| Hyvä kirjastonhoitaja, kysymykseni koskee Mikko Mallikas -kirjoja. Kirja, jonka nimi on ruotsiksi Aja baja, Alfons Åberg, on käsittääkseni suomeksi Mikko… |
178 |
|
|
|
Kirjan päättävä isän repliikki "Hohoho! Aja baja, så du luras, Alfons Åberg!", joka on lausahduksen ainoa esiintymä kirjan tekstissä, kuuluu Kaija Pakkasen suomenkielisessä käännöksessä seuraavasti: "Voi sinua, senkin veijari, kun narrasit minut leikkimään." |
| Mitä tarkoittaa "mitikoida"? Kuullut termin liiketoiminnan yhteydessä. |
2875 |
|
|
|
Mitikointi tai mitigointi liittyy riskien hallintaan. Se tarkoittaa suunnilleen erilaisten riskien ja uhkien vaikutuksien vähentämiseen pyrkimistä. Sana on suomalaistettu englannin sanasta mitigation. |
| Kuka muu on suomentanut J. L. Runebergin runon Linnunpesä maantien varrella" kuin Kaarlo Forsman (mm. Lyyrisiä runoelmia 1 - teoksessa? Mistä tämä suomennos… |
142 |
|
|
|
Kansalliskirjaston digitoimista aineistoista löytyy Edvin Avellanin suomennos J. L. Runebergin runosta Fogelboet vid landsvägen. Suomennos on vuodelta 1874.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1906653?term=Linnunpes%C3%A4%20maantien%20varrella&page=36
Otto Mannisen suomennos runosta on vuodelta 1948. Suomennos sisältyy teokseen Runoteokset 1. (useita painoksia).
https://finna.fi/Record/vaski.8198
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/BookDetails.aspx?BookID=58c46e5a-4852-46fe-bb66-79fd55621e4a
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1906600?term=Linnunpes%C3%A4%20maantien%20varrella&page=38
http://runeberg.org/runeberg/1/fogelboe.html
|
| Etsin Max Frischin sitaattia teoksesta Montauk : elämäntapani ja mielenlaatuni piirteitä. |
97 |
|
|
|
Max Frischin Montaukin suomennoksessa kyseinen kohta, joka on irrotettu pitemmästä virkkeestä, kuuluu näin:
"[Minulla ei ole revolveria, koska en aina harkitse tekojani,] ja itsemurhan pitäisi olla hyvin harkittu teko."
Max Frisch: Montauk : elämäntapani ja mielenlaatuni piirteitä : kertomus (suom. Oili Suominen, Weilin + Göös 1979, s. 113)
|
| Onko Wagnerin oopperasta irrotettuun "häämarssiin" nimeltä Morsiuskuoro tehty suomenkielisiä sanoja? Jos on, miten ne kuuluvat? Englanniksi sitä lauletaan… |
295 |
|
|
|
Kyseinen sävelmä on morsiuskuoro Richard Wagnerin Lohengrin-opperasta. Se alkaa sanoilla Treulich geführt ziehet dahin. Siitä on olemassa kaksi suomennosta: Jalmari Finnen Hääkammioon vuodelta 1920 sekä uudempi Erkki Pullisen Nyt naimisiin.
Finnen suomennos on tekijänoikeuksiltaan vapaa ja se löytyy Sibelius-Akatemian Laura-tietokannasta. (Linkki alla). Tekstin saa esille valitsemalla Finnen suomennokset-valikosta.
Wagnerin morsiuskuoron tiedot Laura-tietokannassa.
Pullisen teksti on tekijänoikeuden alainen. Jos haluaa käyttää sitä, luvan voi hankkia Teostosta. |
| Parisen viikkoa sitten Helsingin Sanomain artikkelissa ukrainalainen lääkäri Konstantin kertoi lukeneensa Mannerheimin elämänkerran. Mikä / kenenköhän tekijän … |
199 |
|
|
|
Kyseessä on todennäköisesti Helsingin Sanomissa 30.10. ilmestynyt juttu. Jutusta ei saa tarkempaa kuvaa siitä, mikä teos voisi olla kyseessä. Jutussa ei myöskään kerrota, millä kielellä lääkäri oli kirjan lukenut.Mannerheimistä kirjoitetuista elämäkerroista löytyy kootusti tietoa kansallisbiografian sivuilta (https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/625). Sivustolla mainituista elämäkerroista yhtäkään ei ole Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran käännöstietokannan perusteella käännetty.Tietokannan mukaan ainut venäjäksi käännetty teos olisi Mannerheimin itsensä kirjoittama muistelmateos (alkup. Minnen 1951, suom. Muistelmat). Kyseinen omaelämäkerta on hiljattain (v. 2020) käännetty myös ukrainaksi. Voisiko tämä teos olla... |
| Löytyisiköhän jostain Friedrich Nietzschen runo "Etelässä"? Siinä runohenkilö oli rakastunut vanhaan akkaan, jonka nimi oli Totuus. Etelä olikin sitten… |
139 |
|
|
|
Runo Im Süden (Etelässä) sisältyy Friedrich Nietzschen teoksen Die fröchliche Wissenschaft, La gaya scienza, 1882) lopussa olevaan osaan Anhang: Lieder des Prinzen Vogelfrei (Liite: Prinssi Henkipaton lauluja).
Teoksen suomennos Iloinen tiede ilmestyi vuonna 1963 J. A. Hollon kääntämänä. Aarno Peromies ja Toivo Lyy suomensivat teoksen runot. Prinssi Henkipaton laulut ovat Toivo Lyyn ”suomeksi tulkitsemia”.
Vuoden 1972 painoksessa Etelässä-runo on sivulla 244.
Teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Alkuperäisen teoksen voit lukea täältä:
http://www.nietzschesource.org/#eKGWB/FW |
| Onkohan Tove Ditlevsenin teosta "Den onde lykke" suomennettu? Kiitos vastauksesta jo etukäteen! |
112 |
|
|
|
Tove Ditlevsenin novellikokoelmaa "Den onde lykke" (1963) ei valitettavasti ole suomennettu. Myöskään kokoelman yksittäisiä novelleja ei ole luettavissa suomeksi.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi… |
| Milloin Walter Scottin teos Ivanhoe on ilmestynyt suomeksi? |
152 |
|
|
|
Walter Scottin (1771-1832) romaanista Ivanhoe (1920) on useita suomennoksia. Ensimmäinen suomennos ilmestyi vuonna 1870, suomentaja oli Julius Krohn ja teoksen kustansi G. W. Edlund.
Uusintapainos teoksesta ilmestyi vuonna 1885.
https://www.gutenberg.org/cache/epub/43215/pg43215-images.html
Alpo Kupiaisen suomennos on vuodelta 1929. Vuonna 1930 teos ilmestyi uudelleen, tällöin kääntäjäksi mainittiin salanimi Suonio, jonka takana oli Julius Krohn. Olli Nuorto teki uuden lyhennetyn ja kielellisesti korjatun suomennoksen Suonion käännöksen pohjalta ja se ilmestyi vuonna 1954.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3913747
Löydät viitetiedot kaikista Ivanhoen suomennoksista Suomen kansallisbibliografia Fennicasta:
https://... |
| Kirjailija Tatu Vaaskiven muille kielille käännetyt romaanit. Kustantajat ja kieli? |
108 |
|
|
|
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämän Suomen kirjallisuuden käännökset –tietokannan mukaan Tatu Vaaskiven teos Loistava Armfelt : elämäkertaromaani (Gummerus, 1938) on käännetty ruotsiksi ja norjaksi. Ruotsiksi teoksen käänsi vuonna 1939 Brita Hiort af Ornäs ja teoksen nimi on Kungagunstlingen : Gustaf Mauritz Armfelt. Kustantajiksi mainitaan Schildt ja Wahlström & Widstrand. Tryggve Width käänsi teoksen norjaksi. Norjannoksen Kongens yndling : eventyret om Gustav Mauritz Armfelt julkaisi Gyldendal-kustantamo vuonna1940.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Virolaisessa Loomingu ”raamatukogu” –julkaisusarjassa(1406-0515 ; 4-5 / 2013, Kultuurileht 2013) on Tatu Vaaskivi –numero Maarjamaa,... |
| Mistä löytäisin Tagoren runon, joka alkaa "Jääkää hyvästi ystäväni, hymyilen ja sanon näkemiin." |
433 |
|
|
|
Runo löytyy verkosta monesta muistolausevinkkilistasta. Esimerkiksi Memoria-hautatoimiston sivustolla https://www.memoria.fi/muistolauseet/luonto-ja-ikuisuus/, Runoa ei kuitenkaan löytynyt mistään Tagoren runojen suomennoskokoelmasta. Syy tähän löytyi, kun kysyin asiaa suomentaja Hannele Pohjanmieheltä. Runo ei ole ollenkaan Nobel-kirjailija R. Tagoren tekstiä. Kääntäjä arvelee, että joku on joskus kääntänyt runon alun suomeksi ja se on alkanut elää omaa elämäänsä. Runoilijan tekstiä on täydennetty niin, että siinä ei ole juuri mitään alkuperäistä jäljellä. Runon tiedoissa ei siis kuuluisi lukea R. Tagore vaan Anonyymi.
Tagoren alkuperäinen bengalinkielinen laulu (neljä säkeistöä, ei uskonnollista sävyä) ilmestyi kokoelmassa Gitimalya... |
| Miten kuuluu suomeksi seuraava sitaatti Charles Dickensin kirjasta Kaksi kaupunkia: "Vengeance and retribution require a long time; it is the rule"? |
162 |
|
|
|
Charles Dickensin romaanista A Tale of Two Cities on kaksi suomennosta.
Saimi Järnefeltin suomennoksessa vuodelta 1903 etsimäsi virke kuuluu näin: "Kosto ja hyvitys vaativat aina pitkää aikaa, se on vanha sääntö."
https://www.gutenberg.org/cache/epub/48023/pg48023.html
Helka Varhon suomennos on vuodelta 1945. Varho suomensi kyseisen kohdan seuraavasti: "Kosto ja hyvitys vaativat pitkän ajan, se on vanha sääntö".
Charles Dickens: Kaksi kaupunkia (suom. Helka Varho, WSOY, 1968, s. 162)
https://www.gutenberg.org/files/98/98-h/98-h.htm |
| Onko Minna Canthin Köyhää kansaa käännetty englanniksi? |
118 |
|
|
|
Minna Canthin romaania Köyhää kansaa (1886) ei ole käännetty englanniksi.
Suomalaisen kirjallisuuden käännöksiä voi etsiä Suomen kansallisbibliografia Fennicasta tai Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset - tietokannasta.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/ |
| Onko Lermontovin runoa Kuljen yksin autiolla tiellä suomennettu (ja onko ylipäätään Lermontovin runoja ilmestynyt suomeksi)? Löysin yhden itse tehdyn, mutta… |
305 |
|
|
|
Mihail Lermontovin runosta Vyhožu odin ja na dorogu (1841) on olemassa useampikin suomennos.
Lahden runotietokannan mukaan runon ovat suomentaneet V. K. Trast ja Armas Äikiä. Trastin suomennos on luettavissa teoksesta Maailman kirjallisuuden kultainen kirja 5 : Slaavilaisten kirjallisuuksien kultainen kirja (1936, s. 112 – 113). Äikiän suomennos sisältyy teokseen Mihail Lermontov: Runoja ja runoelmia (Petroskoi, 1947, s. 50 – 51).
Slaavilaisten kirjallisuuksien kultainen kirja Helmetissä
Runoja ja runoelmia Helmetissä
Olli Hyvärinen suomensi runon vuonna 2020 julkaistuun Lermontovin runojen kaksikieliseen kokoelmaan Kultaa ja myrkkyä (Atrain&Nord, s. 170).
Kultaa ja myrkkyä Helmetissä
Mihail Lermontovin suomennettuja runoja on... |
| Olen yrittänyt etsiä suomennosta kappaleelle "God will make a way", laulaja Don Moen. En ole löytänyt. Ystäväni kuuli sitä laulettavan suomeksi, joten… |
148 |
|
|
|
Jos suomennoksesta on julkaistu äänite, sitä voi etsiä Yleisradion arkistopalveluista. Fono.fi-palvelusta voi etsiä tekijän tai kappaleen nimellä. Don Moen on listattu alkuperäissäveltäjäksi kolmeen kappaleeseen, mutta yksikään näistä ei ole "God Will Make a Wayn" suomennos. Tietokanta päättyy vuoteen 2022. Kappaletta ei löydy myöskään Suomalaisten äänitteiden tietokannasta fenno.musiikkiarkisto.fi. Tämä tietokanta päättyy vuoteen 1999.
Discogs-äänitetietokannasta voi hakea Don Moenille kreditoituja lauluja. Hakutuloksia voi selata tästä. Yhtään sopivaa ehdokasta ei näy, mutta tietokanta ei välttämättä listaa kaikkia julkaisuja ympäri maailman. Sama koskee myös vastaavaa AllMusic-sivustoa. Myöskään cover-versioita listaava Second Hand... |
| Olen unohtanut runon säkeitäkin ja tietenkin sen kirjoittajan. Runo kertoo joulukuusesta, joka oli metsän kaunein ja komea. Ihminen tuli kaatamaan sen… |
130 |
|
|
|
Olisikohan kyseessä Zacharias Topeliuksen runo Joulukuusi.
Voit lukea runon esimerkiksi alla olevasta linkistä Kansalliskirjaston digitoimaan Immi Hellénin kokoamaan runokirjaan Lasten runoja 1 (1898). Runon on suomentanut Immi Hellén.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/144603/Lasten_runoja-1.pdf?…
|
| Miten "I always get to where I'm going by walking away from where I have been" (Winnie the Pooh) on suomennettu? |
109 |
|
|
|
Ilman tarkempia kirjan tietoja en löytänyt kysymääsi kohtaa.
Vapaasti suomennettuna se tarkoittaa "Pääsen aina sinne minne olen menossa kulkemalla poispäin sieltä mistä lähdin." |
| Onko Jevgeni Jevtusenkoa käännetty englanniksi? Yritän erityisesti etsiä runoa "Loitsu". |
104 |
|
|
|
Jevgeni Jevtushenkon runo Zaklinanie (kokoelmasta Jabloko, 1960) on englanniksi saanut nimen Incantation (engl. Stanley Kunitz, Anthony Kahn). Runo sisältyy esimerkiksi kokoelmiin Stolen apples (1973) ja The collected poems 1952 - 1990.
Stolen apples kuuluu Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talon sekä Kuopion varastokirjaston kokoelmiin.
https://finna.fi/Record/vaari.1957210
Jevtushenkon runoutta englanniksi on luettavissa myös esimerkiksi Internet Archive -palvelussa. Myös The collected poems 1952 - 1990 löytyy sieltä.
https://archive.org/
|
| "Why do you stay in prison, when the door is so wide open?" Kenen sitaatti? |
188 |
|
|
|
Näin kirjoitti keskiajalla vaikuttanut persialainen mystikko ja runoilija Dzalaladdin Rumi (1207–1273). Joissain lähteissä nimi esiintyy muodossa Maulana Jalaladdin Rumi, ja useita muitakin variaatioita Rumin nimestä länsimainen kirjallisuus tuntee.
Runo, josta kysymyksen sitaatti on peräisin, on englanninkieliseltä nimeltään A community of the spirit: "There is a community of the spirit. / Join it, and feel the delight / of walking in the noisy street, / and being the noise. // -- // Be empty of worrying. / Think of who created thought. // Why do you stay in prison / when the door is so wide open? // Move outside the tangle of fear-thinking. / Live in silence. // Flow down and down / in always widening rings of being." (englanniksi... |
| Onko John Keatsin runoa The Human Seasons suomennettu? |
96 |
|
|
|
Ainoa suomennos John Keatsin runosta The Human Seasons (Ihmisen vuodenajat) sisältyy teokseen Lasten runojen aarteet (The children's treasury of verse, suomenkielisen teoksen toimittanut ja suomentanut Leena Mäkijärvi, Satukustannus, 2000). Runo on teoksen sivulla 73.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://finna.fi/
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local…
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
|
Kysy kirjastonhoitajalta
