| Missä opiskeltiin maanmittausinsinööriksi 1800- luvun lopulla (Helsingissä). Missä matrikkelissa voisi olla opiskelleiden nimet? |
39 |
|
|
|
Professori Kauko Viitasen Maankäyttö -lehden numerossa 2013/2 julkaistussa puheessa "Mistä mittari muistetaan?" käydään läpi maanmittauksen historiaa Suomessa. Viitanen kertoo, että 1800-luvun lopussa maanmittarikoulutusta annettiin Helsingin Polyteknillisessä opistossa.Matrikkeleita löysin kaksi: Matrikkeli sisältävä elämäkerrallisia tietoja teknillisen reaalikoulun, Helsingin polyteknillisen koulun ja Suomen polyteknillisen opiston opettajista ja oppilaista 1849-1897 sekä historiikit oppilaitoksen, teknoloogisen yhdistyksen ja polyteknikkojen yhdistyksen toiminnastaNimikirja Suomen Polyteknillisen Opiston Opettajista Ja Oppilaista 1898-1908Mainitsen myös, että maanmittauksen historiasta Suomessa on julkaistu vuonna 2008 kirja: Maan... |
| Mikä oli puhelin insinööriksi valmistuneen oppilaitoksen nimi 60-luvun lopulla ja oliko sellainen riihimäellä? (Ei siis Dipl insinööriksi) |
325 |
|
|
|
Ns. opistoinsinöörejä valmistui teknillisistä oppilaitoksista. Riihimäen teknillisessä oppilaitoksessa koulutettiin insinöörejä 1960-luvulla. Esimerkiksi Helsingin Sanomissa 21.7.1968 julkaistun ilmoituksen mukaan Riihimäelle otettiin uusia oppilaita koneosaston valmistustekniikan ja sähköosaston puhelintekniikan insinööriopintoihin. Kolme vuotta kestäneen koulutuksen edellytyksenä oli ylioppilastutkinto.
http://oulun1.blogspot.com/2010/02/insinoorien-heikentynyt-arvostus.html
Helsingin Sanomat, arkistohaku
|
| Milloin ja missä on keksitty ja otettu käyttöön turvallisuuslangallinen lasi eli lankalasi, englanniksi "wired glass"? |
469 |
|
|
|
Lankalasi (wired glass) on lasia, jonka lasimassan sisällä on rautalankaverkko. Sitä on käytetty etenkin turvalasina esimerkiksi ovissa, väliseinissä ja ikkunoissa, sillä lasin rikkoutuessa sirpaleet jäävät kiinni rautalankaverkkoon.
Lankalasin keksijänä pidetään yhdysvaltalaista insinööriä Frank Shumania (1862–1918). Hän patentoi keksintönsä Yhdysvalloissa vuonna 1892 nimellä "Process of embedding wire-netting in glass". Uutta lasia alkoi ensimmäisenä valmistaa Shumanin perustama American Wire Glass Manufacturing Company Philadelphiassa. Shumanin kehittämät lasityypit menestyivät niin hyvin, että hän pystyi pian jättäytymään pois työelämästä ja keskittymään kokopäiväisesti keksintöihinsä. Shumanin nimissä on yhteensä 64 patenttia.
... |
| Mistä löytäisin Sixtus Syrjäsestä mahdollisimman kattavasti tietoa? |
236 |
|
|
|
Paljonkaan ei näytä insinööri Sixtus Syrjäsestä olevan tietoa saatavissa. Joitain pikku mainintoja lukuun ottamatta tutkimassani lähdekirjallisuudessa käsitellään pääasiassa hänen perustamiaan teollisuusyrityksiä ja niiden toimintaa. Kattavimmin Syrjäsen elämänvaiheita kartoittaa Tammerkoski-lehdessä 10/1961 julkaistu Ahti Miettisen kirjoitus Epilän ensimmäinen tehtailija.
Lähteitä ja kirjallisuutta:
Ahti Miettinen, Epilän ensimmäinen tehtailija : toimitusjohtaja Sixtus Syrjänen kertoo pitkästä urastaan teollisuusmiehenä. - Tammerkoski 10/1961, s. 316-318
Veikko Viitanen, Osakeyhtiö Sahanterä - Sixtus Syrjäsen monumentti. - Tammerkoski 5/1982, s. 23
Päivikki Lawson, Satu ja todellisuus : Rauhalinna. - Tammerkoski 1/1989, s. 18-20... |
| Tiedättekö insinööri-henkisiä romaaneja (kuten esim. Canal Grande)? |
781 |
|
|
|
Kollegoiden avulla saimme kokoon tällaisia vinkkejä:
Antti Hyry: Uuni
Jan Guillou: Sillanrakentajat
Arto Paasilinna: Onnellinen mies
Hannu Raittila: Atlantis
Richard Rayner: Pilvien piirtäjä
Per Olof Sundman: Insinööri Andreìen ilmapurjehdus
Antti Tuuri: Taivaanraapijat, Uusi Jerusalem
Tuomas Vimma: Raksa
Lisäksi aiheeseen voisivat sopia Kalle Isokallion ja Jules Vernen tuotanto, 1300-luvulle sijoittuva Ildefonso Falconesin Meren katedraali sekä science fictionin puolelta Karel Capekin R.U.R.
|
Kysy kirjastonhoitajalta