| Onko käännöksestä kääntäminen tekijänoikeusvapaata? Jos alkuperäisteksti on esimerkiksi ruotsiksi ja peräisin 1700-luvulta (ja siten tekijänoikeudet ovat… |
434 |
|
|
|
Myös käännökset voivat olla tekijänoikeudella suojattuja, jos ne ovat riittävän omaperäisiä. Kääntäjällä voivat olla samat oikeudet kuin alkuperäistekijällä https://tekijanoikeus.fi/?s=k%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6kset
Sanaston mukaan tekijänoikeus on sekä tekijällä että kääntäjällä https://www.sanasto.fi/kirjallisuuden-tekijanoikeudet/
Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton sivuilla sanotaan: " ... lyhyen opastekstin kääntäminen ylittää harvoin teoskynnyksen, mutta kokonaisen kaunokirjallisen teoksen kääntäminen ylittää sen käytännössä aina". https://www.sktl.fi/kaantaminen_ja_tulkkaus/tekijanoikeus/ |
| Onkohan Kristin Hannahin kirjaa The Great Alone suomennettu? Jos ei, niin onko tietoa milloin suomennetaan? Entä milloin sen voisi saada kirjastosta? |
813 |
|
|
|
Näyttäisi siltä, että kirjaa ei ole vielä suomennettu. WSOY on tänä vuonna julkaissut suomennoksen Kristin Hannahin edellisestä kirjasta (Satakieli, alkuteos The nightingale). On mahdollista, että WSOY julkaisee myös The great alone -kirjan suomennoksen myöhemmin, mutta asiaa kannattaa tiedustella suoraan WSOY:sta (www.wsoy.fi).
Kirjastoon kirjat tulevat muutaman viikon kuluessa siitä kun ne ilmestyvät. Varauksia voi tehdä heti kun kirjaa on tilattu kirjastolle, eli jo muutamaa kuukautta ennen ilmestymispäivää. |
| Kenen kirjoittamat sanat on laulussa Liidellyt oon leivon lailla? |
818 |
|
|
|
Viola-tietokanta osoitteessa https://viola.linneanet.fi kertoo, että sanoittaja olisi Michael Rosing. Ainakin yhdessä viittauksessa sanoittajaksi mainitaan Rosingin ohella Heikki Klemetti, joten hän on saattanut suomentaa sanat. Mainittu Rosing on ehkä tanskalainen runoilija, josta löytyy artikkeli ruotsinkielisestä Wikipediasta osoitteesta https://sv.wikipedia.org/wiki/Michael_Rosing_(diktare). |
| Onko Sinuhea äänikirjana muilla kielillä kuin suomeksi? |
310 |
|
|
|
Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen on tallennettu äänikirjaksi suomen lisäksi myös saksaksi (Sinuhe der Ägypter, 2012), ja tšekiksi (Egypt́an Sinuhet, 2011).
Saksankielinen äänikirja näyttää kuuluvan Deutsche Bibliotekin kokoelmiin. Tšekinkielinen Sinuhe äänikirjana on vain Kansalliskirjaston kokoelmissa.
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic
https://www.deutsche-bibliothek.org/online-katalog.html |
| Olen etsinyt runoa/lorua peikkotyttö Hönttälönttä |
370 |
|
|
|
Brita af Geijerstamin runo Hönttä-Lönttä (Klumpa-Dumpa) sisältyy teokseen Aarteiden kirja 2 : Kerro äiti (toim. Kirsi Kunnas, WSOY, 1956). Runon on suomentanut Hannes Korpi-Anttila.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/PoemDetails.aspx?PoemI…
|
| Täällä Pohjantähden alla -romaanitrilogia on käännetty ruotsiksi (ainakin kerran: Storbom). Kolme osaa saivat kukin oman osuvan nimekkeen (muiden kuin Linnan)… |
1143 |
|
|
|
Täällä Pohjantähden alla -trilogian suomenkielisiä osia ei ole missään vaiheessa julkaistu erillisin alanimekkein varustettuina. Ruotsinkielinen Pohjantähti ei ole trilogian ainoa käännös, joka ei tyydy pelkkään osien numerointiin: esimerkiksi englannin- ja ranskankieliset tulkinnat antavat romaanisarjan toiselle ja kolmannelle osalle omat yksilölliset nimensä. Mitään varsinaista syytä tai selitystä tälle en Linna-kirjallisuudesta onnistunut löytämään, mutta arvelisin alanimekkeillä halutun hieman avata ja selventää romaanien tematiikkaa ulkomaalaiselle lukijakunnalle, jolle Suomen historian vaiheet eivät ole niin tuttuja kuin meille itsellemme, ja näin tehdä niistä houkuttelevamman tuntuisia. |
| Kenen suomentama on tämä Nietzschen katkelma? |
1616 |
|
|
|
Katkelma on Friedrich Nietzschen teoksesta Hyvän ja pahan tuolla puolen : erään tulevaisuuden filosofian alkunäytös (1966, Jenseits von Gut und Bose). Teoksen on suomentanut J. A. Hollo.
Fennica https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic?sk=fi_FI
Friedrich Nietzschen Jenseits von Gut und Bose Project Gutenbergissa http://www.gutenberg.org/cache/epub/7204/pg7204-images.html |
| Etsin Paavo Cajanderin suomennosta Shakespeare-sitaatille, joka kuuluu ranskaksi näin: "Il ne suffit pas de parler, il faut parler juste." Se lienee Kesäyön… |
236 |
|
|
|
Alla on katkelma Paavo Cajanderin Shakespearen Kesäyön unelman suomennoksesta vuodelta 1891. Katkelmassa myös tuo Lysanderin lausahdus, joka on ilmeisesti joissakin ranskankielisessä käännöksessä mainitsemassasi muodossa.
LYSANDRE.—Il a galopé son prologue, comme un jeune cheval; il ne connaît point d'arrêt. Voilà une bonne leçon, mon prince: il ne suffit pas de parler; il faut parler sensément.
LYSANDER. Hän ajelee kuin äksyä varsaa; ei ymmärrä sanoa: ptruu, humma! Hyvä opetus, armollinen herra: ei puhumisesta, jos ei puhu oikein.
http://www.gutenberg.org/files/17930/17930-h/17930-h.htm
http://www.gutenberg.org/files/44831/44831-h/44831-h.htm |
| Miten on käännetty Canteburyn tarinoiden myllärin tarinan loppu: "And Absolon hath kist hir nether ye; And Nicholas is scalded in the towte. This tale is doon,… |
366 |
|
|
|
Toivo Lyy on suomentanut nämä Myllärin tarinan säkeet seuraavasti:
-- niin Absalon myös lempi minkä voi / ja painoi rouvan peräsilmään suukon - / niin Nicolaksen pyllyn poltti puukon / tulinen terä... Sellainen se juttu!
Ja Herran haltuun tämä seura tuttu! |
| Miksi Agatha Christien kirjan "Eikä yksikään pelastunut" alkuperäinen suomennettu nimi vaihdettiin vuonna 1968 (?) jolloin siitä tuli "Kymmenen pientä… |
2959 |
|
|
|
Sanna Koskisen ja Outi Paloposken teoksessa "Sata kirjaa, tuhat suomennosta: kaunokirjallisuuden uudelleenkääntäminen" käsitellään myös tämän Agatha Christien kirjan suomennoksia (s. 220-221).Kirja siis suomennettiin vuonna 1940 nimellä "Eikä yksikään pelastunut". Samaan nimeen palattiin vuoden 2004 suomennoksessa. Vuonna 1968 käännöksestä otettiin tarkistettu painos, ja nimekseen se sai "Kymmenen pientä neekeripoikaa".
Nimenvaihdokset perustuvat osittain alkutekstin muutoksille. Kirja ilmestyi alun perin vuonna 1939 Britanniassa nimellä "Ten Little Niggers". Yhdysvalloissa kirja ilmestyi 1940 nimellä "And Then There Were None". Ensimmäinen suomennos perustuu tähän nimeen. Nimivalinnan syyt eivät ole tiedossa. Yhdysvalloissa kirja on ... |
| Mistä voisin ostaa Sinuhe, egyptiläisen espanjankielisen laitoksen ja mikä sen hintahaarukka mahtaisi olla? |
349 |
|
|
|
Mika Waltarin Sinuhe, egyptiläisen espanjankielistä käännöstä Sinuhé, el egipcio (traducción de Manuel Bosch Barret, Plaza & Janés, useita painoksia) näyttää olevan saatavilla sekä verkkokirjakaupoista että nettiantikvariaateista. Hinta liikkuu noin 15 euron kieppeillä. Verkkokaupat, joista kirjan voi tilata löytyvät helposti esimerkiksi googlettamalla teoksen nimellä. |
| Onko Nils Ferlinin runo 'Vårt liv är en vindfläkt' suomennettu? |
361 |
|
|
|
Runoa, joka alkaa tuolla rivillä, käytetään Ruotsissa esimerkiksi kuolinilmoituksissa. Joillakin sivuilla kirjoittajaksi manitaan Nils Ferlin, mutta näyttää siltä, että runo ei ole Ferlinin kynästä. Runosta on kyselty myös Ruotsin Bibblan svarar -palvelusta, mutta kirjastonhoitajat eivät ole pystyneet selvittämään runon kirjoittajaa. Myöskään runon suomennosta ei löydy.
http://bibblansvarar.se/sv/svar/vem-har-skrivit-dikten-vart-liv-ar-en-vindflakt
http://bibblansvarar.se/sv/svar/hej-jag-skulle-veta-vad-folja |
| Onko Irvine Welshin kirjoja suomennettu viime aikoina? |
451 |
|
|
|
Skotlantilaisen Irvine Welshin tuotannosta on suomennettu viisi teosta, joista uusin suomennoskin on yli kymmenen vuoden takaa (Mestarikokkien sänkykamarisalaisuudet, suom. Sauli Santikko, 2007, Otava). Tällä hetkellä ei ole ennakkotietoa siitä, että Welshiltä olisi tulossa uusia suomennoksia.
Irvine Welsh Otavan sivuilla https://otava.fi/kirjailijat/irvine-welsh/
Fennica https://fennica.linneanet.fi/
Irvinen Welshin kotisivu http://www.irvinewelsh.net/ |
| Olen keräillyt suomennoksia Friedrich Nietzschen tuotannosta, ja erityisesti yksi teos aiheuttaa kysymysmerkkejä. "Menschliches, Allzumenschliches – Ein Buch… |
843 |
|
|
|
Friedrich Nietzschen teosta Menschliches, Allzumenschliches – Ein Buch für freie Geiste (1878, 1886) ei ole suomennettu. Kysymyksessä mainitsemanne suomennos on jäänyt julkaisematta. Myöskään osia teoksesta ei löydy suomeksi. Teoksen nimestä käytetään tosiaankin usein esimerkiksi opinnäytetöissä suomennettua muotoa.
Fennica https://fennica.linneanet.fi/
Nietzsche Source http://www.nietzschesource.org/
|
| Onko Walt Whitmanin "I Sing the Body Electric" runo suomennettu. Runotietokanta ei löytänyt mitään kyseisellä nimellä. Tämä saattaa johtua siitä, että runo oli… |
414 |
|
|
|
Valitettavasti Walt Whitmanin runoa I Sing the Body Electric ei ole suomennettu. |
| Käännän Eric Carlea käsittelevää artikkelia. Haluaisin tietää, onko seuraavia teoksia suomennettu, ja jos on, millä nimellä ne suomeksi tunnetaan: 1) Brown… |
277 |
|
|
|
Hei,
Näyttäisi, että noista mainitsemistasi vain ensimmäinen on suomennettu.
Suomennoksia voi tarkistaa Fennica-tietokannasta, josta pitäisi löytyä suomalainen julkaisutuotanto kokonaisuudessaan.
1) Brown Bear, Brown Bear, What Do You See?
Ruskea karhu, ruskea karhu, mitä näet tiellä? (Weilin + Göös, 1985)
2) The Very Quiet Cricket
3) The Very Lonely Firefly
4) The Very Busy Spider
|
| Ruotsalaisen Hjalmar Söderbergin teoksessa Doktor Glas on seuraava kohta: ”Man vill bli älskad, i brist därpå beundrad, i brist därpå fruktad, i brist därpå… |
835 |
|
|
|
Kyllikki Villa on suomentanut tämän luvun 11. heinäkuuta lopusta löytyvän kohdan seuraavasti:
"Ihminen haluaa saada osakseen rakkautta, sen puutteessa ihailua, sen puutteessa pelkoa, sen puutteessa inhoa ja halveksuntaa. Hän haluaa herättää toisissa ihmisissä jonkinlaista tunnetta. Sielu kavahtaa tyhjiötä ja haluaa kosketusta mihin hintaan hyvänsä." (s. 93) |
| Tarvitsisin yhtä käännöstä varten seuraavan pätkän ruotsinkielisestä Seitsemästä veljeksestä: "On minua yhdeksikin mielitty kuvata ja kutsua; mäyräksi, Könnin… |
394 |
|
|
|
Elmer Diktonius on kääntänyt Seitsemän veljeksen kahdeksannesta luvusta löytyvän Laurin repliikin "Oiva Lauri, en yhtään muuta, vaikka minua on yhdeksikin mielitty kuvata ja kutsua: mäyräksi, Könnin kuokkamieheksi, kärnäveikoksi ja sen tuhanneksi täällä. Hm!" seuraavasti:
"Den duktiga Lauri, ingenting annat, fast man nog velat kalla och beskriva mig på alla möjliga vis: grävling, en drölig gräftare, knarrbroder och åtskilligt till. Hm!" |
| Kun kääntäjä kääntää kirjaa suomeksi, kuinka paljon hän sitä muotoilee kielikuvien yms. avulla vai kääntääkö enimmäkseen sanasta sanaan? |
354 |
|
|
|
Käännöksen tekemiseen vaikuttavat monet asiat. Käännettävän tekstin laji ja tarkoitus ohjaavat paljon kääntämistä. Esimerkiksi virallisten asiakirjojen tai käyttöohjeiden kääntäminen on erilaista kuin kaunokirjallisuuden. Sirkku Aaltosen (ym.) toimittamassa teoksessa Käännetyt maailmat : johdatus käännösviestintään (2015) kerrotaan, että käännettäessä kaksi eri kieltä ja maailmaa kohtaavat. Kääntäjän on päätettävä, painottaako hän käännöksessään enemmän lähtötekstin kieleen liittyviä merkityksiä vai sen kielen maailmaa, jolle käännetään. Kääntäjän tehtävänä on ratkaista, miten lukijalle välitetään ymmärrettävästi sellaiset lähtötekstissä esiintyvät ilmiöt ja ilmaisut, joita ei tunneta lukijan omassa kielessä ja maassa.
Aaltosen (ym.)... |
| Etsinnässä lasten joulukirja, jonka tekstinä on Tonttu-laulun sanat. (Pakkasyö on ja leiskuen...) Ei siis mikään laulukirja, vaan lasten kuvakirja. Mikähän… |
1067 |
|
|
|
Kyseessä on kaiketikin Viktor Rydbergin teos Tonttu (1945, Tomten), jonka on suomentanut Valter Juva. Teoksen varsinainen teksti on siis Rydbergin runo. Lyyli Wartiovaara-Kallioniemi on säveltänyt runon lauluksi, ja kirjan lopussa on myös laulun nuotti. Kuvitus on Martta Wendelinin. Kirjan teksti alkaa näin: "Pakkasyö on, ja leiskuen / pohja loimuja viskoo. / Kansa kartanon hiljaisen / yösydänuntaan kiskoo. .."
Rydbergin Tomten-runosta on toinenkin suomennos, Kotitonttu (1960). Sen on kääntänyt Yrjö Jylhä ja kuvittanut Harald Wiberg.
Kumpikin käänösversio Viktor Rydbergin Tomten-runosta on lainattavissa Helmet-kirjastoista.
http://www.helmet.fi/fi-FI
|
Kysy kirjastonhoitajalta
