Mistä kirjoista saisi tietoa kraaterijärvistä? |
1867 |
|
|
|
Kraatterijärvistä kerrotaan Juhani Kakkurin kirjassa Muuttuva maa, WSOY 2007, ss. 29-31. Saman kirjoittajan kirjassa Tulivuoret – matkoja vulkaanien maailmaan, Gummerus 2005 on kalderojen yhteydessä maininta kraatterijärvistä ss. 32-33 ja kirjassa Planeetta maa, Ursa 1991 kuvia kraatterijärvistä ss. 104-105. Aimo Kejosen kirjassa Geologiset kohteet, Karttakeskus 2007 esitellään Lappajärveä ss. 64-65. Myös Benjam Pöntisen valokuvateos Tähdenlennon järvi = The lake, 2012 kertoo Lappajärvestä. Rugaraman tulijärvestä kerrotaan kirjassa Maailman tutkimattomat seudut, Valitut palat 1979 ss. 165 – 179. David Ritchien The encyclopedia of earthquakes and volcanoes, Facts on file, 1994 sisältää tietosanakirja-artikkelit suurimmista... |
Kummassa maassa on enemmän järviä, Suomessa vai Kanadassa? Ilmeisesti Kanadan järvien tarkkaa lukumäärää ei tiedetä ja jos näin on, mikä on virallinen arvioitu… |
18169 |
|
|
|
Maanmittauslaitos on selvittänyt asiaa Suomen ympäristökeskukselta. Suomessa on Suomen ympäristökeskuksen mukaan noin 57 000 järveä, jonka pinta-ala on yli hehtaarin. Vähintään 500 neliömetrin kokoisia järviä on noin 168 000, https://www.maanmittauslaitos.fi/ajankohtaista/suomi-57-000-168-000-jar…
Suomen ympäristökeskuksella on hanke Vesivarojen perustietovarannon muodostamiseksi, siihen voi tutustua täällä https://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Vesi/Tietoaineistot_ja…
Suomen Luonnonsuojeluliiton Vesistöoppaan mukaan yli viiden aarin järviä Suomessa on 188 000. Opas on vuodelta 2018, https://www.sll.fi/app/uploads/2018/08/vesisto_opas_netti_2018.pdf, ja siinä todennäköisesti tukeudutaan vanhempaan tiedonlähteeseen.
Wikipedian... |
Etsiskelen tietoa Nakkilan Leistilänjärven ja ympäristön historiasta. Netistä ei juurikaan löydy tarkempaa tietoa, kuin että järvi kuivatettu alkaen 1777 ja… |
924 |
|
|
|
Julkaisusta Nakkilan historiaa kuvin ja sanoin löytyy Reino Kylänpään kirjoittama artikkeli Leistilänjärven historiaa, jossa kuvataan kyseisen järven kuivatushistoriaa. Julkaisu on lainattavissa mm. Porin kaupunginkirjastossa.
|
Etsin lukion projektityötä varten geologista tietoa Suomen järvistä. Tietoa keskisyvyydestä, luokittelusta, muodoista yms. geologista tietoa. |
954 |
|
|
|
Suomen järvien keskisyvyys on noin 7 metriä ja pienten järvien ja lampien syvyys on noin 2-3 metriä. Nämä
tiedot löytyvät Jyväskylän yliopiston tekemästä tutkimuksesta seuraavalta sivustolta:
http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-2378.htm
Lisää tietoa suomen järvistä löytyy myös Suomen ympäristökeskuksen sivuilta osoitteesta:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=8103&lan=FI
Järvien synnystä ja geologiasta kerrotaan muunmuassa seuraavissa kirjoissa:
Suomen geologia (toim. Kalervo Rankama, Kirjayhtymä, 1964)
Suomen kallioperä: 3000 vuosimiljoonaa (toim. Martti Lehtinen, Pekka Nurmi, Tapani Rämö, Suomen geologinen seura 1988)
|
Miksi järvivesi ei ole suolaista? |
6217 |
|
|
|
Maapallon pinta-alasta noin 75 % on veden peitossa. Tästä vesimäärästä vain noin 3 % on makeaa vettä, josta vielä suurin osa on sitoutunut mannerjäätiköihin. Luonnossa vettä on pohjavetenä, pintavetenä ja kaasuina ilmassa.
Järvet ovat osa veden kiertokulkua. Maasta, merestä ja järvistä haihtuu vettä, joka jäähtyessään alkaa tiivistyä vesihöyryksi. Suola ei pysty samaan, joten meristäkään haihtuva vesi ei ole suolaista. Vesihöyry tiivistyy kohdatessaan kylmän ilmamassan ja sataa takaisin maahan. Osa vedestä sataa suoraan järviin ja meriin, osa valuu maanpintaa pitkin vesistöihin ja osa imeytyy maaperään. Pohjavesi virtaa maaperässä ja purkautuu suoraan järviin, jokiin ja lähteisiin.
Merivesi sisältää vaihtelevan määrän ioneja ja kemiallisia... |
Olen kiinnostunut kaikesta tiedosta, joka koskee Kalajärveä. Löytyykö? |
916 |
|
|
|
Tässä olisi kirjoja Espoon Kalajärvestä:
1) Espoon eteläosien yleiskaava: asukasmielipiteitä ja näkemyksiä maankäyttövaihtoehtojen kehittämiseksi / toim. Margarita Hiden (Espoon kaupungin painatuskeskus, 2000)
2) Keto, Antton: Espoon, Luukinjärven ja Kalajärven kunnostussuunnitelmat
(Espoon kaupunki, 2000)
- mm. vesiensuojelun näkökulma
3) Arvokkaiden luontokohteiden hoito- ja käyttösuunnitelmat / Liikennetekniikka oy, maisema- ja ympäristösuunnitteluosasto (Espoon kaupunki, 1991)
- luonnonsuojelun näkökulma
4) Vanhakartano, Kalajärvi, Luukki / Espoo
(1977)
Tarkemmat tiedot sekä teosten saatavuuden saa selville Helmet-tietokannasta
http://www.helmet.fi/
Tietokanta kattaa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmat.... |
Onko teillä karttoja, joista selviää järvien syvyyskäyrät? |
1699 |
|
|
|
Ainakin maastokartoista löytyy tiedot Suomen järvien syvyyksistä.
Näitä karttoja löytyy pääasiassa Helsingin, Espoon ja Vantaan pääkirjastoista. Suuri osa niistä on vain käsikirjastossa, ei siis lainattavissa. Pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussasta (http://www.libplussa.fi) saat niistä luettelon käyttämällä hakusanaa maastokartat.
|