| Mikähän ötökkä tämä mahtaa olla kun on näin iso? On näitä pieniä tummia näkynyt mutta tämä oulun kaakkurissa taapertanut yksilö oli pienen kävyn kokoinen. |
243 |
|
|
|
Kyseinen ötökkä on todennäköisesti sarvikuonokas, joka kuuluu Euroopan kookkaimpiin kovakuoriaisiin. Aikuinen kuoriainen on noin 30–50 mm pitkä.
Lisätietoa:WikipediaÖtökkätieto |
| Mikä mahtaisi olla vaalea lähes läpikuultava hyönteinen? |
7019 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Jäytiäinen.
Niitä ilmaantuu usein joukoissa ja niille maittavat sekä selluloosa että homeitiöt.
Tuholaistorjunta Täystuho
Karjalainen.fi
Luontoportti
Luontoportti tunnistaa myös pätevästi kaikenlaisia luonnon asukkeja. |
| Kesämökillämme on liitteenä olevia ötököitä, joista emme tiedä mitä ne ovat. Punkkeja ne eivät näyttäisi olevan, mutta emme keksi mitä ne ovat. Onko teillä… |
210 |
|
|
|
Ötökät näyttävät petopunkeilta. Tarkkaa lajia en pysty varmaksi määrittämään. Petopunkit ovat puutarhassa hyödyllisiä.
https://www.otokkatieto.fi/species?id=482
|
| Mikä ötökkä? Sisätiloista löytynyt |
641 |
|
|
|
Veikkaisin lajiksi juhannusturilasta. |
| Mikä ötökkä kyseessä? Olivat kiinni omenan raakileessa. |
233 |
|
|
|
Yksi yli 60 leppäkerttulajistamme kotelossaanhan se siinä, olisikohan isopirkko.
Sami Karjalainen, Suomen leppäkertut |
| Mistä löytäisi kattavimman tietopaketin eri hyönteisten kaikista vaiheista (muodonvaihdoksen) kuvineen? toivoisin joko kirjaa tai esimerkiksi nettisivua… |
193 |
|
|
|
Valitettavasti oikeastaan mitään tutkimaani hyönteiskirjaa tai -verkkosivustoa ei voi pitää muodonvaihdoksen kuvauksen kannalta kattavana. Toukkien kuvia vielä jonkin verran voi kirjoista ja verkkosivuilta löytää, mutta munat ja kotelot ovatkin jo paljon haastavampaa etsittävää. Perhosten toukat lienevät työlään selvitystyön helpommasta päästä. Esimerkiksi Kimmo Silvosen ja kumppanien Suomen päivä- ja yöperhoset : maastokäsikirja (Bugbook, 2014) sisältää runsaasti toukkien kuvia. Yökkösten toukkien osalta voidaan puhua jo kattavuudesta: Matti Aholan kolmiosainen Pohjoisen Euroopan yökkösten toukat (KuvaSeppälä-yhtiöt, 2005-2011) sisältää kuvat yli 700 toukasta.
Internetin kotimaisista hyönteissivustoista kannattaa mainita Ötökkätieto,... |
| Oon joskus nähnyt leppäkertun kaltaisia jotka ovat punaisen sijaan keltaisia ja paljon pienempiä. Niin kun, hiukan isompia kun isoimmat kirvat tai jotain… |
186 |
|
|
|
Suomessa on noin 60 leppäkerttulajia. Yksi niistä on ahopirkko (Psyllobora vigintiduopunctata), jota kutsutaan myös nimellä 22-pistepirkko. Ahopirkolla on kirkaankeltaiset peitinsiivet ja se syö sekä toukkana että aikuisena sienirihmastoa lehtien pinnoilta.
Leppäkerttulajeista myös mm. kosteikkopirkko, ruutupirkko ja vainiopirkko ovat väritykseltään kellertäviä.
Lisätietoa:WikipediaSuomen leppäkertut
|
| Mikähän lie kuvan toukka |
430 |
|
|
|
Lukijapalautteen mukaan tämä on leppäkertun toukka.
Hyönteisten tunnistuksen avuksi kannattaa kokeilla seuraavia sivustoja: Suomen lajitietokeskus https://laji.fi/ ja Ötökkätieto https://www.otokkatieto.fi/. Laji.fi-sivulla on foorumi, johon kirjautumalla voi pyytää apua lajien määritykseen.
Ötökkätiedon sivuilta löytyy tällaisia toukkia, https://www.otokkatieto.fi/cat?id=50 |
| Mikä kovakuoriainen lounasti valkoisessa 'Holger'-syreenissäni juhannuspäivänä Vaasassa? Meni kukasta kukkaan ja näytti äkkiäkatsottuna kimalaiselta kun oli… |
203 |
|
|
|
Monet hyönteiset harrastavat mimikryä eli naamioitumista myrkkypistiäisiksi, esim. ampiaisiksi tai kimalaisiksi, suojaksi saalistajilta. Yksi tällainen on kimalaiskuoriainen, joka on käynyt syreenissäsi aterioimassa.
Suomen Luonto -lehden numerossa 5/21 on juttu kimalaiskuoriaisista :
https://suomenluonto.fi/uutiset/viikon-laji-kimalaiskuoriainen/
Ötökkatieto-sivuston mukaan se on puutarhassa harmiton: https://www.otokkatieto.fi/species?id=70
Kimalaiskuoriainen on Suomessa yleinen koko maassa (https://laji.fi/taxon/MX.191919/occurrence?showTree=true)
|
| Mikä örkki kyseessä? |
412 |
|
|
|
Kuva on hieman epätarkka, mutta kyseessä voisi olla seitsenpistepirkon toukka. Musta toukka on aikuisena kooltaan 5 - 8 mm, ja sen etu- ja takapäissä on molemmissa yleensä neljä oranssia täplää. Myös muiden leppäpirkkojen kuten viisipiste- ja harlekiinipistepirkkojen toukat ovat musta-oransseja.
Lähde: Luoto, L. & Luoto, H. Ötökät lähiluonnossa. Readme.fi. 2021. s.200.
Lisää leppäpirkoista: https://www.otokkatieto.fi/cat?id=39
|
| Mikä hyönteinen |
196 |
|
|
|
Ikävästi siivet ovat vähän takaruumiin edessä, mutta Jani Kaaron kirjan Ötököitä Suomen luonnossa perusteella uskoisin tämän oleva jättipuupistiäinen. |
| Lapsi löysi Oulun uimarannalta kuolleen tällaisen. Paljain käsin ehti kosketella sitä. Onko myrkyllinen? |
485 |
|
|
|
Myrkytystä epäillessä kannattaa aina olla suoraan yhteydessä myrkytystietokeskukseen, joka on avoinna vuorokauden ympäri. Myrkytystietokeskuksen puhelinnumero on 0800 147 111.
En ole millään muotoa hyönteisten tuntija, mutta kuvan perusteella voisi päätellä, että kyseessä on jokin kovakuoriaisiin lukeutuva hyönteinen, ehkä lemulyhytsiipi, jos kohta siitä on Suomessa vain satunnaisia havaintoja.
Hyönteisten tunnistamisessa voi kysyä neuvoa Laji.fi-foorumilta. |
| Tiiliverhoilun talon seinään on nyt ilmestynyt kuvan mukaisia ötököitä varsin runsaasti. Mikä ötökkä lienee kyseessä ja pitäisikö olla huolissaan? Ötökän… |
372 |
|
|
|
Hei,
Kyseessä on mitä suurimmalla todennäköisyydellä leppäkertun toukka. Joten ei siis tarvitse olla huolissaan.
|
| Yhessä lapsuuteni dokumentissa sanottiin että nesteytettyyän saaliinsa myrkyllä, hämähäkit imevät saaliin pehmentyneet sisälmykset "pillimäisten leukojensa"… |
176 |
|
|
|
Wikipedia kertoo hämähäkin suusta näin: "hämähäkkien suu on melko yksinkertainen. Se yhteydessä sijaitsevat koukkuleuat (kelikerit), jotka ovat leukapiikeillä (”myrkkyhampailla”) varustettuja leukaraajoja sekä muutamia ympäröiviä rakenteita. Varsinaista suuaukkoa ympäröi hieno karvoitus, joka suodattaa ruokamassasta kaikki siinä jäljellä olevat kiinteät hiukkaset."
https://fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%A4m%C3%A4h%C3%A4kit
Tarkempi selvitys hämähäkeistä ja mm. niiden rakenteesta löytyy esim. Reino Pajarren kirjasta Hämikki ja seitsemän seittiä: suomalaisia hämähäkkejä, kuvina ja asioina (2014). |
| Mikä parisenttinen musta tuhatjalkainen tappaa kastematoja |
422 |
|
|
|
Ilman kuvaa on hankala vastata varmasti, mutta kyseessä voisi olla (jos kyseessä tuhatjalkainen) esim. metsäjuoksiainen. Ne ilmeisimmin syövät kastematoja. Kirjassa Elämää maan kätköissä (toim. Veikko Huhta ja Eeva-Liisa Hallanaro 2019) on kuvattu näitä lajeja ja sivulla 148 on kuvattu tätä lajia. Juoksujalkaiset ovat hyviä juoksemaan, sillä ne ovat petoja. Niiden ensimmäinen jalkapari on muuntunut myrkkyleuoiksi, joita eläin käyttää saalistaessaan.
Kirjaa voi tiedustella lähimmästä kirjastosta. |
| Mitä ovat nämä keltaiset pienet tiukat/madot, joita löytyy tuhansittain esim. trampoliinin matolta? Tuntuisivat tulevan puista? Männyistä? |
774 |
|
|
|
Maailmalta löysin samantapaisen ihmettelyn ja siinä lajoksi epäiltiin Xyela (Xyelidae) eli kääpiösahiaista.
https://bugtracks.wordpress.com/2013/06/03/larvae-raining-from-pine-trees/, http://info.ncagr.gov/blog/2017/04/05/its-raining-cats-and-sawflies/ ja https://laji.fi/taxon/MX.286747
UPM on laatinut oppaan Metsiemme pistiäiset. Siinä Sahiaisesta kerrotaan näin:" Kääpiösahiainen Tallblomstekel Xyela julii, 3 mm Hyvin pieni, tummanruskea, usein keltakirjauksinen sahapistiäinen. Kääpiösahiainen lentelee toukokuussa aurinkoisissa metsänreunoissa erityisesti alueilla, joilla männyn lisäksi kasvaa joitakin koivuja ja pajuja. Laji elää toukkana männyn lakastuvissa hedekukinnoissa ja syö siitepölyä. Täysikasvuiset toukat talvehtivat maassa.... |
| Mikähän olisi tämä ötökkä? Onko vaaraa? Sävyltään tummanruskea, jossa vaaleanruskea raita. N. 5mm kokoa. |
659 |
|
|
|
Kännykässäni oleva Inaturalistin seek appi tunnisti kuvan vyöihrakuoriaiseksi.
Samaa mieltä näyttäisi olevan Luonttoportti.
https://www.hel.fi/static/ymk/esitteet/tuholaisesite.pdf |
| Mikä ötökkä kyseessä? |
4282 |
|
|
|
Pienten hyönteisten tunnistaminen valokuvista tapaa olla vaikeaa, eikä tästäkään ötökästä voi sanoa mitään varmaa.
Kun kyse on pitkään käyttämättömästä asunnosta, saattaisivat otukset olla rakennuksen sisätilossa viihtyviä, eikä esim. avoimista ikkunoista sisään lennähtäneitä. Kodeissa esiintyvistä hyönteisistä löytyy verkostakin hyvin tietoa.
Esimerkiksi turkiskuoriainen on tyypillinen sisätilojen tuhohyönteinen https://www.hyonteismaailma.fi/hyonteiset/tekstiilituholaiset/
Tällä sivustolla on muitakin kodin hyönteisiä https://www.hyonteismaailma.fi/hyonteiset/sisahyonteiset/
Tuholaisesite tunnistamiseen https://www.hel.fi/static/ymk/esitteet/tuholaisesite.pdf
Jos ötökkä kuitenkin vaikuttaisi olevan ympäröivästä luonnosta peräisin,... |
| Löysin tällaisen ötökän parvekkeelta laatikosta jossa säilytämme kierrätykseen meneviä lehtiä. Laatikko on juuri muutama päivä sitten tyhjennetty ja ötökkä on… |
354 |
|
|
|
Valitettavasti emme tunnistaneet kuvan ötökkää. Näistä sivuista ja kirjoista voisi olla apua:https://www.otokkatieto.fi/https://sisatilojentuholaiset.fi/https://laji.fi/taxon/MX.37613/images
Pikkuötökät talossa ja puutarhassa / Lars-Henrik Olsen https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1897910?lang=fin
Pieni ötökkäkirja / Tore Fonstadhttps://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1764386?lang=fin |
| Nappassin jonkinlaisen sokeritoukkaaa muistuttavan ötökän. Sillä oli pitkät tuntosarvet, matomainen ruumin jossa oli ötökä jalat ja kolme tuntosarventapaista… |
876 |
|
|
|
Kyseessä on sokeritoukan suurempi ja karvaisempi sukulainen eli paperitoukka (Ctenolepisma longicaudata). Laji on ilmaantunut Suomeen vasta hiljattain, ja se on saanut nimensäkin vasta vuonna 2019. Mutta laji on paikoitellen jo yleisempi kuin sokeritoukka.
https://www.hyonteismaailma.fi/hyonteiset/sisahyonteiset/paperitoukka/ |
Kysy kirjastonhoitajalta
