| Onko Jyväskylässä sijaitseva Sulunharju reunamuodostuma vai harju? Jos ei, niin mikä jääkauden jälki se on? |
176 |
|
|
|
Jyväskylän Korpilahdella sijaitsevasta Sulunharjusta ei löydy juurikaan tietoa painetuista tai sähköisistä lähteistä. Kannattaa olla yhteydessä suoraan geologian asiantuntijoihin, esim. Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen osastoon: Geotieteiden ja maantieteen osaston yhteystiedot | Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta | Helsingin yliopisto (helsinki.fi).
Jääkaudesta ja historiallisesta geologiasta löytyy yleistietoa mm. seuraavista kirjoista:
Isomäki, Risto: Miten Salpausselät syntyivät (2015)
Jääkaudet (toim. Marjatta Koivisto) (2004)
|
| Kuinka suuri osa Suomesta oli veden alla ajanlaskumme alussa? |
69 |
|
|
|
Ajanlaskumme alku oli nykyisen Itämeren alueella Litorinameren aikaa. Meren laajuus juuri vuonna 0 ei näy kartoissa, mutta tilanne joitain tuhansia vuosia aikaisemmin on kuvattu monissa lähteissä, ks. esim. Aaltojen alla.
Lisätietoja myös: Koivisto, Marjatta: Jääkaudet (2004) |
| Mikä on jeesiönjoen ja kitisen historia? Ovatko syntyneet heti jääkauden jälkeen? |
190 |
|
|
|
Kitinen saa alkunsa Kittilän pohjoisosasta ja laskee Sodankylän ja Pelkosenniemen kautta Kemijokeen. Jeesiöjoki eli Jesiöjoki on Kitisen oikea lisäjoki, joka sai alkunsa Jeesiöjärvestä Kittilän puolelta ja laskee Sodankylän kirkolla Kitiseen.
Kirjastokokoelman lähteiden perusteella on saatu seuraava tieto:
Maanpinta oli jään perääntymisvaiheessa lähes 200 metriä nykyistä tasoa alempana. Vetäytyvän jäätikön eteen patoutui pienempiä ja suurempiä jääjärviä. Kitisen laakson oltua vielä perääntyvän jään patoama pohjoisesta, sulamisvedet muodostuivat jääjärven Viiankiaavan-Saariaavan alueella. Jääjärvetkin olivat suureksi osaksi jäälohkareista täyttäneitä altaita, jossa vapaan veden osuus oli vähäinen. Jäätikön reunan lähestyessä Kitisen... |
| Jääkaudet |
105 |
|
|
|
Yleistietoa jääkausista löytyy muun muassa näistä teoksista, jotka ovat saatavilla Haminan kaupunginkirjastosta:
Koivisto, Marjatta, ja Harri Kutvonen. Jääkaudet. Helsinki: WSOY, 2004.
Lunkka, J. P., ja Juha Pekka Lunkka. Maapallon Ilmastohistoria: Kasvihuoneista Jääkausiin. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press, 2008.
Isomäki, Risto. Miten Salpausselät Syntyivät. Helsinki: Into, 2015.
Lisää teoksia löydät Kyyti-kirjastojen aineistohausta asiasanalla "jääkaudet".https://kyyti.finna.fi/ |
| Pyyhkikö jääkausi kaiken tieltään nykyisen Suomen kohdalta? Olisiko tällä kohdalla voinut sijaita jokin muinainen korkeakulttuuri ennen jääkautta? |
336 |
|
|
|
Ensimmäisten korkeakulttuurien katsotaan syntyneen noin 3 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua.
Viimeisin Pohjois-Euroopan jääkausi, Veiksel-jääkausi, oli 116 000–11 500 vuotta sitten. Vaikka Veiksel-jääkausi tuhosi tehokkaasti sitä edeltäneet merkit elämästä, ei ole uskottavaa, että nykyisen Suomen alueella olisi ollut korkeakulttuuria esimerkiksi jäätikön välillä vetäytyessä. Korkeakulttuurin olisi siis pitänyt kehittyä vaativien olosuhteiden Fennoskandiassa vähintään kymmenen tuhatta vuotta ennen tunnettuja ensimmäisiä korkeakulttuureja.
Kaupungistuminen ei siis alkanut Fennoskandiasta, eikä pyörää keksitty Suomessa. |
| 1980-luvun alussa luin fiktiivisen kirjan jääkauden alkamisesta nykyajassa, se alkoi jotensakin Euraasiasta, levisi, silloiseen päähäni toden tuntuinen. Lahden… |
181 |
|
|
|
Kyseessä saattaisi olla Douglas Orgillin ja John Gribbinin Kuudes talvi (Otava, 1981), "karmaisevan vaikuttava 'huomispäivän trilleri'" uudesta jääkaudesta. |
| Tuleeko ensi jääkausi olemaan holoseenia? |
396 |
|
|
|
Geologisista epookeista kuten holoseenista ja pleistoseenista puhuttaessa on tärkeä pitää mielessä, että maailmanhistorian kategorisoiminen tällä tavalla perustuu geologisten kerrostumien ajoittamiseen (stratigrafia) ja näistä kansainvälisesti sovittuun jaotteluun. Niinpä tulevaisuutta koskien on hankala antaa yksinkertaista vastausta geologisen ajanlaskun suhteen, sillä näitä kerrostumia ei luonnollisestikaan vielä ole.
Usein geologisen ajanjakson vaihtuminen perustuu massasukupuuttoihin, jotka aiheuttavat suuria muutoksia maapallon lajistossa. Esimerkiksi holoseeniepookin alussa sukupuuttonsa kohtasivat muun muassa mammutit ja mastodontit. (Geologica, 27; 52-53.) Niinpä voisi olettaa, että mikäli seuraava jääkausi koittaa ennen... |
| Hämeenlinnan Loimalahdessa Viialantiellä oleva rivitalomme takapihalla nousee mäki joka kuuluu 3.jääkauden muodostumiseen. Mäen rinteessä on pirunpelto… |
248 |
|
|
|
Ikävä kyllä kirjastossamme ei löydy tarkempaa tietoa näin pieneltä alueelta, mutta alla joitakin viitteitä jääkausiin, muinaisrantakivikoihin eli pirunpeltoihin, muinaisrantoihin, karttapalveluihin sekä siirtolohkareisiin liittyen.
Maankamara-karttapalvelusta löytyy tietoja Suomen maa- ja kallioperästä. Linkki palveluun https://gtkdata.gtk.fi/maankamara/
Palvelussa yhdistyvät mm. maa- ja kallioperäkartat, tarkka korkeusmalliaineisto sekä ilmakuvat. Nähtävissäsi on lisäksi esimerkiksi hallinnolliset rajat, suojelualueet, kiinteistöt ja valuma-alueet, geologiset luontokohteet, kiviainesvarannot, geoenergiapotentiaali, Suomen ympäristökeskuksen aineistoja (mm. pohjavesialueet ja luonnonsuojelukohteet) sekä Maanmittauslaitosen pohjakartat.... |
| Haluaisin lukea jääkaudesta ja sen vaikutuksista Suomen luontoon. Mitä kirjoja suosittelisitte? Löytyykö mahdollisesti jotakin myös e-kirjana tai… |
544 |
|
|
|
Helmet-kirjastoista löytyy useita jääkautta ja jääkauden vaikutuksia käsitteleviä tietokirjoja. Tässä on pari lupaavan näköistä teosta:
Marjatta Koivisto: Jääkaudet, WSOY 2004
Pirkko Ukkonen, Kristiina Mannermaa, Jääkauden jälkeläiset, Museovirasto Helsinki 2017
Tietoa jääkaudesta Suomessa löytyy myös seuraavista kirjoista, mutta ainakin osa niistä tuntuu olevan hiukan teknisiä:
Juha Pekka Lunkka, Maapallon ilmastohistoria: kasvihuoneista jääkausiin, Gaudeamus 2008
Kalle Taipale, Levoton Maapallo, Kirjayhtymä 1996
Kalle Taipale Jouko T. Parviainen, Jokamiehen geologia, Kirjayhtymä 1995
Kalle Taipale, Matti Saarnisto, Tulivuorista jääkausiin: Suomen maankamaran kehitys, WSOY 1991
Aaatto Ratia, Lohkareesta emäkallioon jäätiköstä... |
| Jos löytäisin dinosauruksen luun. Kenelle asiasta pitäisi ilmoittaa ? Ja maksaisiko joku minulle siitä? |
2944 |
|
|
|
Suomesta ei ole ikinä löydetty ainuttakaan dinosauruksen luuta. Mannerjää hävitti suurimman osan niiden eläinten jäänteistä, jotka elivät täällä ennen viime jääkautta, joka päättyi noin 11 600 vuotta sitten, ja aikaisemmin eri jääkausivaiheiden välillä.
Muinaiseläinten luita löytyy vain harvakseltaan Suomen maaperästä, koska happamena se säilöö luita huonosti, ja toisaalta koska toistuvat jäätiköitymisvaiheet ovat kuluttaneet ja poiskuljettaneet maa-ainesta ja sen mukana luita. Muutamia mammutin luita on kuitenkin Suomesta löytynyt. Dinosaurusten luiden ja Suomesta löydettyjen muinaisten eläinten luiden välillä on myös se tärkeä ero, että dinosaurusten luut ovat kivettyneitä, ja niitä sanotaan fossiileiksi, kun taas Suomesta löydetyt... |
| Mistä ovat kotoisin Salpausselän kaakkoisharjujen mahtavat rapakivi-irtolohkareet? On vaikea käsittää niiden olemassaoloa,kun muistaa rapakivialueen kaakkoisen… |
1368 |
|
|
|
Salpausselät kulkevat rapakivialueen poikki. Kallioperä on kivilajiltaan rapakiveä, joiden ikä on n. 1,7 miljardia vuotta. - Jääkauden aikana 10 000-20 000 vuotta sitten mannerjää irrotti kallioperästä lohkareita. Mannerjään sulamisen aikana mannerjäätikön reunan peräydyttyä Salpausselän kohdalle noin 10 000 votta sitten näitä kallioperästä irronneita rapakivilohkareita kerrostui syntyviin Salpausselkiin. -Salpausselkien eteläpuolella oli Itämeren varhainen vaihe, Baltian jääjärvi. Jäävuorien mukan rapakivilohkareita kulkeutui pitkin Etelä-Suomen rannikoita, myös Salpausselkien rinteille.
Tämän vastauksen olen saanut Geologian tutkimuskeskuksen Rovaniemen toimiston geologilta.
Kirjallisuutta: Savitaipaleen aluueen kallioperäkartta,(... |
| Etsin tieteis/jännityskirjaa.En muista kirjan enkä kirjailijan nimeä.Kirja kertoo sääkokeilusta ,joka riistäytyy käsistä ja syntyy uusi jääkausi.Termi oli… |
1104 |
|
|
|
Todennäköisesti kirja on Douglas Orgill´n "Kuudes talvi". Kirjan aiheena tiedemiesten epaonnistuneen kokeilun
aiheuttama jaakausi.
Muita samankaltaisia kirjoja ovat Doris Lessingin "Planeetta 8" ja Art Bell'n & Whitley Strieber'n "The global coming superstorm".
|
| Mistä löydän tietoa jääkaudesta? |
682 |
|
|
|
Parhaiten tietoa jääkaudesta löydät aihetta käsittelevästä kirjallisuudesta.
Voit netissä selailla lähikirjastosi, Rovaniemen kaupunginkirjaston, tietokantaa osoitteessa http://www.rovaniemi.fi/aurora/ . Tee haku seuraavasti: valitse aihehaku ja pudotusvalikosta asiasana. Sanana tässä tapauksessa JÄÄKAUDET. Saat yli 50 viitettä ja niitä selailemalla käsityksen siitä minkälaisia kirjoja aiheesta on kirjoitettu ja mitkä sinua parhaiten hyödyttävät. Rovaniemen kaupunginkirjastossa on käytössä yleisen kymmenluokituksen mukainen luokitusjärjestelmä ja siinä esimerkiksi jääkautta geologisena ilmiönä käsittelevät kirjat löytyvät luokasta 55+ .
Internetistä paras suomenkielinen sivu aiheesta on http://www.csc.fi/arctinet/kivikaus/index.html
|
Kysy kirjastonhoitajalta
