| Keräsin internetistä mielenkiintoista materiaalia vanhoista Tanskan kuninkaallisista (Gorm, vanha, Harald sinihammas, Sven haaraparta, Knut pyhä), mutta… |
1929 |
|
|
|
Asiassa lienee edelleenkin varminta turvautua perinteisiin kirjoihin. Suomen kielellä on kaksi teosta, joissa Tanskan historia on keskeisessä asemassa:
Halila, Aimo
Tanskan ja Norjan historia. - 1972.
Hentilä, Seppo & Krötzl, Christian & Pulma, Panu
Pohjoismaiden historia. - 2002.
Hyödyllinen on edelleen
Jutikkala, Eino
Pohjoismaisen yhteiskunnan historiallisia juuria. - 2. p. -1978.
ja ainakin tämän ajanjakson osalta neuvostoliittolaisen (myöhemmin Ruotsiin siirtyneen) tekijän
Kan, Aleksandr
Skandinavian maiden historia (Tanska, Norja, Ruotsi). - 1983.
Kahdessa ensimmäisessä kirjassa on kommentoitu kirjallisuusluettelo. Niiden perusteella voisi mainita seuraavia teoksia:
Norborg, Lars-Arne & Sjöstedt, Lennart
Grannländernas... |
| Pirkko Savisaari on kirjoittanut artikkelin Rakas, kallis, vanha nukke. Mitkä ovat artikkelin lähdetiedot? Entä löytyykö muita artikkeleita Turun… |
2814 |
|
|
|
Etsimänne artikkeli on tosiaankin ilmestynyt Aamulehdessä:
Aamulehti 30.12.2006, Kulttuuri, KULTTUURI, sivu 21
Muita Martta-nukesta kertovia artikkeleita on mm.
Tekijä: Hyvönen, Arja
Nimeke:Rakastetut Martta-nuket : turkulaista nukketeollisuutta 1908 -1974,
Julkaisussa: Kotiteollisuus
Vu/nro/sivu 1989 ; 6 ; 6-7,
Tekijä: Suomi, Benita
Nimeke: Keräiletkö suomalaisia Martta-nukkeja?
Julkaisu: Keräilyn maailma . - Helsinki . - ISSN 1238-8092 . (1998) : 1 , s. 14-16.
Nimeke: Pipsa ystäväni : Turun Martta-nukketeollisuus 1908-1974 : näyttely Turun linnassa 20.10.1989-31.1.1990
Julkaisija: [Turku] : Turun maakuntamuseo , [1989] : Koteva
Ulkoasu: 88 s. : kuv. ; 21 cm
Sarja: (Näyttelyesite / Turun maakuntamuseo , ISSN 0359-7903 ; 13)
Aineisto:... |
| Helsingissä perustettiin vuonna 1906 Skyddshem för fallna qvinnor (Suojakoti langenneille naisille). Mutta minne, osoite? |
1087 |
|
|
|
Tähän kysymykseen vastaus voisi löytyä Helsingin kaupunginarkistosta, missä säilytetään historiallisia dokumentteja Helsingistä, mm. vanhoja puhelinluetteloita. Kaupunginarkisto sijaitsee Kallion virastotalossa, Eläintarhantie 3 F. Yhteystiedot löytyvät internetistä osoitteesta http://www.hel2.fi/Tietokeskus/kaupunginarkisto/index.html. Asiakaspalvelu on auki ma-to klo 9.00-16.00, pe klo 9.00-15.00. Neuvonta puh. (09) 310 43560.
|
| Ilkka Malmbergin jutussa Tylsän tien tarinat (Helsingin sanomien kuukausiliite kesäkuu 2007) kerrotaan, että Helsingin-Lahden teitä rakennettiin aikoinaan… |
949 |
|
|
|
Marko Nenonen kertoo teiden rakentamisesta ja työllisyyspolitiikasta seuraavassa teoksessa (s. 84 – 199): Tuhat vuotta tietä, kaksisataa vuotta tielaitosta. 3 : Pikeä, hikeä, autoja : tiet, liikenne ja yhteiskunta 1945 - 2005 / Jaakko Masonen, Mauno Hänninen (toim.). - Hki : Painatuskeskus, 1995. Katso myös Timo Haaviston artikkeli vankityömaista saman kirjan sivuilla 106 – 107.
Kirjan paikallistamisessa ja sen hankkimisessa voit pyytää apua lähimmästä kirjastosta.
|
| Onko kirjoitettu mitään huoltoasemien muutoksesta 50-luvulta lähtien? Myös lehtiartikkelit käyvät. |
1444 |
|
|
|
Seuraava artikkeli kattaa aiheen jo ennen 1950-lukua ja myös sen jälkeen:
Piltz, Martti, Tienvarren palvelut. Teoksessa Mobilia 2000 : matkalla jossain Suomessa / kirjoittajat: Seppo K. J. Eronen ... [et al.]. - Kangasala : Mobilia , 2000. s. 32 – 54.
Seuraavista lisätietoa:
Ei ainoastaan bensiinistä : huoltamokaupan uudet haasteet / Paavo Saarinen. Helsinki : Kuluttajatutkimuskeskus, 1998.
Huoltoasema päivittäistavarakauppana : selviytymisstrategia huoltamona vai aktiivinen pyrkimys uusille markkinoille? / Katja Lähde. - Helsinki : Kuluttajatutkimuskeskus, 1999.
Lehtiartikkeleita:
Huoltoasemat kuluttamisena ja kulttuuris-esteettisenä ilmiönä / Antti Teittinen. Yhteiskuntasuunnittelu, 1994 (32); 1; 14-26.
Maanteiden superhuoltamot : auto... |
| Mistä löytäisin hyvää tietoa erilaisista kampauksista? (juhla,arki,kampausten historiaa) |
1273 |
|
|
|
Tässä pieni otatanta niistä kampaksia ja hiuksia käsittelevistä kirjoista, joita on tarjolla pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannassa: www.helmet.fi Mikäli kirjoja ei löyty omasta kotikirjastostasi, niistä voi tehdä kaukolainapyynnön kotikirjaston välityksellä.
Hiustrendit. 2007 : Helmikuu-maaliskuu: Wirham, Essex : Haversham Publications, 2007;
The story of costume / John Peacock: London : Thames &Hudson, 2006;
Tukka hyvin? / James Innes-Smith ja Henrietta Webb : Helsinki : WSOY, 2003;
Patrick Cameron dressing long hair / Patrick Cameron and Jacki Wadeson: London : Thomson, 2002;
Hair flair : style secrets of the professionals : how to have healthy, great-looking hair / Jacki Wadeson : London : Southwater, [2001];
Hair secrets / Maggie... |
| Oliko Suomen ensimmäinen kirjasto Erkylän kartanonherran J R Munckin vuonna 1861 perustama Hausjärven kirjasto? |
2799 |
|
|
|
Suomen ensimmäisenä yleisenä kirjastona pidetään Vaasan Luku-kirjastoa, joka perustettiin 1794 Vaasan Luku-seuran osakkaiden toimesta. Lukuseurojen ohella Suomeen levisi myös kansankirjastoaatteita, joiden tarkoituksena oli perustaa kirjastoja maalaisväestön käyttöön. Ensimmäisenä kansankirjastona pidetään Anjalan Regina-koulun yhteyteen n. v. 1804 perustettua Regina-koulun kirjastoa. Viipurilainen kauppapalvelija Juho Pynninen perusti v. 1845 Viipuriin kansankirjaston.
Erkylän kartanon omistaja vapaaherra J.R. Munck perusti Suomen ensimmäisen suomenkielisen kansakoulun ns. Eskon koulun v. 1857. J.R. Munck pani myös alulle seudun ensimmäisen lainakirjaston lahjoittamalla Eskon koululle v. 1861 171 teosta, joita kyläläisetkin saattoivat... |
| Mistä voisin kaivaa vanhoja lehtiä tai muuta vastaavaa, mistä saisin tietoa 50-80 luvun tulipaloista Pohjois-Karjalassa alue Kesälahti-Kitee? Löytyykö mistään… |
3251 |
|
|
|
Joensuun kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmasta löytyy Koti-Karjala -lehteä, joka on mm. Kiteen paikallislehti, vuodesta 1980 alkaen, sekä sen edeltäjiä Kiteen-Tohmajärven lehteä vuosilta 1965-1979 ja Kiteen lehteä vuosilta 1960-1964. Niitä voi lukea ja kopioida kirjastossa. Aluetietokanta Koivikosta, johon on tallennettu viitetietoja myös Kiteetä koskevista aiheista, löytyi aiheistanne vain yksi viite
Lautamäki, Olavi: Kiteellä palanut kolme kirkkoa.
Karjalan maa, 07.07.1982
Edellämainittuja lehtiä selaamalla tietoja voisi löytyä enemmän.
Joensuun kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyvät seuraavat kirjat:
KITEEN KOIVIKON SUKUHAUTAUSMAA
Kirja, kieli: suomi, 1987
Kauppinen, Pekka : Kahteen suuntaan katsonut : Kiteen kunta 1870-luvulta... |
| Mikä olisi mahdollisimman tarkka suomenkielinen vastine sanalle mandaatti? |
6436 |
|
|
|
Mandaatilla on sen verran monenlaista käyttöä, että yhtä ainoaa käännöstä sanalle ole. Kirjastoista löytyvien hakuteosten selityksistä voidaan todeta, että yleismerkitys on valtuutus, toimeksianto, ja myös julistus. Vaaleissa saatu valtuutus (tai valtuudet) on kapeampi sisällöltään, mutta yleisesti käytössä. Kun puhutaan jonkin puolueen edustuspaikoista ja niiden määrästä, voidaan sanoa että puolue voitti/menetti niin ja niin monta mandaattia. Erityismerkitys on vielä asiamiestehtävä, sekin juontuu valtuuksien saamisesta johonkin tarkoitukseen.
Puolueiden keskenään sopimat virkanimitykset mandaatteina juontuu samasta ajatuksenkulusta. Siinä lähdetään siitä ajatuksesta että virkamies työssään edustaa puolueensa näkemyksiä tai puolustaa sen... |
| Terveiset täältä Turusta. Kirjoittaessani Pekka Huuskosen elämäntarinaa, on myös Ruhalan historia alkanut kiinnostaa. Jostain luin, että Ruoveden postista… |
1423 |
|
|
|
Turun kaupungin pääkirjaston http://www.turku.fi/kirjasto kokoelmista löytyy aiheeseen liittyen teos Ruovesi ennen ja nyt (1992). Teoksessa on oma lukunsa Kautun ja Ruhalan kylistä. Lisäksi kokoelmiin kuuluu Ruoveteen liittyen kirjasarjan Vanhan Ruoveden historia osat 3,6,1: Ähtärin historia 1865-1918; 3,6,2: Ähtärin historia 1918-1980; 3,5,1: Kurun historia 1867-1918; 3,4,1: Vilppulan ja Pohjaslahden historia 1866-1918; 3,4,2: Vilppulan ja Pohjaslahden historia 1918-1980; 3:1: Virrat 1860-luvulta 1970-luvulle; 3:2: Multian historia 1866-1975; 3:3,1: Keuruun ja Pihlaveden historia 1860-1917 sekä 2:1: Kuru, Pohjaslahti, Ruovesi, Vilppula ja Virrat isostavihasta 1860-luvulle. Kyseinen sarja kuuluu varastokokoelmiin, mutta on sieltä... |
| Halusin tietoa Josafatin kallioiden nimen historiasta. Toinen asia jota erikseen kysyin oli sukunimeni suojaus. Olen sukuni vanhin. |
3451 |
|
|
|
Josafatin kalliot sijaitsevat Kallion kaupunginosassa Helsingissä. Etsin tietoja ensin internetistä Googlella, mutta en valitettavasti löytänyt sellaisia sivustoja, joissa olisi kerrottu nimen historiasta. Ryhdyin siis etsimään tietoja kirjastotietokannoistamme. Josafatin kallioista en löytänyt kirjallisuusviitteitä, joten päätin etsiä Kallion historiaa käsitteleviä teoksia.
Helmet-tietokannastamme http://www.helmet.fi löysin seuraavia teoksia:
Väripostikortteja Kalliosta : kuvia vuosisadan takaa / toimittaneet Juha Koskinen ja Hannu Routio.
Helsinki: Kallio-seura, 2004.
Kaduilla Kallion : historiallinen kaupunkikierros Kalliossa 8.5.-9.5.2001.
Helsinki: Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskus, 2001.
Kotikaduilla : kaupunkilaiselämää... |
| Mikä teos kertoo Skotlannin historiasta ja jakobiiteista 1700-luvulla? |
2270 |
|
|
|
Jakobiitit olivat Yhdistyneen kuningaskunnan historiassa vaikuttanut ryhmittymä, joka kannatti Stuart-kuningassuvun palauttamista Englannin ja Skotlannin valtaistuimille. Jakobiittien ajamaa asiaa kutsuttiin jakobitismiksi. Sana juontuu vuonna 1688 syrjäytetyn Englannin kuningas Jaakko II:n eli Skotlannin Jaakko VII:n latinankielisestä nimestä Jacobus.
Helsingin yliopiston kirjastosta löytyvät ainakin seuraavat Skotlannin historiaa ja jakobiitteja käsittelevät teokset (hakusanat "Skotlanti", "jakobiitit"):
Daniel Szechi, 1715: the great Jacobite Rebellion (Yale University Press, 2006)
Evelyn Lord, The Stuart's Secret Army: English Jacobites, 1689-1752 (Pearson Longman New York, 2004)
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa HELKA-tietokannasta... |
| Mistä historiankirjasta saisin tietoa 1900-luvun Oulun kaupungin liike-elämästä ? |
1231 |
|
|
|
Oheisissa Oulun kaupungin historiaa käsittelevissä yleisteoksissa on tietoa Oulun liike-elämästä 1900-luvulla:
- Oulun kaupungin historia : 5 : 1918-1945 /kirj. Kustaa Hautala, Oulun kaupunki,1976
- Oulun kaupungin historia : 6 :1945-1990 /kirj. Turo Manninen , Oulun kaupunki,1995
- Valkean kaupungin vaiheet : Oulun historiaa, Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, 1987
- Oulun vuosisadat 1605-2005, Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, 2005
Teoksia voi kaukolainata ainakin Oulun kaupunginkirjastosta. Saatavuuden voi tarkistaa Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta
http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2
|
| Mitä tarkoittaa nimi URHO ja mistä se juontaa juurensa? |
8181 |
|
|
|
Lönnrotin sanakirjan mukaan sanoilla urho ja urhea on seuraavat merkitykset: rohkea, rivakka, tuima, eloisa, hilpeä, iloinen, suruton, miehekäs.
Nimi Urho tuli Kansanvalistusseuran kalenteriin vuonna 1883. Nimi Urho katsottiin käännökseksi vanhemmasta nimestä Botolf, jonka nimipäivä on tämä sama päivä, kuin Urho-nimellä. Botolf tarkoittaa 'sankari', 'sotilas', sananmukaisesti 'hallitseva susi'.
Urho-nimi oli kansan keskuudessa käytössä jo aikaisemmin. Nimeä käytettiin jo ainakin vuonna 1879.
|
| Mistä pelikorttien maiden tunnukset ovat peräisin? |
1503 |
|
|
|
Otavan Suuri Ensyklopedia kertoo, että pelikorttien nykyisten tunnusten arvellaan edustavan neljää säätyä: Kirkonmiehiä sydän (hertta), sotilasaatelia keihäänkärki (pata), porvaristoa talon pohjakaava (ruutu) ja maanviljelijöitä apilanlehti (risti).
Suomen kielen maiden nimitykset hertta, ruutu ja pata ovat väännöksiä ruotsin kielestä, risti taas on saanut nimensä kuvion ulkonäöstä.
|
| Lähihoitajan ja koulutuksen ja sen työn historiasta |
11931 |
|
|
|
Sirkka Laurin teoksessa Hoitotyön ydinosaaminen ja oppiminen. WS 2007 käsitellään hoitotyön ja alan koulutuksen historiaa Suomessa. Lisää aineistoa löytyy osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Tekijä- ja nimeke-kentät voi muuttaa asiasanakentiksi harmaasta nuolesta ja sitten kirjoittaa kolme asiasanaa: hoitotyö, historia ja koulutus. Näin saa 4 viitettä (joista yksi on yllämainittu teos). Jättämällä koulutus-asiasanan pois tulokseksi saa 20 viitettä, teoksia, joissa käsitellään yleensä hoitotyön historiaa.
Asiasanoilla koulutus ja lähihoitajat tulee 10 viitettä.
Lehtiartikkeleita aiheesta löytyy kirjastojen työasemilla käytössä olevista Aleksi- ja Arto-artikkelitietokannoista.
|
| Haluaisin tietää mitä sanomalehtiä on ilmestynyt Kärsämäellä tai ko. seudulla vuonna 1940. |
1238 |
|
|
|
Kärsämäki sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla Oulun läänin eteläosassa, Helsinki-Oulun ja Kokkola-Kajaanin valtatien risteyksessä. Kärsämäki on ollut siten kiinteässä kulttuurisessa yhteydessä Oulun, Kokkolan ja Kajaanin seutuihin.
1940-luku muodosti erikoisen poikkeavan jakson sanomalehdistön historiassa, sillä sota ja sen poliittiset ja taloudelliset seuraukset rajoittivat lehden toimittamista ja julkaisua. Sodasta huolimatta sanomalehdet jatkoivat ilmestymistään. Tuohon aikaan Kärsämäellä ei kuitenkaan ilmestynyt varsinaista paikallislehteä.
Kaleva oli alkanut ilmestyä jo v.1899 ja jatkoi toimintaansa Oulun seudulla.
Kalajokilaakso, Keskipohjanmaa ja Kokkola -nimiset sanomalehdet ilmestyivät Kokkolan seudulla.
Kainuun Sanomat sekä Kajaani... |
| Ketkä henkilöt osallistuivat Suomen kuninkaanvaaliin? |
1225 |
|
|
|
Suomen eduskunta valitsi 9. lokakuuta 1918 Suomen kuninkaaksi Hessenin prinsi Friedrich Karl Ludwig Konstantin von Hessen-Kasselin. Vuoden 1918 sisällissodan jälkeen eduskunta oli vajaalukuinen. Punaisten tappion takia eduskunnassa ei ollut vasemmiston edustajia ja tynkäeduskunnassa oli enimmillään 111 kansanedustajaa. Vesa Vareksen Kuninkaan tekijät – suomalainen monarkia 1917-1919, myytti ja todellisuus –teoksen mukaan ”Friedrich Karlin valitsemisen esittäjäksi oli valittu vanhasuomalainen talonpoika J. E. Antila ja kannattajaksi ruotsalainen aristokraatti Wrede. Valinta ja sen sisältämä symboliikka oli tarkkaan harkittu: talonpoikainen suomalainen kansa esitti kuninkaan valintaa, ja suomenruotsalainen ylimystö yhtyi siihen – kansallisen... |
| Onko olemassa kirjoja, joisa kerrotaan suomalaisten nimien alkuperästä? Mistä nimet tulevat ja mitä ne ovat alun perin tarkoittaneet jne. Voisitteko nimetä… |
2608 |
|
|
|
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, tarkoitatko etu- vai sukunimiä. Etunimistä ja niiden historiasta on monia teoksia, esimerkkeinä Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, Kustaa Vilkuna: Etunimet ja Eero Kiviniemi: Suomalaisten etunimet. Sukunimistä löytyy tietoja vaikkapa teoksesta Pirjo Mikkonen: Sukunimet. Lisää nimikirjoja löydät Turun kaupunginkirjaston Aino-tietokannasta. Haku-sivun asiasana-kohtaan voi kirjoittaa hakusanaksi etunimet tai sukunimet. Tietokannan osoite on: http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1174221667&ulang=…
|
| Tarvitsisin Kiinan historiasta kertovan teoksen, jossa olisi selvästi lueteltuna eri dynastiat ja keisarit suomalaisissa kirjoitusasuissaan. |
1452 |
|
|
|
Tauno-Olavi Huotarin ja Pertti Seppälän teoksesta "Kiinan kulttuuri" (Otava, 1990) löytyy lista, jossa on lueteltu kaikki Kiinan dynastiat vuosilukuineen. Listan nimet on kirjoitettu pinyin-transskriptiosysteemillä. Teos on muutenkin erinomainen johdatus Kiinan kulttuurin ja historiaan. Keisarilistaa teoksessa ei kuitenkaan ole.
Mielestäni selkein suomenkielinen lista keisareista on wikipedian internet-artikkelissa osoitteessa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiinan_dynastiat
Täydellisempi lista keisareista löytyy wikipedian englanninkieliseltä sivulta osoitteessa: http://en.wikipedia.org/wiki/Table_of_Chinese_monarchs
|
Kysy kirjastonhoitajalta
