| Mitä sanakirjoja ammattikseen kääntävät käyttävät? Ovatko edelleen paperia vai netistä löytyviä sanakirjoja? |
109 |
|
|
|
Käännöstyössä sanakirjojen ja sanastojen käyttö riippuu paljon kielestä, tarpeesta ja kontekstista sekä käännettävän tekstin laadusta ja lajista. Eräs monikansallisessa käännösfirmassa työskentelevä kokenut ammattikääntäjä kertoo, että ns. perustarepeisiin kääntäjät käyttävät yleensä (maksullisia) verkkosanakirjoja, joko yksikielisiä (esim. Oxford Endlish Dictionary, Duden, Kielitoimiston sanakirja) tai monikielisiä. Suosittu on esimerkiksi MOT-sanakirja, joka sisältää useita erityisalojen sanakirjoja, sekä ilmainen, monien eri alojen termejä yhteen kokoava TEPA-termipankki. Verkkotiedonhaku ja hakukoneiden käyttö korpuksena on myös yleistä nykykääntäjän työssä. Sanakirjojen, verkon hakukoneiden ja aineistopankkien lisäksi käytetään ns.... |
| Mitä vieraskielisiä teoksia Eeva-Liisa Manner on suomentanut?? |
113 |
|
|
|
Eeva-Liisa Manner suomensi hyvin paljon kaunokirjallisuutta niin lapsille kuin aikuisillekin. Mannerin kääntämien teosten lista on todella pitkä.
Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammossa on lista Mannerin käännöksistä, mutta näyttää siltä, että se ei ole täysin kattava. Linkeistä aukeaa sivu, jossa on tarkemmat tiedot teoksesta.
Eeva-Liisa Manner Kirjasammossa
Esimerkiksi teoksessa Suomen kirjailijat 1917 - 1944 (toimi. Hannu Launonen et al., SKS, 1981) on lista Eeva-Liisa Mannerin kääntämistä teoksista.
Suomen kirjailijat 1917 - 1944 Helmetissä |
| Tarvitseeko kaunokirjallisuuden kääntäjillä olla virallinen kääntäjäntutkinto tai jokin vastaava koulutus vai riittääkö yleinen kirjallisuuden tuntemus, kohde-… |
104 |
|
|
|
Ei tarvitse olla virallista tutkintoa, mutta se saattaa helpottaa töiden saantia. Suurin osa kustantamoista valitsee kääntäjänsä käännösnäytteiden kautta. Niitä voi tarjota aktiivisesti eri kustantamoihin, jos mielii kääntäjäksi. Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton sivuilta löytyy paljon lisätietoa. Siellä kerrotaan, että heidän jäseninään olevilla ammattilaisilla suurimmalla osalla on ylempi korkeakoulututkinto esim. käännöstieteestä tai vaikka filologiasta. Alalla työskentelee myös muuta kautta ammattitaidon kartuttaneet.
Alla linkki alan liiton sivuille, sieltä löytyy runsaasti tietoa vaatimuksista:
Kääntäminen ja tulkkaus - Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto (sktl.fi)
|
| Mitä tarkoittaa " Innoituksen perustana (teos) : Moyes Jojo " ? |
230 |
|
|
|
Luettelointitiedoissa lause on harvinainen, vaikka monet kääntäjät tekevät samaa kuin Riina Vuokko.
Lause tarkoittaa, ettei käännös ole aivan sanasta sanaan, vaan kääntäjä on halunnut tavoittaa myös kirjan tunnelman suomen kielellä.
Kersti Juva on kirjoittanut kääntäjän ammatista teoksia, joissa kielten erilaisuuksia pohditaan ansiokkaasti. https://kieliasiantuntijat.fi/juvan-teos-on-jannittava-sukellus-kaannosvastineiden-valtamereen/ |
| Olen kiinnostunut englantilaisten/amerikkalaisten teosten kääntämisestä suomeksi. Mikäli haluaa harrastuksesta työn, täytyy ymmärtää omakustantamisen salat eli… |
152 |
|
|
|
Joukko kääntäjiä ja tulkkeja on koonnut Kääntäjämestarin kirjan, josta löytyy vastauksia moniin kääntämistä koskeviin kysymyksiin. Kirja löytyy verkosta: http://www.kaantajamestarinkirja.fi/
Kääntämiseen liittyvistä käytännön asioista kannattaa kysyä Kääntäjien ja tulkkien liitosta. Liiton sivuilla on myös paljon tietoa kääntämisestä: https://www.sktl.fi/kaantaminen_ja_tulkkaus/
|
| Marguerite Duras kirjoittaa romaanissaan l'Amant näin: "Très vite dans ma vie il a été trop tard. À dix-huit ans il était déjà trop tard. Entre dix-huit et… |
105 |
|
|
|
Katkelma löytyy tosiaan Marguerite Duras'n omaelämäkerrallisen teoksen L'Amant ( 1984; Rakastaja 1985, Otavan kirjasto) alusta, Jukka Mannerkorven suomentamana:
"Minun elämässäni oli myöhäistä kovin varhain. Kahdeksantoistavuotiaana oli jo myöhäistä. Kahdeksantoista-, kaksikymmentäviisivuotiaana kasvoni kehittyivät odottamattomaan suuntaan. Kahdeksantoistavuotiaana minä tulin vanhaksi. En tiedä käykö niin kaikille, en ole koskaan kysynyt. Luulen kuulleeni puhuttavan ajan paineesta joka joskus iskee kesken nuoruusvuosien, elämän kukkeimpaan aikaan." |
| Millainen työtahti kirjojen kääntäjillä keskimäärin on? Selailin kirjojen tietoja ja huomasin Jaana Nikulan käännösten määrän. Vaikuttavaa... |
207 |
|
|
|
Keskimääräistä kääntäjän työtahtia on vaikea tietää. Kääntäjistä suuri osa työskentelee freelancereina, yrittäjinä. Monet kääntäjät tekevät käännöstyön lisäksi muutakin, esimerkiksi kirjoittavat tai opettavat kieltä. Käännöstyön arkea kuvaa esimerkiksi Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton sivulta löytyvä Kirjallisuuden kääntäjän selviytymisopas. Kääntäjän ammatissa toimiminen – Kirjallisuuden kääntäjän selviytymisopas (kirjallisuudenkaantajanselviytymisopas.com)
Kääntäjän työstä voi saada käsityksen lukemalla kääntäjien kirjoittamia (omaelämäkerrallisia) kirjoja, vaikka seuraavia teoksia:
Huttunen, Katriina : Surun istukka. 2019 - Omaelämäkerrallinen romaani, jossa kääntäjä tekee työtä samalla kun hän suree tyttärensä kuolemaa.
Juva,... |
| Onko kirjastoissa kääntäjäpalvelua? |
140 |
|
|
|
Valitettavasti ei.
Nettihaulla löytyy kyllä monia alan yrityksiä. haku "edullinen kääntäjä palvelu" |
| Teoksen Kun erämaa kutsuu suomentaja? |
95 |
|
|
|
Suomentajasta ei valitettavasti ole tietoa Suomen kansallisbibliografia Fennicassa (https://kansalliskirjasto.finna.fi). Tutkin myös kirjan vanhoja lehtimainoksia, mutta niissäkään ei mainita suomentajaa. Koska teos on Sosialistin kirjapaino-osuuskunnan julkaisema, suomentaja saattaa olla hyvinkin joku työväenliikkeen toimija. Usein teoksia ilmestyi myös jatkokertomuksina lehdissä, mutta tuo teos ei näytä ilmestyneen sellaisenakaan.
Teoksesta on myöhempiä suomennoksia, joiden suomentajat tiedetään, mutta ne ovat aivan ilmeisesti eri käännöksiä. Suomentajasta voisi lähinnä koettaa löytää tietoja tutkimalla työväenliikkeen kirjallisesta toiminnasta kertovia kirjoja, mutta niihin ei ole mahdollista tutustua tämän vastauksen puitteissa. |
| Eino Leinoa on ranskantanut Jean-Pierre Rousseau. Mitä tiedetään hänestä ja ranskannoksen julkaisijasta? |
303 |
|
|
|
Kovin paljon henkilötietoja runoilija ja kääntäjä Jean-Pierre Rousseausta ei valitettavasti löytynyt. Seppo Lappalaisen kanssa yhteistyössä tehdyssä runokokoelmassa Les oreilles de souris = Hiirenkorvat (1977) kerrotaan, että hän on syntynyt 28.12.1944 Caudéranissa, Ranskassa, julkaissut runoja Ranskassa sekä toiminut kielen opettajana ja puutarhurina Suomessa.
Pohjois-Karjalan jälkeen Rousseau toimi ranskan kielen lehtorina Tampereen yliopistossa lukuvuoteen 1982-83 saakka. Häneltä on julkaistu useita runokokoelmia ranskalaisten kustantajien kautta: esikoisteos Herbier ilmestyi vuonna 1977; toistaiseksi viimeisin on 2015 julkaistu L'ame partagée. Vuonna 2004 ilmestyneen Leino-valikoiman lisäksi Rousseau on kääntänyt brasilialaista... |
| Saako "suomentaja" kääntää kirjan nimen miten vain? Vai kustantaja? Olen miettinyt tätä, kun jotkut suomennokset ovat niin kaukana/erilaisia kuin alkuperäinen… |
349 |
|
|
|
Kysyin asiasta neljältä tuntemaltani suomentajalta. Päätöksen kirjan nimestä tekee kustantajan edustaja. Kääntäjä voi ehdottaa tai häneltä voidaan kysyä nimiehdotuksia, mutta lopullisen päätöksen tekee aina kustantaja.
|
| Kirjan tarinan kääntäminen ulkomaan kielelle |
481 |
|
|
|
Oletan että tarkoitat tarinalla kaunokirjallista teosta. Kaunokirjallisen teoksen tekijä saa päättää, saako hänen teostaan muunnella siis esim. kääntää toiselle kielelle. Kaunokirjallisen teoksen kääntämiselle ei ole virallisia vaatimuksia, mutta asiakirjoille ja tieteellisille julkaisuille vaatimuksia on enemmän.
Kääntäjä voi suorittaa työtä toiselle eri tavoilla. Moni kääntäjä toimii esimerkiksi itsenäisenä yrittäjänä omalla toiminimellä. Mitään vaatimusta käyttää nimenomaan yrityksen palkkaamaa kääntäjää ei ole. On huomioitava kuitenkin, että kääntäjällä on tekijänoikeuksia kääntämäänsä teokseen. Kääntäjälle maksettava korvaus käännöksestä ja tekijänoikeudesta voidaan sopia osapuolten kesken. Kaunokirjallisuuden kääntäminen tapahtuu... |
| Kuka on Guy De Maupassantin novellikokoelman Alaston ihminen kääntäjä? |
200 |
|
|
|
Kirjasammon mukaan kokoelman on kääntänyt Arvi Nuormaa (https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_32862).
|
| Miten on suomennettu Shakespearen Julius Caesar -näytelmän lause "This was the noblest Roman of them all. All the conspirators, save only he . . "? (5. näytös,… |
150 |
|
|
|
Eeva-Liisa Mannerin (1983) suomennoksessa: Hän kaikista jaloin oli roomalainen. Muut salaliittolaiset teki verityönsä kateudesta Caesariin. Hän yksin vakain, vilpittömin mielin ja yhteishyvän vuoksi heihin liittyi. Arvokas oli hänen elämänsä, sen alkuaineet sekoitettu niin, että voi luonto näyttää maailmalle: "Siinä on tosi mies!"
Jarkko Laineen (2007 julkaistu) käännös: Se mies paras oli kaikista roomalaisista: häntä lukuunottamatta kaikki salaliittolaiset tekivät minkä tekivät pahantahtoisuudesta suurta Caesaria kohtaan.Brutus yksin teki tekonsa rehellisesti, yleisen edun nimissä muitten joukkoon liittyi. Sävyisää oli hänen elämänsä, ja peruselementit olivat hänessä sekoittuneet sillä tavoin, että itse luonto voisi astua esiin ja... |
| Kuka on suomentanut Äidin sydän-laulun tekstin? Onko käännöksellä voimassaolevaa tekijänoikeus suojaa, jos on niin missä? |
409 |
|
|
|
Suomenkieliset sanat Robert Theodor Hansenin lauluun Äidin sydän (Ema süda) on tehnyt Hilja Haahti (1874-1966).
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Tekijänoikeus on voimassa tekijän eliniän ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä. Tekijänoikeudet koskevat myös sanoittajia ja kääntäjiä.
Suomessa tekijänoikeuksia valvoo Kopiosto. Ota siis yhteyttä sinne.
https://www.kopiosto.fi/
|
| Etsin kääntäjä Pirkko Lokkaa. |
254 |
|
|
|
Valitettavasti meillä ei ole Pirkko Lokan tämänhetkisiä yhteystietoja.
Paras arvaus aloituspaikasta häntä jäljittäessä olisi minullakin ollut WSOY:n arkistot.
Helmet haun mukaan hän on suomentanut Wilbur Smithin Ukkosen kumun Otavalle 2012 ja Anais Ninin Pikkulinnut Gummerukselle 2005. Kenties näistäkin kustantomoista voisi kysellä Lokan yhteystietoja.
|
| Milloin suomentaja Teijo Havu (s. 1916) kuoli? |
209 |
|
|
|
(Johan) Teijo Havu kuoli vuonna 2008.
https://www.hautahaku.fi/fi/list |
| Olen jo pitkään kaipaillut suositun venäläiskirjailija Aleksandra Marininan dekkarisuomennoksia, joita on saatavilla vain muutama. Kouvolan kirjastosta löysin… |
575 |
|
|
|
Kyllähän Kouvolan pääkirjastosta löytyy useampia Alexandra Marininan dekkarikäännöksiä:
Murhaaja vastoin tahtoaan / Alexandra Marinina
Kuolema ja vähän rakkautta / Alexandra Marinina
Kaikesta täytyy maksaa / Alexandra Marinina
Kaksoiselämää / Alexandra Marinina
Seitsemäs uhri / Alexandra Marinina
Kuoleman käsikirjoitus / Alexandra Marinina
Varastettu uni / Alexandra Marinina
Otava on julkaissut Marininaa, joten ehkä yhteydenotto kustantajaan kannattaisi. Marinina on julkaissut kuitenkin venäjäksi 25 teosta. |
| Tonttujen jouluyö -laulun sanat on tehnyt alunperin Afred Smedberg ja laulun on säveltänyt Vilhelm Sefve. Mutta kuka on tämä sanoituksen suomentaja V.Sihvo?… |
2517 |
|
|
|
En löytänyt V. tai T. Sihvosta tietoa mistään musiikin nimimerkki tai salanimi-luetteloista. Sen sijaan monessa lähteessä ilmoitetaan ettei Tonttujen jouluyön suomentajaa tunneta. Laulu julkaistiin alun perin Ruotsissa vuonna 1898 Jultomten-lastenlehdessä. Säveltäjä oli Vilhelm Sefve-Svensson. Joten onhan se mahdollista että suomentaja väännettiin ruotsalaissäveltäjän nimestä. Jos edelleen toivot asiasta tietoa voihan tämän kysymyksen laittaa koko Suomen kirjastot käsittävälle tieto-listalle. Itse en kyllä enää keksi mistä asiaa pystyisi selvittämään.
|
| M. Prätoriuksen Joululaulu alkaa suomenkielisiltä sanoiltaan: "On ruusu puhjennunna meill' Jessen kannosta, jo ammoin toivottuna Isien ajoista". Kenen tämä… |
1037 |
|
|
|
"Es ist ein Ros' entsprungen" on Euroopan laajimmalle levinneitä joululauluja. Teksti on keskiaikaisesta Conraduksen rukouskirjasta ja perustuu Jesajan kirjan 11. luvun ensimmäiseen säkeeseen. Säveltäjä Michael Praetorius muokkasi itse tekstiä kuoroteokseensa.
Laulun suomentajaksi on tavattu nimetä jyväskyläläinen uskonnonlehtori Nestor Järvinen. Käännöksiä on kuitenkin useita eri versioita, ja aihetta tutkinut tohtori Liisa Enwald-Aho on sitä mieltä, että kaikkein varhaisimmat suomennokset ovat muiden kuin Järvisen tekemiä. Hänen mukaansa Järvinen on kynäillyt version, joka alkaa "On ruusu Iisain juuren nyt kukkaan puhjennut", jota myöhemmin on modernisoinut Anna-Maija Raittinen.
Varhaisimpien versioiden kääntäjiä ei valitettavasti... |
Kysy kirjastonhoitajalta