulkaisun levyltä 2.
|
| Onkohan Henry Wordsworth Longfellow'n runoa "A Psalm of Life" käännetty suomen kielelle? Löytyy alkuperäisenä teoksesta: "The Complete Poetical Works of… |
907 |
|
|
|
Valitettavasti näyttäisi kovasti siltä, ettei kysymääsi runoa ole julkaistu suomeksi. Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a… löytyy useita Longfellow’n runoja, mutta kysymääsi ei ole niiden joukossa. Suomennosta ei löytynyt muistakaan tutkimistani tietokannoista, eikä Longfellow’lta ole julkaistu muuta kokonaista teosta kuin ”Laulu Hiawathasta”.
On olemassa pieni mahdollisuus, että runo olisi voinut ilmestyä jossakin sellaisessa lehdessä tai pienpainatteessa, joita ei ole luetteloitu runotietokantaan tai muihin tietokantoihin, mutta todennäköisesti runoa ei ole julkaistu suomennettuna.
|
| Saisinko Antero Mannisen suomennoksen seuraavaan pätkään Nuori brittisotilas -runon lopusta? Se löytyy teoksesta Valkoisen miehen taakka. When you're wounded… |
1209 |
|
|
|
Suomennos kuuluu näin:
Kun haavoissasi virut maassa Afganistanin
ja naiset saapuu silpomaan sua puukoin terävin,
kierittele pyssyn luo, ammu luoti aivoihin
ja astu taivaan salihin niinkuin sotilas
|
| Kuinka monta kotimaista (sekä suomen- että ruotsinkielistä) runoteosta ilmestyi vuonna 2011 (vaihtoehtoisesti 2010)? Entä käännösrunoutta? Mitkä olisivat… |
1169 |
|
|
|
Asiaa ei ole välttämättä edes tarkemmin tilastoitukaan. Fennica-haku kuitenkin kertoo, että suomalaisia suomenkielisiä runokirjoja olisi ilmestynyt vuonna 2010 yhteensä 476 kappaletta ja suomenruotsalaisia ruotsinkielisiä 36 kappaletta. Mukana on varsin paljon omakustannerunoutta, jota ei välttämättä ihan joka kirjastosta löydy. Vastaava luku kuluvalta vuodelta on 282 suomenkielistä ja 6 ruotsinkielistä, mutta se ei ole oikein vertailukelpoinen, koska osa tiedoista on vasta ennakkotietoja eivätkä kaikki tänä vuonna ilmestyneet runoteokset välttämättä ole vielä Fennicassa.
Käännösrunokokoelmia ei saa Fennicasta ihan suoraan. Kollegani keksi, että asian voisi kiertää etsimällä runot ja käyttämällä toisena hakusanana alkua ”suoment”, jolloin... |
| Haluaisin tietää mitkä teokset on suomennettu amerikkalaisilta kirjailijoilta Frank G. Slaughter ja Louis Bromfield? Onko Internetissä sivustoa, jolta löytyisi… |
1719 |
|
|
|
Fennica-tietokanta osoitteessa https://fennica.linneanet.fi sisältää periaatteessa kaiken suomeksi ilmestyneen kirjallisuuden perustiedot. Sieltä kannattaa katsoa, jos kiinnostaa tietää, mitä kirjoja joltakin tietyltä kirjailijalta on suomennettu.
Fennican mukaan Frank G. Slaughterin tuotannosta on suomennettu seuraavat kirjat:
Elämä on pelastettava (1950)
Elämän malja (1956)
Floridan valtiatar (1963)
Hellät kädet (1954)
Huomispäivän ihme (1976)
Kiitän sinua elämästäni (1951)
Kirurgin omatunto (1972)
Kiusausten saari (1969)
Kruunu ja risti (1970)
Kukkiva orjantappura (1959)
Kulkutauti (1961)
Kultainen saari (1962)
Lentolääkäri (1961)
Liekehtivä maa (1958)
Lorena (1960)
Lähtölaskenta (1971)
Lääkäri vaarallisella tiellä (1984)
Lääkärien... |
| Miksi Googlen kääntäjä ei käännä esimerkiksi kukkien nimiä ruotsista suomeksi etcetra? |
2754 |
|
|
|
Google-kääntäjän toiminta perustuu nk. tilastolliseen konekääntämiseen (statistical machine translation). Se tarkoittaa, että ohjelma laatii käännöksen vertaamalla annettua tekstiä suureen määrään ihmisten kääntämiä aiempia tekstejä ja määrittelee niiden avulla todennäköisimmin sopivimman käännöksen. Käännöksen laatu ja tarkkuus riippuu näin ollen siitä, miten paljon tietynkielistä aineistoa ihmisen tekemine käännöksinen ohjelmaa saa analysoitavakseen. Tästä johtuu, että käännösten tarkkuus eri kielillä vaihtelee.
Tietoa käännösten syntymisestä Google-kääntäjän kotisivuilla:
http://translate.google.fi/about/intl/fi_ALL/
http://www.google.fi/help/faq_translation.html
Tiede-lehden v. 2007 julkaistu artikkeli konekääntämisen historiasta ja... |
Kysy kirjastonhoitajalta
