hyönteiset

Tilaa aihepiirin hyönteiset RSS-syöte
135 osumaa haulle. Näytetään tulokset 101–120.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Lainakirjan sivulla oli pieni täintapainen ötökkä. Tänään huomasin toisen samanlaisen. Tehdäänkö kirjastossa torjuntaa? Mitä minun kannattaisi tehdä? 848 Kun laina palautuu kirjastoon sen kunto tarkastetaan silmämääräisesti ennen kuin se on taas omalla paikallaan lainattavana. Jos teos on huonokuntoinen se korjataan tai poistetaan luetteloista ja hävitetään. Toisinaan esim. kirjaa puhdistetaankin palauttaessa, mutta laajamittaiseen puhdistukseen ei nyt olla ryhtymässä.  Kysymyksessä olleista tiedoista on vaikea päätellä mikä ötökkä oli lainakirjan sivulla, tai mistä se oli siihen tupsahtanut. Jos ötökkä halutaan tunnistaa on kirjaston hyönteisoppaista apua sitten kun kirjastot ovat taas avoinna. Hyönteisoppaita voi etsiä täältä https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Shy%C3%B6nteiset__Orightresult?lang=fin&suite=cobalt Tuhohyönteistietoa kirjastoissa https://haku.helmet.fi/iii/...
Muutama vuosi sitten kesällä näin pihallani hepokatin nurmikolla ja istahdin katsomaan sitä. Jonkin ajan päästä sen lähelle laskeutui vaaksiainen ja hepokatti… 408 Osa Suomen hepokattilajeista syö kasviravinnon ohella myös muita hyönteisiä. https://suomenluonto.fi/uutiset/hepokatti-on-peto/ https://www.xn--tkktieto-2za0pb.fi/cat?id=2 https://fi.wikipedia.org/wiki/Hepokatit
Minkälaisia aisteja on hyönteisellä? 366 Hyönteiset (Insecta) kuuluvat niveljalkaisten (Arthropoda) pääjaksoon, ja muodostavat siinä suurimman luokan. Hyönteisiä tunnetaan yli miljoona lajia, ja ne kattavat yli puolet kaikista tunnetuista eliölajeista. Useimmilla hyönteisillä on verkkosilmä. Verkkosilmä koostuu useasta osasilmästä, joita joillakin lajeilla voi olla jopa tuhansia. Jokainen osasilmä välittää kuvaa ympäristöstä, ja jokainen osasilmä on yhteydessä aivoihin, missä näistä monista kuvista koostuu yksi kuva. Hyönteiset kykenevät yleensä näkemään sinisen, vihreän ja ultravioletin. Värejä ja muotoja syntyy vasta tajunnassa. Yksikään ihminen ei ole katsellut hyönteisen silmin, mutta verkkosilmän fysiologian ja hyönteisten käyttäytymisen perusteella hyönteisilläkin on väri...
Kysymykseni liittyy vanhoihin leluihin. Mistä löytäisin lapsuuteni lelun/koriste-esineen? tämä on vähän erikoisempi. Kyseessä on neliön muotoinen rasia, kannen… 252 Tällaisia leluja on varmaan myös puisina versioina. Kannattaa etsiä internetistä,  esimerkiksi sanoilla  "insect in little box with moving legs"  https://www.amazon.com/WIGGILY-LADYBUG-LOVEBUG-WOODEN-BOBBLE/dp/B00BWK4…
Miksi kärpäsen pää on "kuplamainen" silloin kun se kuoriutuu kotelostaan? 205 Joillakin kärpäslajeille muodostuu kotelovaiheessa kotelokoppaan ns. otsarakko, joka täyttyy ruumiinnesteellä ja pullistuessaan puhkaisee kotelokoppaan reiän. Kun kärpänen on päässyt vapaaksi kotelosta, neste vetäytyy takaisin ruumiiseen, rakon iho oikenee pään pintaan ja kovettuu siihen vähitellen. (Lähde: Sandhall, Andersson, Sääsket ja kärpäset, 1980, s. 9-12) Tämä otsarakko varmaankin selittää pään kuplamaisuuden.
Miten luteen kärsä pysyy kiinni saaliissaan? 223 Suuri hyönteiskirja (Otava 1966) mainitsee, että ludelajin Troilus luridus pistimen kärjessä on ”vahvat, taaksepäiset väkäset, jotka suuresti vaikeuttavat saaliin irtautumista – pikemminkin uhrin kiemurtelu kiinnittää sen entistä paremmin imukärsään” (s. 197). En löytänyt muista tutkimistani lähteistä tarkempia mainintoja väkäsistä, mutta voisi olettaa niitä olevan muillakin petoluteilla. Luultavasti siis tuossakin videossa juuri väkäset pitävät uhrin tiukasti kiinni. Varsin niukasti tuntui olevan tietoa luteiden imukärsästä, vaikka eri ludelajien erottamisesta on valtavasti tietoa. Tässä vielä muitakin luteita käsitteleviä lähteitä, joita tutkin: Koskula, Heini: Petoluteet biologisessa torjunnassa – http://www.tradgard.fi/images/TN_10-...
Keskihuoneen ikkunaan tulee jostain kaiken aikaa lentävien muurahaisten näköisiä ötököitä. Tämän huoneen ikkunat eivät ole auki, viereisten ovat, mutta niissä… 4195 Hyönteisten tunnistamisessa ja mahdollisessa torjunnassa suosittelen kääntymistä ammattilaisten puoleen. Esimerkiksi tuholaistorjuntaa tarjoavia palveluita voi etsiä Google-haun kautta kirjoittamalla hakukenttään tuholaistorjunta ja paikkakunnan nimi.  Hyönteisen tunnistamisen avuksi voisi käyttää lisäksi mm. seuraavia lähteitä: Makupalat.fi -linkkitietokannasta osoitteessa https://www.makupalat.fi/ löytyy linkkejä aiheeseen liittyen. Linkit saa haettua kirjoittamalla sivuston vasemmassa yläkulmassa olevaan hakukenttään sana hyönteiset.  Kirjallisia lähteitä voi hakea esimerkiksi asiasanalla tuhohyönteiset. Helmet-kirjastojen kokoelmasta löytyi kyseisellä asiasanalla mm. seuraavat teokset: - Nummi, Outi (toim.): Rohmut ja riesat -...
Mitä ovat nämä mustat hyöneiset joita näkee joskus meidän herukkapuskissa? 255 Olisiko kyseessä jokin Herukoiden tuholainen esim. Herukanvarsisääski? https://keski-suomi.proagria.fi/sites/default/files/attachment/20.3.2017_herukan_tuotanto_joensuu_lindqvist_herukan_tuholaiset.pdf vaiko jokin vain sattumalta Herukkapuskaan eksynyt laji? https://keski-suomi.proagria.fi/sites/default/files/attachment/20.3.2017_herukan_tuotanto_joensuu_lindqvist_herukan_tuholaiset.pdf Kenties noista linkeistä löytyy tunnistusapua.
Löysin pihamme puskasta tänään ötökän joka näytti vaaksiaiselta (ns "jättihyttyseltä"), paitsi että se oli hiukan isompi ja aikalailla musta, lukuun ottamatta… 278 Hyönteiskirjojen kuvauksista päätellen kyseessä voisi olla jokin sahapistäislaji, esimerkiksi koivujunki (Xiphydria camelus). Kannattaa poiketa kirjastoon selailemaan hyönteiskirjaa pistiäisten kohdalta tai kokeilla esim. Googlen kuvahakua sahapistiäisistä ja koivujunkista ja katsoa, löytyisikö sopivaa lajia. Lähteet:  Chinery, Euroopan hyönteisopas (Otava, 1994) Kaato, Ötököitä Suomen luonnossa (Otava, 2008)  
Mikähän ötökkä on kyseessä, tuli esiin 50 vuotta vanhan kerrostalon kylpyhuoneesta. 600 Kuva on valitettavasti melko epäselvä, eikä ötökän koosta ole tietoa. Yleisen muodon ja värin perusteella otus voisi olla esimerkiksi jokin vaaksiainen.
Kenen runossa on jae: tuli syksy, satoi lumen, lehmät vietiin navettaan. Sontiainen mielipuoli nauroi hurjaa nauruaan. 526 Kysymyksen runosäe näyttää jonkinlaiselta muunnelmalta sittemmin Pallena tunnetuksi tulleen nuoren Reino Hirvisepän koulunsa lehteen 20-luvulla kirjoittamasta "lyyrisnaturalistisesta tieteisrunoelmasta" Sonetti sontiaiselle, "ajatellut ja runoluomukseksi sommitellut Hieroglyphus Petterquist, hyönteisrunoilija": Suruissansa sontiainen / lehmää laihaa katseli. / - Vieläköhän elonkorjuu / tästä koskaan joutuvi! Kului kesä, syksy saapui, / sontiainen vanheni. / Mutta lehmän uumenissa / vitkaan vilja mämmehti. Tuli talvi tuiskupäinen, / veivät raavaan navettaan. / Sontiainen - mielipuoli - / nauroi hurjaa nauruaan. (Lähde: Reino Hirviseppä, Kuin vierivä virta. WSOY, 1975, s. 218) Viisikymmentä vuotta myöhemmin Hirviseppä muistelmissaan...
Oltaisiin kiinnostuneita tietokirjoista ötököitä koskien. 211 Lapin kirjaston aineistohaulla löytyy lukuisia ötökkäkirjoja. Useimmat niistä ovat eläintiedettä ja melko monet kuuluvat lasten kokoelmaan, joten niissä on hyvä kuvitus ja mielenkiintoinen teksti. Tässä hieman rajattu hakutulosa: https://lapinkirjasto.finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+desc&filter%5B%5D=~format%3A%221%2FBook%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=~language%3A%22fin%22&filter%5B%5D=~major_genre_str_mv%3A%22nonfiction%22&filter%5B%5D=first_indexed%3A%22%5BNOW-1YEAR%2FDAY+TO+%2A%5D%22&filter%5B%5D=~building%3A%221%2FLapinkirjasto%2Fto%2F%22&lookfor=%C3%B6t%C3%B6k%C3%A4t&type=AllFields&limit=50 Aikuisten aineistosta voisin suositelle esim. Leena ja Heikki Luodon: Oman pihan ötökät tai Sally...
Miten sauvalude tulee toimeen -eli lähinnä hengittää- jään alla. Toimiiko se samoin kuin vesihämähäkki joka muodosta ilmakuplan ja sen jälkeen "Ilmakupla saa… 1541 Tarkkaa tietoa sauvaluteen eli Ranatra lineariksen hengittämisestä jään alla ei valitettevasti löytynyt. Ranatra lineariksen amerikkalaista sukulaislajia Ranatra fuscaa käsittelevän vanhan englanninkielisen opinnäytteen Plant, Jean. (1916). A Contribution to the Life History of the Water Scorpion (Ranatra fusca, Pal. B.). Retrieved from the University of Minnesota Digital Conservancy http://conservancy.umn.edu/bitstream/handle/11299/179298/una-theses-033… sivuilla 5-6 kerrotaan, että kyseinen vesilude (joka ulkomuodoltaan muistuttaa suuresti eurooppalaista sukulaistaan) kerää siipiensä alle ilmavaraston ja hengittää sen avulla käyden täydentämässä sitä pinnalla. Amerikkalaisten yliopistojen Ask an Expert -asiantuntijapalvelu oletti, että...
Miksi ötökät kuollessaan päätyvät lojumaan selällään? 2908 Vanhuuden, ruuan- tai vedenpuutteen takia hyönteisen koordinaatiokyky ja hermostontoiminta heikkenee. Normaalisti hyönteinen, joka on joutunut selälleen pystyy jalkojaan vierittämällä kääntymään ympäri. Nyt heikko selälleen kellahtanut hyönteinen ei enää jaksa kääntää itseään oikein päin ja sen takia hyönteiset löytyvät selälleen kuolleina. Hyönteismyrkyn takia hyönteiset saavat myös kouristuksia, minkä takia ne potkivat jalkojaan holtittomasti ylöspäin, mikä heikentää hyönteisen mahdollisuutta kääntyä ympäri ja saa yleensä hyönteisen jalat sojottamaan kohti ilmaa. Lähteet: http://www.livescience.com/33334-dead-bugs-lying-on-back.html http://www.why.do/why-do-bugs-roll-onto-their-backs-when-they-die/
Vastasitte että Suomessa ei kasva punaisia kukkia,koska hyönteiset eivät näe punaista. Mutta miksi sitten muualla kasvaa punaisia kukkia (esim. unikko)? 1582 Useimmat hyönteiset, päiväperhosia lukuun ottamatta, eivät tosiaan pysty erottamaan punaista väriä. Punakukkaiset kasvit pölyttyvät yleensä lintujen avulla. Lisää tietoa tästä esimerkiksi Tieteen kuvalehden ja Ylen Oppiminen -sivuilta: http://tieku.fi/kysy-meilta/miksi-kasveilla-on-varikkaat-kukat http://oppiminen.yle.fi/kasvit-sienet/kasvitietoutta/mita-hyotya-on-pun…
Miksi Suomen luonnossa ei esiinny luonnonvaraisina kirkkaan punaisia kukkia? 6498 Kirjassa Kasvit Suomen luonnossa (Vuokko & Peiponen, 2007) kerrotaan, että useimmat hyönteiset eivät näe punaista väriä. Värikkäiden terälehtien tehtävänä on houkutella hyönteisiä pölyttämään kukkia, ja tästä syystä punaisia kukkia ei luonnossamme juuri ole. Punaiset luonnonkukat ovat enimmäiseen violettiin vivahtavia, ja niissä on hyönteisten houkuttelijana lisäksi usein ultravioletti sävy, jota ihminen ei näe. Väri on siis tärkeä kukkien eloonjäämisen kannalta. Vuokon & Peiposen mukaan Suomen luonnon punaisin kukka on ketoneilikka. Sitä kuitenkin pölyttävät päiväperhoset, jotka pystyvät näkemään punaisen värin. Kirja Kukat väri väriltä (WSOY, 2005) listaa paljon punaisia luonnonkukkia, mutta kirkkaanpunaiset jäävät siitäkin...
Kyselin kuusen kävyistä pudonneista hyönteisistä aiemmin. Tuota noin, erotan kyllä siemenet hyönteisistä, jälkimmäisillä on mm. jalat, joilla ne liikkuvat… 719 Hyönteiskirjoja löytyy kyllä paljonkin. Muutamassa vanhemmassa teoksessa on selkeät piirroskuvat, joiden avulla tunnistaminen voi olla helppoakin: Hyönteisiä värikuvina (toim. Uunio Sailas) tai Ulvinen Arvi, Maamme pikkueläimiä.
Mikä hyönteinen voisi olla kyseessä kun hyönteinen on n. 1cm kokoinen ja muistuttaa hyttystä, mutta jolla on karvaiset "sulkamaiset" tuntokarvat edessä… 1866 "Sulkamaisista tuntokarvoista" tulee ensimmäisenä mieleen surviaissääskiin kuuluva Chironomus plumosus. Tämä suuressa osassa maata yleinen hyönteinen on 10-12 mm:n pituinen ja lajin koirailla on suuret höyhenmäiset tuntosarvet. http://www.biolib.cz/IMG/GAL/21867.jpg
Olen harrastanut afrikkalaisia kuoriaisia muutaman vuoden ajan ja minulla on hyvä, asiallinen terraario. Hoidan hyönteisiä hyvin. Mutta miten on kotimaisten… 1339 Eläinsuojelulaki kieltää luonnonvaraisten nisäkkäiden ja lintujen ottamisen elätettäviksi. Muista eläinryhmistä ei ole mainintaa, ja esim. perhosten keräilyhän on sallittua. Rauhoitettujen eläinlajien pyydystäminen on kuitenkin kiellettyä. Lista rauhoitetuista lajeista Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelussa: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1728&lan=fi Eläinsuojelulaki (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960247) 13 § Luonnonvaraisten eläinten ottaminen elätettäväksi Luonnonvaraisten nisäkkäiden ja lintujen ottaminen elätettäväksi on kielletty, ellei kysymyksessä ole eläimen pyydystäminen eläintarhassa pidettäväksi, eläimen tarhaaminen lihan, munien tai niiden tuottamiseen tarkoitettujen siitoseläinten...
Mistä kirjoista löytyisi tietoa ddt:stä? 784 Kirja SIISKONEN, HARRI MYRKYTTÄKÄÄ, RUISKUTTAKAA, HÄVITTÄKÄÄ... : RUOTSALAISTEN JA SUOMALAISTEN MAATALOUDEN AMMATTILEHTIEN KASVINSUOJELUVALISTUS 1940-1980. HELSINKI : SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA, 2000, sisältää DDT:n käytön historiaa Ruotsissa ja Suomessa ja yleisemminkin silloin kun aineen käyttö oli täällä vielä sallittua. Kirja TURUNEN, SEPPO TORJUNTA-AINEIDEN VAIKUTUSTAVAT KASVEISSA JA ELÄIMISSÄ.[JOKIOINEN] : [KASVINSUOJELUSEURA], 1985, sisältää tietoa DDT:n ja muiden hyönteisten torjunta-aineiden vaikutuksesta. ARTO-tietokannasta löytyi seuraava artikkeliviite aiheesta: Hildén, Olavi. Hiljaisuus hiipii metsiin : elohopea ja DDT ovat tehokkaita myrkkyjä. Julkaisussa: Suomen kuvalehti 1964 : 12-13, s. 34-35 Jos haluat...