| Vastaako Jalmari Finnen suomentama versio Monte-Criston kreivistä sensuroimatonta alkuperäisteosta? Vai onko samalla tavalla modifioitu, kuin ensimmäiset… |
211 |
|
|
|
Suomennoskirjallisuuden historia pitää Jalmari Finnen käännöstä "merkittävänä saavutuksena", varsinkin sen vuoksi, että se on lyhentämätön laitos. Alun perin vuosina 1911-12 julkaistua suomennosta on tarkistettu ja korjattu kahteen otteeseen (1955 ja 1960). Pitäisin sitä kyllä alkuperäisversion mukaista Monte Criston kreiviä kaipaavalle suomenkieliselle lukijalle verrattain hyvänä valintana.
Robin Bussin versiota edeltänyt teoksen englanninkielinen käännös oli peräisin 1840-luvulta ja sitä oli sekä lyhennetty että muokattu sen ajan viktoriaanisten arvojen mukaisesti. Sensuuria toteutettiin paljolti juuri poistoin, joten Bussin englanninnosta voisi pitää Finnen tulkinnan tavoin merkittävänä ennen kaikkea siksi, että se on ensimmäinen... |
| Pitäisi saada selville, miten on suomennettu Lewis Carrollin Jabberwocky-runon kolmannen säkeistön ensimmäinen säe "He took his vorpal sword in hand". Kiitos! |
791 |
|
|
|
"Sanasta miekkaan poikanen tarttui" - Pekoraali, suomentaneet Kirsi Kunnas ja Eeva-Liisa Manner (Liisan seikkailut ihmemaassa ja Liisan seikkailut peilimaailmassa. Gummerus, 1974)
"Poika otti aseen käteen, miekan jänkkyisän" - Monkerias, suomentanut Alice Martin (Alice peilintakamaassa. WSOY, 2010)
"Vorpalkalpoineen kulki hän kauan" - Jappervokkeri, suomentanut Eero Korpinen (Tuli & savu : runouslehti, 1/2013) |
| Tarvitsisin seur. kirjailijan teoksista eng. käännöstä/käännöksiä. Nimestä useita versioita. Aika: 1600-luku Pierre/Pèire Goudoulin/Godolin/Godelin/Goudelin… |
251 |
|
|
|
Näin äkkisältään vaikuttaa siltä, ettei Goudelinia (tai Godolinia) juurikaan ole englanniksi käännetty. Maailman kirjallisuustietokannasta WorldCatista löytyy kyllä viitteitä, että vain englanninkielinen mukaelma yhdestä Goudelinin sonetista olisi alla mainitussa teoksessa.
The humours of New Tunbridge Wells at Islington : a lyric poem : with songs, epigrams, & c, also imitations from French, Gascoon, Italian, Latin, and Chinese poets : and an ode, from a manuscript of Mr. de Voltaire.
Ote sisältötiedoista: Sonnet / tiré des œuvres de Pièrre Goudelin, poëte toulousain = Sonnet / from Goudelin, a celebrated Gascoon poet --
Kirja on painettu Lontoossa vuonna 1734, ja sitä on ainoastaan muutamissa Iso-Britannian ja Yhdysvaltain... |
| Miten mahtaa kuulua suomeksi seuraava lainaus Vladimir Nabokovin teoksesta Puhu, muisti: "En sommarmorgon in min barndoms legendariska Ryssland gick min första… |
194 |
|
|
|
Kysymyksen sitaatti on kirjan kuudennen luvun alusta:
"Kesäisenä aamuna, poikavuosieni legendaarisella Venäjällä, kohdistui ensimmäinen katseeni heti herättyäni valkoisten sisäkaihdinten väliseen rakoon." (suomentanut Juhani Jaskari) |
| Mistä Max Blecherin kirjasta mahtaa olla peräisin tämä lainaus, ja löytyykö siitä julkaistua suomennosta: ”En gång började det brinna i biografen. Filmremsan… |
148 |
|
|
|
Kyseinen tekstikohta on peräisin Max Blecherin romaanin Întâmplari in irealitatea imediata ruotsinkielisestä käännöksestä Händelser ur den omedelbara overkligheten (h:ström Text & kultur, 2010). Ruotsintaja on Inger Johansson. Suomeksi Blecherin kirjaa ei ole julkaistu. |
| Mistä Coetzeen kirjasta mahtaa olla peräisin tämä lainaus, ja löytyykö siitä suomennosta: ”Vem kan för övrigt säga om de känslor han skriver om i dagboken… |
209 |
|
|
|
Kysymyksen alun perin englanninkielinen Coetzee-sitaatti on peräisin Scenes from provincial life -trilogian toisesta osasta Youth: "Besides, who is to say that the feelings he writes in his diary are his true feelings? Who is to say that at each moment while the pen moves he is truly himself? At one moment he might truly be himself, at another he might simply be making things up. How can he know for sure? Why should he even want to know for sure?"
Ruotsinkielinen lainaus on Thomas Preisin käännöksestä Ungdomsår : scener ur ett liv i provinsen: 2. Kirjan suomentaja Seppo Loponen tulkitsi samaisen tekstikohdan seuraavasti: "Kuka sitä paitsi voi sanoa, että hänen päiväkirjaan kirjoittamansa tunteet ovat hänen todellisia tunteitaan? Kuka voi... |
| Tarvitsisin lähdetietoja, joita en ehdi enää itse tarkistaa suoraan teoksesta, mutta mahtaakohan tämä Augustinuksen sitaatti löytyä esimerkiksi Jarkko Laineen… |
270 |
|
|
|
Kysymyksessä esitetyssä muodossa tämä Augustinus-sitaatti tosiaankin löytyy Jarkko Laineen toimittamasta Suuresta sitaattisanakirjasta (Otava, 1982 - 4. p. 1989), sivulta 212, kohdasta "Matka". Muut löytämäni saman tekstikatkelman (tai sen osan) suomennokset eroavat tästä, joten otaksuttavasti käännös on Laineen oma. Kirjan ulkomaisten sitaattien lähteinä on Laineen saatesanojen mukaan ollut "alun viidettäkymmentä erikielistä sitaattisanakirjaa", eli on mahdollista, että käännöstä ei ole tehty suoraan alkukielestä.
Augustinuksen tekstin alkuperäinen lähde on hänen vuosina 397-400 kirjoittamansa teos Confessiones, joka ilmestyi kokonaisuudessaan suomeksi nimellä Tunnustukset Otto Lakan kääntämänä vuonna 1947 ja uutena laitoksena hänen... |
| Etsin tietoa mistä teoksesta on vertaus joka kuuluu jokseenkin näin: "Seisova vesi sikiää käärmeitä..." |
263 |
|
|
|
William Blaken teoksessa The Marriage of Heaven and Hell on virke “The man who never alters his opinion is like standing water, and breeds reptiles of the mind.”. Tuomas Anhava on suomentanut kohdan näin: "Ihminen, joka ei koskaan muuta mieltään, on kuin seisova vesi ja sikiää mielen matelijoita." (s. 68).
https://www.gutenberg.org/files/45315/45315-h/45315-h.htm
Blake William: Taivaan ja helvetin avioliitto ja muuta proosaa (1959)
|
| Onko Gustave Flaubertin kertomusta "Quidquid Volueris" suomennettu mihinkään kokoelmaan tai antologiaan? |
216 |
|
|
|
Gustave Flaubertin novelleja on kokoelmassa Kolme kertomusta (1955). Tässä kokoelmassa on novellit Yksinkertainen sydän, Pyhän Julianus Vieraanvaraisen legenda ja Herodias. Lyhyt kertomus on myös Bibliomania (2012).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9434
https://kiiltomato.net/gustave-flaubert-bibliomania/
Quidquid Volueris -novellia ei näytä olevan suomennettu.
|
| Onko Lahden kirjailijakokoukseen osallistuvalta Keijiro Sugalta suomennettu lyyriikkaa tai proosaa? |
199 |
|
|
|
Valitettavasti japanilaisen Keijiro Sugan tuotantoa ei ole luettavissa suomeksi.
|
| Löysin aiemman kysymyksen, jossa kysyttiin "Onko Koskimiehen ja Merikannon maakuntalaulua Kymmenen virran maa käännetty englanniksi?" ja vastauksen "Tämän A.V… |
347 |
|
|
|
Cd-levyn Madetoja, Leevi: ”Complete songs for male voice choir” (Finlandia Records, 1997, 0630-19807-2) tekstilipukkeessa on laulusta vain kaksi säkeistöä eikä kysymäsi säe ole niiden joukossa. Madetoja on ilmeisesti valinnut vain kaksi säkeistöä tästä A. V. Forsmanin (vuodesta 1906 lähtien Koskimies) monisäkeistöisestä runosta tai runoelmasta omaan sävelmäänsä.
Cd-levyllä ”Isänmaan lauluja” (Fazer Musiikki, 1992, Finlandia Records 566052) on Oskar Merikannon säveltämä ”Kymmenen virran maa”. Sen tekstilipukkeessa on neljä säkeistöä suomeksi ja englanniksi ja niiden joukossa on myös etsimäsi säe (”tulevaisten toivojen kallis maa!”): ”Precious land of future hopes!” Laulun englanninkielinen nimi on tällä levyllä ”Land of ten streams”.... |
| Mitä eroa on vuoden 2007 ja 2013 kärpästen herra-kirjassa? Kansi on erilainen, ja vuoden 2007 versiossa on n. sata sivua enemmän. Haluaisin tietää… |
508 |
|
|
|
Sisällöllisesti vuosien 2007 ja 2013 laitokset Kärpästen herrasta eivät eroa toisistaan: molemmat sisältävät saman suomennoksen William Goldingin romaanista. Sivumäärien eroavaisuus selittyy erilaisella typografialla (tekstityyppi, kirjasinkoko, riviväli, tekstin määrä sivulla).
Juhana Perkin käännös ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1960. Kaiken kaikkiaan kirjasta on otettu toistakymmentä painosta. Keskiyön kirjasto -sarjassa vuonna 2007 ilmestynyt 336-sivuinen Kärpästen herra lienee kuitenkin ainoa alkuperäisen kustantajan Otavan julkaisema versio, jota varten on valmistettu kokonaan uusi ladelma. Muut näyttävät 264 sivuineen vastaavan vuoden 1960 ensipainosta. Otavan lisäksi Kärpästen herra on Perkin suomennoksena ilmestynyt Suuren... |
| Kuka tehnyt laulun: halk iltaruskon auerman käy lento joutsenen... |
3748 |
|
|
|
"Halk' illan ruskon auermaan / käy lento joutsenen. / Se laskee lahden hopeaan / ja soutaa laulellen" alkaa Johan Ludvig Runebergin runo Joutsen Yrjö Veijolan suomentamana. Sävelmän runon alun perin ruotsinkieliseen laulusovitukseen on tehnyt vuonna 1833 Fredrik August Ehrström. Kappaleesta on tehty vuosien varrella lukuisia levytyksiä, tässä esimerkiksi Tapio Rautavaaran tulkinta vuodelta 1952: https://www.youtube.com/watch?v=U7S7V884CXA
Vuonna 1940 radiossa Joutsenesta on saattanut soida vaikkapa Radiolaulajat-kuoron samana vuonna tekemä levytys (http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=4926b824-3499-4089-8744-d6fe890f6a4b&culture=fi)
Suositun laulusovituksen vuoksi Yrjö Veijolan Joutsen lienee Runebergin tekstin... |
| Etsin Raamatun sananlaskujen kirjan luvun 24 säkeitä 3 ja 11 siinä muodossa kuin ne olivat Raamatussa, jota käytettiin vuonna 1918. Vuoden 1933/38 Raamatussa… |
494 |
|
|
|
Melinda-haulla sain selville, että 1918 käytössä ollut raamattu on "Pyhä Raamattu : Vanha Testamentti vuonna 1861 asetetun raamatunkäännöskomitean suomennoksen perustuksella kielellisesti muodosteltuna : Uusi Testamentti suomennoksena, jonka Suomen seitsemäs yleinen vuonna 1913 pidetty Kirkolliskokous on päättänyt ottaa toistaiseksi vanhan käännöksen ohella väliaikaiseen käytäntöön."
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/JKXAKYBNIKLLTSU9NNDVBRP9QV5U86MU63DYTF457HX35KLS9E-05353?func=full-set-set&set_number=051956&set_entry=000001&format=999
Raamattua voi pyytää lukusalikäyttöön Kansalliskirjastosta {Sijainti KANSALLISKOKOELMA (tilattavissa lukusalikäyttöön) (Niteitä: 1, saatavissa: 1) -1972 Raamatut 2}
Kansalliskirjasto
+... |
| Onko Brontën sisarusten Poems-runokokoelmaa suomennettu ja onko sitä mahdollisesti lainattavissa jossakin kirjastossa? Tai onko runoja suomennettuja jossakin… |
511 |
|
|
|
Poems-kokoelmaa ei ole käännetty suomeksi, ja muutenkin Brontën sisarusten lyriikkaa on suomennettu niukanlaisesti. Antologioista ja lehdistä löytyy muutama yksittäinen Emilyn runo: Rakkaus ja ystävyys (Love and friendship) kokoelmasta Ruusutarha : antologia runoa ja proosaa, Variskaa lehdet (Fall, leaves, fall) Runon suku : valikoima suomeksi elävää käännöslyriikkaa -antologiasta ja Filosofin loppupäätelmä (The philosopher) Parnasson numerosta 7/1987. |
| Jacob Bronowskin kirjan "Ihmisen vaiheet" viimeinen virke kuuluu suomalaisessa käännöksessä (Kirjayhtymä 1975, s. 438) näin: "Ihmisen henkilökohtainen… |
401 |
|
|
|
Sangen tunnollisesti näyttäisi Bronowskin suomentaja Antero Manninen englanninkielistä alkutekstiä ja sen toistoja seuranneen:
"The personal commitment of a man to his skill, the intellectual commitment and the emotional commitment working together as one, has made the Ascent of Man." |
| Löytyykö Liisa Ryömän suomentamia Jaques Brelin laulujen sanoja ja nuottejamistään? |
1013 |
|
|
|
Valitettavasti en löytänyt Yhdistelmää Ryömä + Brel Helmet-haulla ollenkaan.
Melinda haku löysi yhden osuman, muttei sekään ola toivottujen laulujen suomennos. https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/DGG9UHVE37HRPMDFNN224983JCGBPLAVL5V4QHGTDHI3L7LB2E-01892?func=short-0&set_number=056790
Nettihaulla löysin joidenkin Brellin laulujen suomennoksia. https://lyricstranslate.com/en/jacques-brel-lyrics.html
Sivulta löytyy myös laulujen englanninkielisiä sanoja.
CD-levyinä laulut kyllä löytyvät Susanna Haaviston esittäminä ja Liisa Ryömän kääntäminä. ( Laulusi elää Brel! 1 ja 2) Levyt ovat taltiointeja Helsingin kaupunginteatterin esityksestä, jonka Haavisto koosti 2007.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1176156__Sa%3A%... |
| Miten on suomennettu Shakespearen Mitta mitasta -näytelmässä (Measure for Measure) esiintyvä repliikki "Ay, but to die, and go we know not where; To lie in… |
348 |
|
|
|
Paavo Cajander suomensi kyseiset rivit Claudion repliikistä Shakespearen näytelmästä Measure for Measure näin.
Niin, mutta kuolla, mennä tiesi minne,
Vilussa maassa maata, mädätä; (---)
Tiina Ohimaan suomennoksessa vuodelta 2005 sama kohta kuuluu seuraavasti:
Niin, mutta kuolla, ja joutua ties minne,
jäädä loukkuun kylmään maahan, mädäntyä, (---)
William Shakespeare: Verta verrasta (1911, suom. Paavo Cajander) http://www.gutenberg.org/files/44825/44825-h/44825-h.htm
William Shakespeare: Mitta mitasta (suom. Tiina Ohinmaa, 20025)
http://shakespeare.mit.edu/measure/measure.3.1.html |
| Löysin Munoz Molinan Serafad-kirjasta häräntappoaseen. Liekö kääntäjä viitannut Härköseen vai härkätaisteluun? |
269 |
|
|
|
Vaikka kysymyksessä viitatussa Muñoz Molinan tekstikatkelmassa härkätaisteluviittaus tuntuisi todennäköisemmältä vaihtoehdolta, täytyy todeta Sefaradin suomentajan Tarja Härkösen tässä turvautuneen Anna-Leena Härkösen "oikeeseen häräntappoaseeseen" etsiessään sopivaa vastinetta alkuteoksessa käytetylle termille emborricado, jolla Muñoz Molinan romaanin kertoja luonnehtii kohtauksen härkätaistelijan miehistä kiihottuneisuuden tilaa. Alkuperäisen espanjankielisen tekstin mukaan tämä on karkea ja kansanomainen, lähes kadonnut ilmaus, eikä sitä sanakirjoista näyttäisi löytyvänkään. Asiayhteydestä sen merkityssisältö on kuitenkin verrattain helppo päätellä. Sefaradin englanninnoksessa esimerkiksi on päädytty varsin suorasukaiseen ilmaukseen "... |
| Kirja: Linnuntietä,Kirjoittaja: Ann-Marie MacDonald. suomentaja:Kaijamari Sivill.Kirjassa on runsaasti ranskankielisiä lauseita ja niitä ei ole suomennettu… |
342 |
|
|
|
Ann-Marie MacDonaldin alkuperäinen englanninkielinen teos The way the crow flies sisältää myös ranskankielisiä lauseita, joita ei ole englanninnettu. Siksi tuntuu luontevalta, ettei suomennos poikkea tässä suhteessa alkuteoksesta. (Jos ne olisi suomennettu, minulle tulisi pikemminkin tunne, että lukijaa aliarvostetaan, mutta joku voi tietysti kokea toisinkin.)
Asiasta toki silti voi lähettää kustantajalle palautetta. Suomennoksen on kustantanut Tammi, jonka yhteystiedot löytyvät täältä:
https://www.tammi.fi/ |
Kysy kirjastonhoitajalta
