Onkohan elokuvan Sound of Music kappaleeseen Climb Every Mountain suomenkieliset sanat? |
173 |
|
|
|
En löytänyt tätä yksittäistä laulua suomeksi mistään julkaisusta, mutta Richard Rodgersin säveltämän ja Oscar Hammerstein II:n alun perin sanoittaman musikaalin libreton on suomentanut Esko Elstelä. Finna-hakupalvelun (https://finna.fi) mukaan näytelmämoniste on lainattavissa Taideyliopiston Sörnäisten kampuskirjastosta. Monisteen kuvailutiedoista ei selviä, onko Elstelä suomentanut myös kaikki laulut ja mitkä ovat laulujen suomenkieliset nimet. |
Onko Amalia Rodriguesin kappaleesta Maria Rita cara bonita tehty suomenkielistä versiota? |
48 |
|
|
|
Hei,
Eipä näyttäisi olevan juuri tuota kappaletta. Suomeksi tosin löytyy Kirsi Poutasen Amália tribute : fado original in Finnish, jossa on 15 Amália Rodriguesin kappaletta Tarja Härkösen suomennoksina. |
Olen tietoinen kahdesta Thomas Maloryn Arthur-tarinan suomennoksesta: Arthur kuningas ja hänen jalot ritarinsa (Aino Lehtonen) ja Pyöreän pöydän ritarit (Marja… |
163 |
|
|
|
Nyt on saattanut ChatGPT laittaa vähän omiaan. Etsin tietoa esimerksi Finna.fi:stä ja Kirjasammosta ja sain vastaukseksi vain tuon Aino Lehtosen suomentaman novellikokoelman Arthur kuningas ja hänen jalot ritarinsa sekä Marja Helanen-Ahtolan lyhyentäen kääntämän Pyöreän pöydän ritarit. Voit tarkistaa Kirjasammon hakutuloksen täältä.
Eino Kalima oli teatteriohjaaja ja kääntäjä, jonka käännöstöihin kuului muun muassa Anna Karenina. Eino Kaliman käännöksiä voit tutkia Kirjasammosta. |
Yritän etsiä runoa, jonka nimi on Aurinko ja pohjatuuli. Aiheesta on olemassa myös Aisopoksen satu, mutta nyt etsin La Fontainen (?) tekemää ja Yrjö Jylhän… |
76 |
|
|
|
Aurinko ja pohjatuuli sisältyy Yrjö Jylhän suomentamaan La Fontaine -valikoimaan Tarinoita (WSOY, 1935). |
Amerikkalaisten/ brittiläisten elokuvien käännöstekstitys suomeksi. Minkähän vuoksi tekstitykset ovat nykyään luvattoman kömpelöitä? Esim. Teitittelyä ei… |
156 |
|
|
|
Saman elokuvan voi tosiaan nähdä vuosikymmenten mittaan monilla eri suomenkielisillä ruututeksteillä. Se, onko taso yleisesti heikentynyt johonkin toiseen aikakauteen nähden, on kiistanalaista, mutta joitain yleisiä syitä "huonoihin" käännöksiin tulee mieleen.
Käännöksiä on tehty ja tehdään elokuvateattereihin, tallenteille, eri televisiokanaville ja suoratoistopalveluihin hyvin kirjavilla työehdoilla ja monenlaisten toimijoiden kautta. AV-alan työehtosopimuksen piirissä oleva kääntäjä tekee työtään erilaisilla ehdoilla kuin villin toimiston kautta freelancerina kääntävä. Suoratoistoalustoilla käännös ei välttämättä ole lainkaan ammattikääntäjän tekemä. Palkkauksen ohella myös työtahdin vaatimukset vaikuttavat lopputulokseen. Työn tilaaja... |
Kun olin pieni 40-50-luvulla luin kirjan, joka oli silloin jo vanha ja varmaan opettavainen. Se kertoi sairaasta tytöstä, muistaakseni Viola tai ehkä Violet,… |
95 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla teos Enkelin siivin : kuvitettu kertomus lapsille ja nuorisolle (On angels' wings). Tekijäksi mainitaan Mrs Greene ja teoksen on englannista suomentanut Alli Wiherheimo. Kirja ilmestyi suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1919 ja siitä otettiin uusintapainos vuonna 1925.
Alla olevasta linkistä Kirjasampoon voi lukea kuvauksen kirjasta.
Enkelin siivin Kirjasammossa
Englanninkielinen alkuteos on digitoitu. Siitä voit katsoa tuntuvatko kuvat tutuilta.
https://www.gutenberg.org/files/59967/59967-h/59967-h.htm
Oman verkkokirjastosi alueella Enkelin siivin -teosta ei ole lainattavissa, mutta voit tilata sen kaukopalvelun kautta muualta Suomesta. |
Yritän selvittää, miten suomeksi on käännetty Dostojevskin teoksen Riivaajat pätkä, joka kuuluu englanniksi: "The most difficult thing in life is to live and… |
191 |
|
|
|
Etsitty Riivaajien katkelma löytyy kolmannen kirjan seitsemännen luvun toisesta jaksosta.
Lea Pyykön suomennoksessa se kuuluu seuraavasti: "Kaikkein työläintä on elää elämä valehtelematta... -- " (Riivaajat. 2, Kolmas osa, Seitsemäs luku, II, s. 329 – Karisto, 1982)
Ida Pekari puolestaan on kääntänyt sen näin: "Ei mikään ole vaikeampaa kuin elää elämäänsä valehtelematta... -- " (Riivaajat. 3, Seitsemäs luku, II, s. 292 – Otava, 1928)
Otavan vuonna 1979 julkaisemasta Riivaajien kolmiosaisesta laitoksesta etsitty kohta näyttää puuttuvan lähes kokonaan painoteknisen kömmähdyksen vuoksi:
- Ystäväni, olen valehdellut koko elämäni ajan, silloinkin kun puhuin totta. En koskaan ole puhunut totta totuuden itsensä vuoksi, vaan aina omaa itseäni... |
Onko Lars Monsenin elämänkertakirjaa,Mitt liv englannin kielellä? |
85 |
|
|
|
Kjetil Østlin ja Lars Monsenin teosta Lars Monsen : mitt liv (2019) ei ole käännetty englanniksi.
https://search.worldcat.org/
https://bibsys-almaprimo.hosted.exlibrisgroup.com/primo-explore/search?… |
Onko Ann-Helen Lestadiuksen Straff -kirjasta tulossa suomennosta? |
56 |
|
|
|
Kirja on niin vasta ilmestynyt ruotsiksi, että tietoa sen suomennoksesta ei vielä näy missään. Ann-Helen Laestadiuksen aiempi romaani Varkaus (Stöld) on ilmestynyt S&S:n kustantamana, joten voit halutessasi kysyä sieltä, onko suomennoksesta vielä tietoa.
Yhteystiedot S&S: https://kustantamo.sets.fi/meista/ |
Löytyykö Per Lagerqvistin runosta "Livsbåten" muita käännöksiä kuin Ari Laitisen. |
60 |
|
|
|
Kai Laitisen suomennos Elämän vene sisältyy Viljo Kajavan kokoamaan Lagerkvist-valikoimaan Runoja (WSOY, 1953).
Seppo Nummi on säveltänyt Pär Lagerkvistin runon lauluksi, joka on saanut nimeksi Elämän venhe. Luettelointitiedoissa ei mainita muuta suomentajaa, Nummi on siis itse suomentanut runon. Sanat lauluun sisältyvät nuottiin, jota näyttäisi olevan lainattavissa vain Taideyliopistojen Töölön kampuskirjastossa Musiikkitalossa ja Tampereen pääkirjastossa.
https://www.finna.fi/Record/piki.125066?sid=4154615000
https://www.finna.fi/Record/uniarts_print.992535004206249?sid=4154615000 |
Mahtaako löytyä suomennosta W. H. Auden:n runosta If I could tell you |
84 |
|
|
|
Valitettavasti W. H. Audenin runosta If I could tell you näytä olevan suomennosta. |
Palvelutalon asukkaiden yhdistys VVV eli vanha vaan ei vainaa Mikä on kirjan nimi ja tekijä? |
110 |
|
|
|
Kyseessä on hollantilaisen Hendrik Groenin Viimeiset villitykset : Hendrik Groenin (83 ¼ v.) salainen päiväkirja (Pogingen iets van het leven te maken, suom. Sanna Van Leeuwen, 2017)
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3534151?sid=4112137193
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f… |
Muistan lukeneeni 15-20 vuotta sitten kirjan nimeltä Lampaannussija. Nyt tuota kirjaa ei kuitenkaan löydy Googlella mitenkään. |
94 |
|
|
|
Kyseessä lienee Niall Griffithsin Lampaaköyrijä (Sheepshagger, suom. Moog Konttinen, 2008).
Alla olevasta linkistä kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasampoon voit lukea lisää kirjasta.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4686
Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmetistä.
https://helmet.finna.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI
|
Onko Kaisu Pato-ojan runo Pielisen ballaadi käännetty ruotsiksi,norjaksi tai tanskaksi |
69 |
|
|
|
"Pielisen balladista" ei näytä ainakaan julkaistun käännökisä näillä kielillä. |
Kenen säveltämä on Valion v. 1982 mainosbiisi "Panit maitoa tulemaan"? |
297 |
|
|
|
Panit maitoa tulemaan on suomenkielinen versio John Martin Sommersin kappaleesta Thank God I'm a Country Boy. John Denver levytti kappaleen vuonna 1974 albumilleen Back Home Again. Suomenkielisen sanoituksen teki Paul Brück, joka myös ohjasi mainoksen.
https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/missa-he-ovat-nyt-panen-maitoa-tulemaan-maitotyton-matka-valion-mainoksesta-seksuaaliterapeutiksi/6012502#gs.5x4970 |
Englanninkielisessä alkuperäisteoksessa 101 Dalmatians pahis Cruella vie varastamiaan koiranpentuja kartanoon nimeltä Hell Hall. Mitä nimitystä kartanolle… |
79 |
|
|
|
Dodie Smithin alkuperäisteoksen The Hundred and One Dalmatians uusimmassa suomennoksessa Sata ja yksi dalmatiankoiraa (Art House 2024, suom. Ilkka Äärelä) Hell Hall on suomennettu Hornanhalliksi. Aiemmassa Aila Nissisen suomennoksessa Satayksi dalmatiankoiraa vuodelta 1966 on käytetty nimitystä Hellhalli.
Disneyn vuonna 1961 ilmestyneestä animaatioelokuvasta 101 dalmatialaista on ilmestynyt useita kuvakirjaversioita. Tarkistin myös niistä joitakin käsiini saamiani ja niissä kartanon nimi oli jätetty pois ja paikasta käytettiin esimerkiksi nimitystä Cruella de Vilin kartano. |
En löydä mistään netistä tietoa siitä, mikä on kirjan 101 dalmatiankoiraa englanninkielisen version pennun Cadpig nimi suomeksi? Se on pennuista viimeisimpänä… |
147 |
|
|
|
Aila Nissisen 1960-luvun suomennoksessa Cadpig on Possuli. Ilkka Äärelän vastikään julkaistussa uudessa suomenkielisessä käännöksessä se on Possuliini. |
Kirjailija Henrik Tikkanen on aikanaan todennut, että "att uppleva den eviga kärleken tar inte lång tid". Mistä lähteestä (teoksesta?) lainaus on peräisin,… |
143 |
|
|
|
Tutkimistani Tikkasen kirjojen suomenkielisistä käännöksistä en tätä sitaattia vastaavaa tekstikatkelmaa löytänyt.
Tikkasen kuvitettuja aforismeja – "henrikkejä" – julkaistiin useiden vuosien ajan Dagens nyheterissä Ruotsissa, Dagbladetissa Norjassa ja meillä Helsingin Sanomissa. Arvelisinkin, että kysymyksen sitaatti on yksi Tikkasen henrikeistä.
Alun perin Dagens nyheterin ja Dagbladetin sivuilla ilmestyneistä henrikeistä koottiin vuonna 1981 Henrikit-niminen valikoima. Suomeksi Tikkasen aforistiikkaa voi lukea myös hänen Ihmisen ääni -teossarjaan laatimastaan kirjasta. Näistä kummassakaan ei kysymyksen mietettä ikuisesta rakkaudesta kuitenkaan ole.
Lähimmäs kaivattua päästään 11.3.1981 Helsingin Sanomissa julkaistussa henrikissä: "... |
Etsin suomenkielistä versiota kappaleesta " In a broken dream" (Alkuperäinen esittäjä Python Lee Jackson). Muistelisin joskus kuulleeni sen suomeksi, mutta ei… |
71 |
|
|
|
Kyseessä lienee Tao Tao -yhtyeen "Anestesia" . Kappale julkaistiin singlen B-puolena vuonna 1987 ja seuraavana vuonna albumilla Kaunotar ja kulkuri. Se on tällä hetkellä kuultavissa YouTubessa. |
Miten seuraava katkelma on käännetty Jane Austenin romaanissa Viisasteleva sydän: She had been forced into prudence in her youth, she learned romance as she… |
83 |
|
|
|
Katkelma on suomennettu seuraavasti: "Nuoruudessaan hänet oli pakotettu varovaisuuteen, vanhetessaan hän oppi romantisoimaan - luonnottoman alun luonnollinen seuraus."
Austen, Jane, ja Kristiina Kivivuori (suom.). Viisasteleva Sydän. [Uusi p.]. Helsinki: WSOY, 2013. s. 39 |