| Olisiko olemassa jotain n. 10-vuotiaalle sopivaa historian kirjaa josta voisi lukea 1900-2000 luvun historiasta ilman, että menee painajaisten puolelle? |
223 |
|
|
|
Viime vuosisadan historia on ollut tosiaan aika ahdistavaa.
Suomen historiasta on ilmestynyt 2020 lapsille Ovaskaisten Suomen historia - koululaisen pikkujättiläinen.
Kirkes kirjastojen haku löytää lisää kiinnostavia kirjoja Suomen historiasta. Kirkes hakutulos
Maailmanhistoriasta voisi olla 2010 valmistunut Maija Pellikan 101 kysymystä ja vastausta historiasta.
Myös 100 asiaa historiasta on hauska tietokirja myös 1900-lukua aiemmasta historiasta. |
| Poliisin moottoripyörissä oli sivuvaunu, ainakin kuulemma Helsingissä joskus 50 - 60 -luvulla. Onko tästä kuvaa? |
111 |
|
|
|
Finna hausta löytyy muutamia kuvia sivuvaunullisista poliisimoottoripyöristä. Finna
Poliisimuseo kertoo poliisiajoneuvoista ja on kuvallinen. Poliisimuseo
Rosvot taisivat joutua kävelemään tai tulemaan perässä muulla kyydillä. Kuvissa sivuvaunussa istuu aina toinen poliisi. |
| Puutarha-aiheisia tarinoita |
271 |
|
|
|
Tässä vinkkejä puutarha-aiheisesta luettavasta.
Aforismeja, runoutta:
Ajatuksia puutarhurille (Karisto, 2015)
Kaskinen, Anna-Mari: Ruohonkorren keveyttä : sanoja puutarhan vehreydestä (Kirjapaja, 2012)
Pesonen, Anni: Sunnuntaivuosi puutarhassa (Basam Books, 2012)
Historiaa, muistelmia, pohdintaa:
Alanko, Teija: Daalia ja pelakuu : suomalaisen puutarhan kasvutarina (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2022)
Alanko, Teija: Torniossa pionit vielä kukkivat : puutarhoja ja teetä Suomessa (Aurinko Kustannus, 2021)
Čapek, Karel: Puutarhurin vuosi (Basam Books, 3. painos 2015)
Hawes, Annie: Extra virgin : elämää Ligurian oliivilehdoissa (Tammi, 2001)
Heino, Hannimari: Puutarhakirjeitä (Atena, 2018)
Marble, Joan: Puutarha Italiassa (... |
| Kuka on keksinyt lapion kahvan (ponsi)? |
367 |
|
|
|
Lapion kahvan eli ponnen keksijää ei pysty kertomaan, kyseessä on niin vanha innovaatio. Suomessakin ponsi on tunnettu jo keskiajalla. Esimerkiksi Hattulan Pyhän ristin kirkon keskiaikaisissa maalauksissa on kuva, jossa paratiisista karkotettu Aatami kaivaa ojaa pellolla lapiolla, jossa näkyy selvästi ponsi. Maalaukseen voi tutustua Hattulan seurakunnan sivulla, johon on koottu kuvia Pyhän ristin kirkon maalauksista https://www.hattulanseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/kirkot/pyhan-ristin-kirkko/kuvia-pyhan-ristin-kirkosta.
Suomen maatalouden historian ensimmäisessä osassa (SKS 2003) kerrotaan, että Suomessa varhaisimmat tiedot rautakärkisestä puulapiosta ovat 1400-luvulta, mutta se on luultavasti levinnyt Suomeen jo tätä aikaisemmin.... |
| Kallion kansakoulun eli nykyisen Kallion ala-asteen koulun rakennus Neljäs linja 15-17 valmistui 1913. Koulun sivuilla on merkintä Valmistumisvuosi 1908, 1907… |
355 |
|
|
|
Melko vähäisesti löytyy tietoja. Helsingin kaupunginarkistota löytyy joitakin faktoja Kallion kansakoulusta. Hel.fi
Löysin myös Mira Kyllösen diplomityön Kallion ala-aste - jugentkoulusta 2000-luvun oppimisympäristöksi vuodelta 2015 . Aalto yliopisto
Työssä kerrotaan Kallion ala-asteen vaiheita ja mainitaa sivulla 45: "Kallion kansakoulun vieressä sijainnut Theodor Höijerin suunnittelema Porthaninkadun koulu oli valmistuessaan vuonna 1890 yksi ensimmäisistä kansakoulujen johtokunnan vuonna 1874 laatiman koulurakennusohjelman kouluista. Helsingin vanhin säilynyt kansakoulurakennus, nykyinen Annantalo vuodelta 1886, oli myös ohjelmassa, samoin kuin koulut - niin ikään työläiskaupunginosiin - Punavuoreen ja Töölöön." Somerkivi 1977
"... |
| Etsin suomalaisia feministejä, nykyisiä ja aikojen takaa. Heidän kirjoittamiaan kirjoja feminismistä tai heistä itsestään kirjoitettuja kirjoja. |
227 |
|
|
|
Wikipedia löytää vain parikymmentä suomalaista feministiä. Wikipedia
Adelaïde Ehrnrooth (1826-1905)
Minna Canth (1844–1897)
Elisabeth Stenius-Aarneenkallio (1847–1924)
Alexandra Gripenberg (1857-1913)
Kaari Utrio (s. 1942)
Margherita Zilliacus (s. 1949)
Mariella Lindén (s. 1950)
Kaarina Kailo (s. 1951)
Anja Snellman (s. 1954)
Sunniva Drake (s. 1955)
Kevät Nousiainen
Tuija Pulkkinen (s. 1956)
Tuula Haatainen (s. 1960)
Leena Lehtolainen (s. 1964)
Kaarina Hazard (s. 1966)
Heidi Liehu (s. 1967)
Rosa Meriläinen (s. 1975)
Anne Moilanen (s. 1976)
Sofi Oksanen (s. 1977)
Helmet-haku löytää tarkennetulla haulla ja hakusanoilla feminismi, historia, suomi 21 teosta. Niistä
Naisten aika : valkoinen varis ja muita oppineita naisia... |
| Moikka löysin kuvan helsinki vanhoissa kuvissa onko helsingissä vieraillut ilmalaivoja 80-luvulla ja koska |
777 |
|
|
|
Ainakin Goodyear-rengasyhtiön mainosilmalaiva, Goodyear Blimp Europa, vieraili Suomessa loppukesästä 1981.
Näkymä Malmin lentokentältä. Matti Meronen. Helsingin kaupunginmuseo. https://www.helsinkikuvia.fi/search/details/?image_id=hkm.HKMS000005:km0000pvkzhttps://www.ahjos.net/ilmalaivat/1981.htmhttps://www.goodyear.eu/fi_fi/consumer/why-goodyear/blimp.htmlHS aikakone. 16.8.1981. |
| Onko kokemäellä koskaan pyydetty luonnonlohta kokemäenjoesta ennen harjavallan voimalaitoksen rakentamista? |
268 |
|
|
|
ELY-keskuksen kalataloussivuilta löytyi Kokemäenjoen historiaa: "Kokemäenjoki oli aikoinaan Etelä-Suomen tuottoisimpia vaelluskalajokia. Merestä nousivat jokeen kudulle lohi, meritaimen, vaellussiika ja nahkiainen ja joen yläjuoksulla tavattiin myös harjusta ja järvitaimenta. Korkea kalantuotto ylläpiti tuottoisaa kalastusta sekä joessa että merialueella, mutta 1800-luvun lopulla saaliit alkoivat selvästi vähentyä. Muutamassa kymmenessä vuodessa Kokemäenjoen vaelluskalakannat heikkenivät lähes olemattomiin ja joen oma lohikanta kuoli sukupuuttoon.
Perimmäisenä syynä oli kalojen lisääntymisen epäonnistuminen, sillä kasvavat jätevesipäästöt, joen perkaukset ja tukinuitto tuhosivat sekä mätiä että kalojen kutupaikkoja. Voimalaitosten... |
| Katajanokanlaituri 1, Mitä eri yrityksiä ja viranomaisia tässä talossa on sen alusta nykyiseen hetkeen saakka toiminut? |
219 |
|
|
|
Lauri putkonen on laatinut Katajanokan kaavahistoriikin 2010. Siinä kerrotaan Katajanokanlaituri 1 historiasta näin:
"Rahapajan vieressä sijaitseva tontti oli alkuaan varattu Suomen Pankin rakennukselle, mutta kun pankki sai toimitilat Kruununhaasta oli tontti jäänyt rakentamattomaksi. Tallqvistin vuoden 1882 kaavassa tontti oli tarkoitettu tullikamaria ja satamakonttoria varten. Pankinjohtaja, kaupunginvaltuutettu Alfred Norrmén osti tontin, ja 1896 valmistuivat talon piirustukset. Arkkitehti Theodor Höijer antoi kolmikerroksiselle rakennukselle romanttisen, linnamaisen asun. Punatiiliset julkisivut päättyivät rikkaasti koristeltuihin päätykolmioihin ja keskieurooppalaisvaikutteisiin siroihin torneihin. Rahatoimikamari oli edellyttänyt,... |
| Milloin Suomessa alettiin syödä Lanttua, Punajuurta ja Porkkanoita? |
715 |
|
|
|
Timo Kaukoranta on laatinut tutkimuksen 2018 Kasvien hyödyntäminen - paratiisista karkottamisesta globaaliin talouteen
Lantusta kerrotaan: "Joitakin koristekasveja ja heiniä lukuun ottamatta Suomessa ei ole omia viljelykasveja. Lähimmäksi pääsevät laidunheinät, lanttu, joka arvioidaan syntyneen Skandinaviassa nauriin tai peltokaalin (Brassica rapa) ja kaalin (B. oleraceae) risteydyttyä,...." eli lanttu on ollt meillä pisimpään.
Wikipedia tietää kertoa, että::"Pohjolassa lanttua on viljelty 1500-luvulta asti, sitä onkin sanottu Pohjolan appelsiiniksi. Wikipedia
Porkkanasta Kysymuseolta.fi tietää kertoa:"Kyllä, porkkanaa on viljelty Suomessa jo paljon ennen vuotta 1917. Porkkana on ikivanha lääkekasvi, mutta sitä on viljelty jo ainakin... |
| Haluaisin tietää ovatko reseptit pysyneet samoina 18. painoksesta lähtien, teos on Otavan: Kotiruoka – keittokirja kotia ja koulua varten. |
233 |
|
|
|
Kysyin neuvoa Otavalta ja Päivi Syrjänen vastasi näin: "Todella kiinnostava kysymys! Kirjaa on uudistettu tai päivitetty useita kertoja, ja 100-vuotisjuhlavuonna 2008 ilmestyi myös alkuperäisen Kotiruoan näköispainos. Sen jälkeen on tehty vuonna 2018 kevyempi sisällöllinen päivitys. Myös kannen väri vaihtui tuolloin muutama vuosi sitten ruskeasta mintunvihreäksi.
Tuoreimmassa uudistuksessa alun teoriaosiota ajanmukaistettiin kevyesti, ja mm. ruokaympyrä vaihtui nykymuotoiseen ruokakolmioon. Kirjaan tuli myös uusia reseptejä.
Kirjan alussa on pieni historiikki, josta selviää, että isoimmat muokkaukset on tehty 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa sekä 1980-luvun lopussa. Vuoden 2008 uudistuksesta minulla ei ole kirjallista materiaalia. Tämä... |
| Mistä lähtien Poliisi on Espoossa majoittunut nykyiseen toimitaloonsa? |
309 |
|
|
|
Kilon pääpoliisisasemasta kerrotaan näin: "Nykyinen rakennus on rakennettu useissa vaiheissa 1960-luvun ja 1990-luvun välillä, ja poliisi on toiminut rakennuksessa vuodesta 1994 asti. " Senaattikiinteistöt 30.10.2020 Samassa jutussa kerrotaan poliisitalon alkavasta peruskorjauksesta.
Pekka Laine kertoo Aamupostin jutussa hieman lisää Espoon poliisin historiasta. Kauppakeskus Villan alle jäänyt poliisitalo toimi 1955-1989. Aamuposti 3.5.2020
Kenties Espoon kaupunginmuseosta löytyisi asiantuntija muiden toimipisteiden historialle. kaupunginmuseo@espoo.fi
|
| Mikä yrtitys on 1982-1990 ollut raskaan teollisuuden saralla lyhenteellä: PLL ? |
217 |
|
|
|
Valitettavasti paikallishistoriaa on kerätty aika heikosti teollisuuslaitoksista.
Yritysrekisteristä löytyvät PLL -yritykset on perustettu 2010-luvulla.
Kenties asia selviäisi kysymällä nykyisistä firmoista? He voisivat tietää kiinteistössä ennen heitä toimineesta yrityksestä jotain. |
| Missä kaikkialla Suomessa Poliiseja on koulutettu? |
699 |
|
|
|
Polamk vahvistaa sivuiltaan löytyneessä artikkelissa nuo tietosi. https://polamk.fi/historiamme
Theseus palvelusta löytyy lisäksi Jansson, Julia; Kari, Markus; Kokkonen, Ilja; Kostiainen, Aura (2018): Muodollisesti pätevä? - Poliisikoulutus itsenäisessä Suomessa.
Poliisimuseon sivuilta löytyy lisää poliisikoulutuksen historiaa. https://poliisimuseo.fi/poliisikoulutus
"Tampereella poliisikoulutuksen historia alkaa vuodesta 1974, kun kaupunkiin perustettiin Poliisiopiston alainen Poliisin kurssikeskus. Opetus järjestettiin Pohjolankadulla keskustan tuntumassa, ja oppilasasuntolat sijaitsivat Hervannassa. Vuonna 1986 oppilaitoksesta tuli itsenäinen yksikkö, Poliisikoulu. Vuonna 1993 Poliisikoulun opetus siirtyi Hervantaan asuntoloiden... |
| Voitteko suositella tuoreehkoja suomen- tai englanninkielisiä kirjoja aiheista New Yorkin kaupungin historia ja Afrikan mantereen historia? Kiitoksia! |
118 |
|
|
|
New Yorkin historiaa käsitteleviä kirjoja:
Dyja, Thomas: New York, New York, New York: Four Decades of Success, Excess, and Transformation (2021)
Horn, Stacy: Damnation Island: Poor, Sick, Mad, & Criminal in 19th-Century New York (2018)
Kenneth, Goldsmith: Capital: New York, Capital of the 20th Century (2016)
Luukka, Teemu: New Yorkin uhmatar : Tyyni Kalervon ja ikonisen metropolin tarina (2018)
Wallace, Mike: Greater Gotham : a history of New York City from 1898 to 1919 (2017)
Wertz, Julia: Tenements, Towers & Trash: An Unconventional Illustrated History of New York City (2017)
Lisää kirjoja täällä: https://www.goodreads.com/shelf/show/new-york-history
Ja Afrikan historiasta:
Aaltonen, Jouko: Kongon... |
| Minulla olisi 2 Helsingin Laajasalon nimistöön liittyvää kysymystä: Mistä Kruunuvuori on saanut nimensä? Toimittaja Perttu Häkkinen mainitsi kerran, että yksi… |
388 |
|
|
|
Kruunuvuoren nimestä on merkintöjä jo 1700-luvun alkupuolelta. 1750-luvun kartoissa se esiintyy muodossa Crono berget, 1777 Kronberget ja lopulta 1933 Kruunuvuoret–Kronbergen. Vuori sisältyi sotamarsalkka, kreivi Augustin Ehrensvärdin (1710–1772) linnoitussuunnitelmiin, mistä komea nimi on luultavasti saanut innoituksensa. Kruunuvuori on antanut aiheen myös Kruunuvuorenselän nimelle. Kruunuvuoren vastarannalla olevan Kruununhaan nimi on kuitenkin eri perua.https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/kruunuvuorenranta/asuminen/kruunuvuore…
Pirunsaari-nimelle ei löytynyt suoraa selitystä, mutta Laajasalon taiteilijaseuran syysnäyttelyn esittelytekstissä Häkkinen kirjoittaa seuraavasti:
Laajasalo. Degerö. Pirunsaari.
Helsingin 49. kaupunginosalla... |
| Mistä on lähtöisin sukunimi Huikari, ja tarkoittaako se jotain? Entä Argillander, isomummoni tyttönimi? |
386 |
|
|
|
Huikari nimeä on alunperin esiintynyt Haapavedellä, Konginkankaalla ja Pihtiputaalla. Myöhemmin nimeä on esiintynyt myös aivan vastakkaisella puolella Suomea. Huikarilla voidaan tarkoittaa vähäpätöistä viitatessa ihmiseen - vähäpätöinen mies - huikari. Todennäköisesti Huikarilla on tarkoitettu myös talon nimeä. Legendan mukaan Haapavedellä talo oli saanut nimekseen Huikari, kun joessa talon kohdalla kävellyt hiisi oli kastellut housunsa ja huutanut hui hui!
Argillander-nimi viittaa tapaan, jolla Euroopassa alettiin 1500-luvun alussa nimetä henkilöitä. Tuolloin ihailtiin Antiikin aikoja ja oman kielen sanoista tehtiin latinanmukaisia käännöksiä. Suomessa alettiin 1600-luvulla, yliopiston tullessa Turkuun, nimetä oppilaita. Myös... |
| Tiedetäänkö mistä asti sokerijuurikasta on viljelty? Sokeriruokoahan on jo muinaisuudessa. |
230 |
|
|
|
1800-luvun alussa Napoleon tukki kauppareitit meren yli, mikä vaikeutti ruokosokerin tuontia Eurooppaan. Nyt alettiin etsiä tapaa viljellä sokeria kylmemmässä ilmastossa.
Saksalainen kemisti Marggraf oli 1747 osoittanut, että rehujuurikkaista voitiin erottaa samaa sokeria kuin sokeriruo’osta. Hänen oppilaansa Franz Carl Achard jatkoi opettajansa työtä ja löydettyään paljon sokeria sisältävän (6–8 %) juurikkaan – sokerijuurikkaan –, hän perusti vuonna 1801 maailman ensimmäisen sokerijuurikastehtaan.
Jalostuksella saatiin vähitellen kehitettyä juurikas, joka sisälsi yhtä paljon sokeria kuin sokeriruoko (16–19 %) ja kun tuotanto sai vielä valtion tukea, aloitettiin uusi kausi sokerin historiassa. Vuonna 1880 sokerijuurikkaan osuus... |
| Rotuhygieniasta Suomessa 1900 - luvun alussa ja "tylsämielisistä" kerrottiin YLEn Hyvissä Aikeissa -ohjelmassa. Löytyykö luettavaa aiheesta? |
144 |
|
|
|
Rotyhygieniasta löytyy Helmet-haulla kaksi teosta:
Kansamme parhaaksi : rotuhygienia Suomessa vuoden 1935 sterilointilakiin asti / Markku Mattila sekä
Mongoleja vai germaaneja? : rotuteorioiden suomalaiset / [toim.] Aira Kemiläinen, Marjatta Hietala, Pekka Suvanto Helmet
Kehitysvammahuollon historiasta löytyy teos Selviytymistarinoita : sata vuotta kehitysvammahuollon arkea / Päivi Ylikoski ; [kuvat: Rinnekodin ja Vaalijalan arkisto..et al.]
Finna-haku löytää rotuhygieniasta Suomessa mm. Markku Mattilan väitöskirjan Kansamme parhaaksi : rotuhygienia Suomessa vuoden 1935 sterilointilakiin astiNäytä tarkat tiedot Finna
|
| Milloin Suomessa otettiin yleisesti käyttöön betoniset kaivonrenkaat? |
276 |
|
|
|
Suomen Sementinvalmistajain Yhdistys perustettiin vuonna 1921. Yhdistyksen rakennusmestariasiamiehet kiersivät ympäri Suomea opettamassa mm. sementtitiilien ja kaivonrenkaiden valmistajia betonin oikeasta käytöstä eli voisi olettaa, että betonisia kaivonrenkaita on ollut käytössä jo ainakin 1930-luvulla.
Petri Juutin teoksen Kaivot ja käymälät (2005) mukaan 1950-luvun alussa 29% kaivoista oli vuorattu betonilla.
Lähde: Lauri Seppänen: Valmisbetonia 50 vuotta |
Kysy kirjastonhoitajalta
