| Tallinnan Maarjamäellä on vaikuttava Kommunismin uhrien muistomerkki, josta löytyy myös 1864 syntyneen runoilija Juhan Liivin runo:" Ja langevad teele tuhanded… |
37 |
|
|
|
Säkeet ovat Juhan Liivin runosta "Ta lendab mesipuu poole". Sen on suomentanut Yrjö Jylhä. Runon suomenkielinen nimi on "Se lentää mesipuun puoleen". Jylhän suomennos sisältyy kirjaan "Veri ja kulta : Yrjö Jylhän suomentamaa maailmanlyriikkaa" (Otava, 1954) ja kirjaan "Eestin runotar : virolaisen lyriikan antologia" (WSOY, 1940). |
| Miten Yrjö Jylhä on suomentanut säkeen "Butting through the Channel in the mad March days" John Masefieldin runossa Lasteja/Cargoes? |
25 |
|
|
|
Hei,Tuo kohta menee Jylhän suomennoksessa näin: "Brittiläinen sauhunharmaa lastilaiva kyntääKanaalissa merta kylmän maaliskuun" |
| Topeliuksen runo Skogsskövlingen on mainittu monilla ruotsinkielisillä nettisivuilla. Onkohan se luettavissa suomeksi? |
68 |
|
|
|
Yrjö Jylhän suomentama Metsänhaaskaus löytyy Topeliuksen Koottujen teosten osasta Runoja. |
| Miten menee Shakespearen runo Mikä luomus onkaan ihminen? |
67 |
|
|
|
Kyseessä ei ole William Shakespearen runo vaan katkelma Hamletin toisen näytöksen toisesta kohtauksesta. Lähettämäsi sitaatti on Matti Rossin suomennoksesta (2013, s. 107).Paavo Cajanderin suomennoksessa (1879) kyseinen kohta kuuluu näin:"Mikä mestariteos ihminen on! kuinka ylevä järjeltään! kuinka ääretön taidoltaan! kuinka elävä ja ihmeteltävä muodoltaan ja liikunnoiltaan! toimissaan kuinka enkelin näköinen! ajatuksissaan kuinka Jumalan kaltainen! maailman kaunistus! olentojen alkukuva! Ja kuitenkin, mitä on tuo tomun ydin? Miehet ei minua huvita, ei, eikä naiset liioin, vaikka hymynne näyttää, että sitä luulette."https://www.gutenberg.org/cache/epub/15632/pg15632-images.htmlMyös Yrjö Jylhä, Veijo Meri ja Eeva-Liisa Manner ja Lauri... |
| Kenen kirjoittama on "Sun muistos kallis ainiaan jää kauniina mieliimme loistamaan. Vaikk' sydämes kultainen väsyi pois, emme hyvyyttäs, lämpöäs unhoittaa voi… |
152 |
|
|
|
Turun pääkirjastossa remontin aikana saatavilla olevista Yrjö Jylhän runoteoksista ei selatessa tullut vastaan mainittuja säkeitä. On mahdollista, että kyseessä on suullisena perimätietona liikkuva muistovärssy, joka on jossain vaiheessa liitetty Jylhän nimiin, tai toisaalta säkeet saattavat löytyä jostakin teoksesta, johon ei vastaushetkellä ole pääsyä. Tätä on vaikea varmistaa, ehkäpä jollakulla Kysy kirjastonhoitajalta -palstan lukijoista on varmempaa tietoa aiheesta? |
| Miten on Jylhä suomentanut Miltonin Kadotetussa paratiisissa säkeen "her rash hand in evil hour"? https://en.wikisource.org/wiki/Page:Paradise_lost_by_Milton,… |
126 |
|
|
|
Jylhä ei ole suomennokseensa saanut mukaan vastinetta "rash"-sanalle, joten kysymyksen sitaattia hänen Milton-tulkinnassaan vastaa "murheenhetkellä hän kättään" ["Näin lausuin murheenhetkellä hän kättään / ojensi, poimi hedelmän ja söi."] (Yhdeksäs kirja, 780–781) |
| Yritän etsiä runoa, jonka nimi on Aurinko ja pohjatuuli. Aiheesta on olemassa myös Aisopoksen satu, mutta nyt etsin La Fontainen (?) tekemää ja Yrjö Jylhän… |
76 |
|
|
|
Aurinko ja pohjatuuli sisältyy Yrjö Jylhän suomentamaan La Fontaine -valikoimaan Tarinoita (WSOY, 1935). |
| Mistä runosta on, tämä onko jo pääsiäistä? |
149 |
|
|
|
Katkelma on Yrjö Jylhän runosta Hyvästi, Kirvesmäki. Runo on Jylhän kokoelmasta Kiirastuli : runoja rauhan ja sodan ajoilta (1941).
"Joko päättyi pitkäperjantai,
jo ristinpuut on riisuttu kai,
tämä onko jo pääsiäistä?"
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.362085?sid=2928571383 |
| Miten on suomennettu Shakespearen Macbethin säkeet "By the pricking of my thumbs, Something wicked this way comes". Tarvitsisin kaikki suomennokset. Kiitos… |
279 |
|
|
|
Rivit ovat William Shakepearen Macbethin IV näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta.
Paavo Cajanderin suomennos on vuodelta 1885 ja siinä kyseiset rivit kuuluvat näin:
Mun kihelmöipi peukalon':Jotakin pahaa tuloss' on. —
https://www.gutenberg.org/cache/epub/16893/pg16893.html
Yrjö Jylhän suomennoksessa (1936) sama kohta kuuluu näin:
Mun särkee peukaloni pää, / tuloa pahan tietää tää.
Matti Rossi suomensi saman kohdan vuonna 1983 seuraavasti:
Kämmenpuuta kutittaa, / paha saapuu portin taa.
Rossin suomennoksessa vuodelta 2004 kyseinen kohta kuuluu näin:
Kämmenpuuta kutittaa, / paha saapuu oven taa.
https://www.gutenberg.org/files/1533/1533-h/1533-h.htm
William Shakespeare: Draamoja. 7, Macbeth (suom.Yrjö Jylhä, SKS, s. 66... |
| Miten on suomennettu Hamlet-katkelma, johon Charles III päätti ensimmäisen tv-puheensa? |
322 |
|
|
|
Charlesin siteeraus (“May flights of angels sing thee to thy rest.") on peräisin Horation ensimmäisestä repliikistä Hamletin kuoltua (Hamlet V, 2). Näin sitä on tulkittu näytelmän suomennoksissa (vanhimmasta uusimpaan):
"Enkelien joukot sinua rauhan maahan laulakoot!" (Paavo Cajander)
" -- enkelien parvet sua lepoon laulakoot!" (Yrjö Jylhä)
"Laulakoon enkelien joukot sinut lepoon!" (Veijo Meri)
" -- enkelien kuoro hyvästelköön sinut lepoon!" (Matti Rossi)
"Enkelien parvet laulaa sinut uneen." (Lauri Sipari)
Eeva-Liisa Mannerin Tampereen teatteria varten "käytännöllisistä syistä paikka paikoin hiukan lyhennetty" suomennos päättyy Hamletin viimeisiin sanoihin eikä se näin ollen sisällä kyseistä Horation repliikkiä lainkaan.
|
| Kenen runo alkaa näin: Auringon noustessa kimmeltäen rinnoille kukkivan maan, lähdemme sinistä vuorta päin..... |
265 |
|
|
|
Runo on Yrjö Jylhän Siniselle vuorelle kokoelmasta Kurimus (Otava, 1928).
Näin kuuluu ensimmäinen runon kuudesta säkeistöstä: "Auringon noustessa kimmeltäin / rinnoille kukkivan maan, / lähdemme sinistä vuorta päin / kahden vaeltamaan." |
| Kenen runo tämä on? Olin houreesta herännyt juuri ja raotin silmiäin,kun pihalla omenapuiden lumivalkeina kukkivan näin |
163 |
|
|
|
Houreesta heränneenä omenapuita katseli Yrjö Jylhä. Kysymyksessä siteeratut säkeet ovat Kurimus-kokoelmaan (Otava, 1928) sisältyvän runon Hiljainen vieras ensimmäinen säkeistö:
"Olin houreesta herännyt juuri / ja raotin silmiäin / ja pihalla omenapuiden / lumivalkeina kukkivan näin." |
| Haluaisin suomenkielisen käännöksen William Shakespearen Macbethistä (V näytös, iii kohtaus), jossa sanotaan jotakuinkin näin: "Olen elänyt kylliksi: elämän… |
191 |
|
|
|
Kyseessä on kaiketikin tämä Macbethin repliikki viidennen näytöksen kolmannesta kohtauksesta kohtauksesta,joka Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1885 kuuluu näin:
MACBETH.Pois naamoinesi! — Seyton! — Sairaaks ihanTuo minut saattaa — Seyton, hoi! — Tää puustiIjäksi nostaa mun tai maahan paiskaa.Elänyt olen kylläks; elon-aikaJo syksyyn kallistuu ja lehden lähtöön;Ja ijän seuralaiset — kuuliaisuus,Kunnia, rakkaus, ystävysten joukot —Ne mennytt' on; sen sijaan kiroustaSalaista, syvää kuulen, mairett' inhaa,Jot' epäis sydän-parka, jos vaan tohtis. —Seyton!
https://www.gutenberg.org/cache/epub/16893/pg16893.html
Macbethin ovat suomentaneet myös Yrjö Jylhä (1936) sekä Matti Rossi (1983 ja 2004).
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/... |
| Olen kuullut joskus runon, jossa on kohta Hiekasta linnat, hiekasta lyhdyt, hiekasta penkit ja parvekkeet.....kenenkähän runo voisi olla. Kiitos! |
372 |
|
|
|
Yrjö Jylhä runoili Toiviotiellä-kokoelmansa (1938) runossa Pieni taikuri lähestulkoon näin - Jylhän linnat, lyhdyt, penkit ja parvekkeet olivat lumesta, eivät hiekasta. |
| Turvetta ja timantteja sarjassa, 4. jaksossa. Voivalin lausuu runoa, jonka kertoo olevan Yrjö Jylhän tuotantoa. "Hiekasta linnat, hiekasta lyhdyt, hiekasta… |
437 |
|
|
|
Kysymyksen runo on Yrjö Jylhän Pieni taikuri, vuonna 1938 ilmestyneestä kokoelmasta Toiviotiellä - sillä erotuksella, että Jylhä runoili lumesta, ei hiekasta: "Lumesta linnat ja lumesta lyhdyt, / lumesta patsaat ja parvekkeet, / lumesta ihmiset myös sä teet, / ihana lapsuus, ja mihinkä ryhdyt, / muotoon puhkee se viipymättä / totellen alttiisti pientä kättä." |
| Kaipaisin tietoa siitä, miten on suomennettu Hamletissa (3. näytös, 2. kohtaus) esiintyvä lause "The lady doth protest too much". Käsittääkseni kyseessä on… |
290 |
|
|
|
Paavo Cajanderin suomennoksessa (1879) kyseinen kuningattaren repliikki William Shakepearen näytelmässä Halmet kuuluu näin: "Tuo nainen vakuutti mielestäni liiaksi."
https://www.gutenberg.org/cache/epub/15632/pg15632.html
Eeva-Liisa Manner suomensi saman repliikin näin: "Minusta tuo nainen vakuutteli liiaksi." (1998, s. 81).
Veijo Meren suomennoksessa kyseinen repliikki kuuluu: "Mielestäni tuo nainen vannoo liikaa." (1987, s. 107).
Yrjö Jylhä suomensi tämän repliikin näin:"Tuo nainen vakuutti mielestäni liiaksi." (1955, vuoden 2000 painoksesssa s. 98)
Matti Rossi puolestaan käänsi tämän rivin seuraavasti: "Kuningatar vannoo liikaa." (2013, s. 143) |
| Kuka omistaa tekijänoikeudet Yrjö Jylhän tuotantoon? Hänellä ei tietääkseni ollut lapsia. |
223 |
|
|
|
Yrjö Jylhän teoksia on kustantanut pääasiassa Otava. Teidän kannattaa ottaa yhteyttä kustantamoon, jonka kautta tekijänoikeusasia varmasti selviää.
https://otava.fi/kustantamo/ |
| Onko sotaveteraaneihin kuuluneen, jo edesmenneen isäni usein toistama runo "Soturin tie" ("Kun olin nuori huimapää ja etsin mainetöitä, näin monta linnaa… |
211 |
|
|
|
Soturin tie on Yrjö Jylhän runo kokoelmasta Risti lumessa (1937). Runon voi lukea myös vuonna 1943 ilmestyneestä Yrjö Jylhän runojen valikoimasta (Runoja : valikoima eri kokoelmista).
Teokset kuuluvat kirjastoverkkoalueenne kokoelmiin.
https://helle.finna.fi/
|
| Miten mahtaa kuulua Poen runon A Dream Within a Dream (Unta unessa) suomennos tästä kohdasta: "Is all that we see or seem but a dream within a dream"? |
693 |
|
|
|
Kyseiset rivit ovat Edgar Allan Poen runon A Dream Within a Dream lopusta. Yrjö Jylhän suomennoksessa Unta unessa rivit kuuluvat näin:
"Unta uness' onko vain / kaikki minkä nähdä sain?".
Suomennos on luettavissa kokonaan teoksista Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3 : englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja (toim. Eino Railo, 1933) Veri ja kulta : Yrjö Jylhän suomentamaa maailmanlyriikkaa (1954).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
|
| Mistä Jylhän kokoelmasta on runo jossa on säe "osa tieltä ei väistyä saata yhä etsien untensa maata"? |
181 |
|
|
|
"Osa tieltä ei väistyä saata : / yhä etsien untensa maata / he samoavat, kukin yksikseen, / yön autiuteen." Näin kuuluu yksi säe alun perin kokoelmassa Risti lumessa (Otava, 1937) |
Kysy kirjastonhoitajalta