historia

Tilaa aihepiirin historia RSS-syöte
981 osumaa haulle. Näytetään tulokset 421–440.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Haluaisin laajemman tiedon päästä vedettävästä vauva/ lapsisängystä, kuten millä luvulla ja millaisia päästävedettävä vauvasänkyjä on, historia saa olla laaja… 905 Suomalaisen sänkykirjan mukaan ( Sammallahti, Leena: Suomalainen sänky, 2006) päästävedettävät sängyt ovat sivustavedettävien sänkyjen funktionaalisia variantteja, vuode vain kasataan päivän ajaksi siten että kahdesta osasta koostuvan sängyn jalkopuoli työnnetään pääpuolen sisään.Usein pääpuoli kokoonlykättävässä sängyssä on koristeellisempi ja korkeampi kuin jalkopää. Päästävedettävä sänky on kansanomaisista, puuseppien valmistamista sänkytyypeistämme nuorimpia. Sänkytyyppi levisi 1800-luvun lopulla ja oli käytössä pitkälle 1900-luvulle talonpoikaisasunnoissa. Kartanoissa ja varakkaissa kaupunkikodeissa päästävedettäviä sänkyjä oli käytössä jo 1700-luvulta. Kartanoiden lastenkammareihin päästävedettävät rautaiset lastensängyt ilmestyivät...
Moni itäsuomalainen sukunimi on merkitykseltään nykyihmiselle melkoinen arvoitus. Harva osaa suoraan tulkita sanoja kuten kopo, koso, pönti, rytkö, räisä tai… 2730 Lähes kaikki mainitsemasi sukunimet perustuvat Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksen ”Sukunimet” (Otava, 2000) mukaan ristimänimiin eli etunimiin, jotka ovat ulkomaalaista alkuperää. Niiden alkuperä katoaa historian hämäriin, joten luultavasti entisaikoinakaan ihmiset eivät tienneet niiden alkuperää, jos nimi oli esimerkiksi kreikan kielestä peräisin. Osa sukunimistä saattaa toki perustua murresanoihin, jotka ehkä murteiden puhujille olivat ymmärrettävämpiä kuin nykyisille yleiskieltä puhuville ihmisille. Mietittäessä vanhaa suomen kieltä kannattaa pitää mielessä se, että suomen kirjakieli on suhteellisen nuori. Sitä ennen suomen kieli eli monina murteina, joiden sanastot saattoivat osin poiketa toisistaan. Toisen murteen puhujalle...
Mistä löytyisi tietoa Sipoon pääkirjaston historiasta? Mahdollisesti myös Söderkullan kirjaston historiasta. 729 Sipoon kirjastolaitoksen historiaa on käsitelty teoksessa WIKSTRÖM, Verna: En kort beskrivning av bibliotekets i Sibbo hundraåriga verksamhet ajanjaksolla 1861-1961. Se on lainattavissa Seinäjoen pääkirjastosta. Söderkullan kirjasto on avattu vasta 2009, joten siitä tässä teoksessa ei tietenkään ole tietoa. Sipoon historiaa yleensä käsittelevissä teoksissa saattaa olla tietoa myös kirjastosta mutta alla olevaa teosta ei ole meillä täällä Seinäjoella joten en voi tarkistaa asiaa. ENBOM, Sten: Sipoon historian vaiheita : entisajoista nykypäivään Uudempaa aikaa käsittelevää tietoa kannattaa ehkä kysyä suoraan Sipoon kirjastosta, jos heillä vaikka olisi siellä toimintakertomuksia tai muuta vastaavaa josta tietoa voisi poimia.
Olen kiinnostunut oman paikkakuntani historiasta, jo lakanneista yrityksistä ym. Löysin Internetistä tietoa että kirjastoissa on olemassa kotiseutukokoelma tmv… 694 Hei, Kirjastojen kotiseutukokoelmat ovat ns. suljettuja kokoelmia, joten niihin tutustuakseen pitää tulla paikanpäälle kyseiseen kirjastoon. Kotiseutukokelman aineistoa ei lainata vaan se on ainoastaan lukusali käytössä. Haluamanne teoksen saatte pyytämällä sitä henkilökunnalta luettavaksi. Monissa kirjastoissa on mahdollista myös ottaa valokopioita.
Mikä on kysymysmerkin historia? 1143 Kysymysmerkin taustalla on latinankielinen kysymystä merkitsevä sana "questio". Alunperin latinankielisissä teksteissä kysymyslause osoitettiin kirjoittamalla sana kokonaisuudessaan lauseen loppuun. Tilan säästämiseksi tämä pian lyhentyi muotoon "qo". Jotta olisi vältetty merkinnän tulkitseminen edellisen sanan loppuun kuuluvaksi päätteeksi, siitä muokattiin symboli, jossa pieni q- ja o-kirjain olivat päällekkäin. Vähitellen q:sta jäi jäljelle vain koukero ja o:sta tuli pelkkä piste, ja näin latinankielisten oppineiden qo-lyhenne virtaviivaistui nykyaikaiseksi kysymysmerkiksi.
Koska Suomen kouluissa on alettu järjestää limudiskoja? 914 Suomen ensimmäinen disko oli Kulosaaren kasinolla helmikuun 1. päivä vuonna 1966. (Lähde: Helsingin Sanomat 26.11.2006, artikkelin nimi on Juhlittiin hiljaisuudessa). Tämän jälkeen alettiin diskoja perustaa eri puolille Suomea, mm. ylioppilaskuntiin ja kouluihin. Tiedossa on, että vuonna 1968 Kuopiossa esiintyi DJ Nite (Kari Niiranen) kouludiskossa. Limudisko-nimitystä on käytetty ainakin jo vuonna 1967 Tampereella, mutta tämä disko ei ollut koulussa. Sitä, koska ensimmäistä kertaa koulussa olevaa diskoa on nimitetty limudiskoksi, ei löytynyt. Ilmeisestikin se tapahtui 1960-luvun loppuvuosina, ehkä jo vuonna 1967 tai 1968. Tiedot perustuvat Suomen diskokulttuurin historia -sivustoon, jonka on koonnut Joke Linnamaa: http://www.jokelinnamaa...
Etsin tietoa kopiokoneiden ja tulostimien kehityksestä. Eli kirjaa tai lehteä, jossa kerrottaisiin siitä millaisia kopiokoneet ja tulostimet olivat ennen ja… 1166 Tietoa toimistotekniikan kehityksestä lähtisin etsimään seuraavista kirjoista: •Vuorenmaa, Tuomo-Juhani: Valojäljentäminen Suomessa : Sinikopioista tietoyhteiskuntaan •Poimintoja puhelin- ja lennätintoiminnan historiasta •Halsas, Lauri: Stockmannin tietojenkäsittelyn vaiheet 150 vuoden aikana. •Stolt, Eeva: Jyväskylän konttorikone oy 1929-1999 •Hynninen, Tom : Oy Konttorityö 1938-1998 •Jotuni, Pertti: Konttorityötä puolen vuosisadan ajan : Oy Konttorityö 1938-1988 Näistä kaksi ensimmäistä löytyy Mikkelin kaupunginkirjastosta, muut voit tilata kaukolainana esimerkiksi Kuopion varastokirjastosta. Lisäksi asiasanahaulla Aleksi-tietokannasta löysin kaksi mielenkiintoisen kuuloista artikkelia: •Tietokoneen lyhyt historia Julkaisussa:...
Suomalainen asehistoria kirjoina? 776 Eduskunnan kirjaston kokoelmatietokanta SELMAsta voi hakea asiasanalla Aseet relevanttia aineistoa. Linkki https://selma.linneanet.fi/vwebv/searchResults?searchId=237&recPointer=…
Ajattelin lukea eurooppalaisten maiden historiat. Ruotsin historian löysin, se oli Herman Lindqvistin kirja. Englannin historian löysin vuodelta 1866… 1528 Kannattaa varmaankin lukea myös Euroopan ja maailmanhistoria yleisesityksiä, mutta kyllä maitten historioitakin löytyy suomen kielellä. Ensiksi viittaan sarjaan 'Matkaopas historiaan'. Siihen sisältyviä teoksia löytyy esim. pääkaupunkiseudun kirjastojen luettelosta http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/ kirjoittamalla yllä mainitulla sivulla olevaan laatikkoon sarjan nimen. POHJOISMAIDEN historiasta lisäksi Andersson, Ingvar Ruotsin historia. - WSOY, 1950 Halila, Aimo Tanskan ja Norjan historia. - Gaudeamus, 1972 Kan, Aleksandr Skandinavian maiden historia (Tanska, Norja, Ruotsi). - Progress, 1983 Holmberg, Åke Ruotsi vuoden 1809 jälkeen. - Gummerus, 1966 Hentilä, Seppo ym. Pohjoismaiden historia. - Edita, 2002 Jutikkala, Eino...
Etsin kulttuurihistorian esseetä varten Hilja Valtosen Autotyttö-näytelmää (1929) ja Päivä perijättärenä -romaania. Onko esim. kirjavarastossa? Muut… 952 Hilja Valtosen romaani Päivä perijättärenä vuodelta 1932 on lainattavissa HelMet-kirjastoista. Teosta on yksi kappale Pasilan kirjavarastossa, josta voit tilata sen omaan lähikirjastoosi. Valtosen näytelmää Autotyttö : kommelluksia kolmessa näytöksessä (1929) sen sijaan ei ole lainkaan HelMet-kirjastojen kokoelmissa. Teosta voi pääkaupunkiseudulla lainata esimerkiksi Teatterikorkeakoulun kirjastosta, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastosta ja Työväenliikkeen kirjastosta. Kansalliskirjastossa on yksi kappale ko. teosta, mutta sitä ei saa kotilainaan vaan ainoastaan lukusalikäyttöön. Etsimästäsi aiheesta pitäisi löytyä tietoa esimerkiksi seuraavista julkaisuista: Vähäkangas, Ismo: Sata lasissa (Turun historiallinen yhdistys, 2000)...
Missähän lasten kuvakirjassa kuvataan jonkin kaupungin kehittymistä eri aikakausina. Jokainen aukeama kuvasi samaa kaupunkia kyseisenä aikakautena. Omat… 811 Hei, Olettaisin sinun tarkoittavan kirjaa Noon, Spephen: Keskellä kaupunkia : erään kaupungin tarina - muinaisesta siirtokunnasta metropoliksi. Kirja on vähän tuoreempi kuin muistelit. On julkaistu suomeksi 2005. Mutta vastaa kuvaustasi täydellisesti. Kirjaa on saatavaissa Kouvolan pääkirjastosta, Valkealasta ja Kuusankosken kirjastosta.
Tarvitsen käännöstyötä varten suomennoksen seuraavista ainakin Edvard Reinin kääntämän Herodotoksen historia-teoksen lauseista: Neljäs kirja: Melpomene [45] ‘… 825 Ensimmäinen kysymäsi virke Herodotoksen historia-teoksen neljännen kirjan 45. luvusta kuuluu Edvard Reinin suomennoksessa kokonaisuudessa näin: "Mutta mitä Europpaan tulee, ei yksikään ihminen tiedä, onko se meren ympäröimä, eikä, mistä se on tämän nimen saanut; ei myöskään ole tunnettu, kuka sen on antanut, jollemme tahdo väittää, että maa on saanut nimensä tyrolaisesta Europasta, jolloin se siis olisi aikaisemmin ollut nimetön, niinkuin toisetkin maanosat." Viidennen kirjan 58. luvun koko ensimmäisen virkkeen Edvard Rein on suomentanut seuraavasti: "Tähän maahan asetuttuaan toivat mainitut Kadmoksen keralla saapuneet foinikialaiset, joita olivat gefyralaisetkin, useiden muiden taitojen muassa helleenien keskuuteen kirjoitusmerkit, joita...
Mistähän saisi ostaa kirjan nimeltään: Ristiinan historia. 1: Esihistoriasta vuoteen 1865, kirjan perustiedot ISBN: 9519512403 Kustantaja: Ristiinan kunta,… 1423 Ristiinan historiaa,osia I ja II myy Ristiinan kirjasto, jonka yhteystiedot ovat: Ristiinan kirjasto Brahentie 34, 52300 RISTIINA puh. 040 129 4373 ristiinan.kirjasto@mikkeli.fi Ristiinan kirjaston aukioloajat ovat: maanantai, tiistai, torstai klo 13 - 19 keskiviikko, perjantai klo 10 -16 lauantai suljettu Kirjan hinta on 10 euroa per kirja.
Kirjassa Aikamatka Mannerheimintiellä mainitaan sivulla 107 "Helsingin kaupungin 400-vuotisjuhlansa kunniaksi julkaisema paksu kuvakirja". Mikähän teos mahtaa… 806 Kyseinen Helsingin kaupungin vuonna 1950 julkaisema teos on nimeltään Pääkaupunkimme Helsinki. Teoksen päätoimittaja on Gunnar Mårtenson. Teos on lainattavissa HelMet-kirjastoissa. https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic?sk=fi_FI http://www.helmet.fi/fi-FI
Tiedetäänkö hiivan historiasta, miten ja missä sitä on käytetty ensimmäisiä kertoja? Kiitän samalla erinomaisesta sivustostanne, seuraan sitä mielenkiinnolla! 3945 Hiivan historiasta tiedetään kyllä. Hiivan käyttö leivonnassa yltää kauas Rooman aikakaudelle, jolloin Galliassa ja Espanjassa tiedetään käytetyn oluen vaahtoa leivän nostatukseen. Nykyhiivan historia alkaa Keski-Euroopasta 1700-luvulta, jolloin leivinhiivaa opittiin tekemään oluen valmistuksen sivutuotteena. Lue lisää hiivan historiasta teoksesta: Olli Vehviläinen, Hiivan historia. Suomen leivinhiivateollisuuden vaiheet 1885-1970, 1970.
Suomesta vietiin sotalapsia pohjoismaihin. Osa jäi uusiin kotivaltioihinsa, suurin osa palasi. Tanska oli saksalaisten miehittämä. Mihin aikaan Tanskasta… 1325 Sotalapsia siirrettiin Suomesta Tanskaan hieman yli 4000. Heitä palautettiin 1942:580, 1943:2000, 1945:364. Tanskaan jäi vuoteen 1946 asti noin 1000 lasta joista pysyvästi Tanskaan jäi noin 500 lasta. Lähteet: Sotalapset:tutkimusraportti, 1996, toim. Aura Korppi-Tommola ja Matkalla kodista kotiin:sotalapset muistelevat,1996, toim. Leila Lehtiranta. Ks. myös Heikki Salminen 2007: Lappu kaulassa yli Pohjanlahden:suomalaisten sotalasten historia.
Teititeltiinkö omia vanhempia vielä 50-luvulla? Luen kirjaa jossa henkilöt tekevät niin, ja aloin ihmetellä oliko tosiaan noin. Miten läheisiä on sitten… 1875 Osoitteesta http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=510&ref=2316 löytyvässä Matti Larjavaaran artikkelissa ”Kieli, kohteliaisuus ja puhuttelu” kerrotaan, että teitittely oli vallassa ainakin 1960-luvulle asti. Eroja on kuitenkin ollut maantieteellisesti: Itä-Suomessa teitittely ei ollut niin vahvaa kuin Länsi-Suomessa, jossa Larjavaaran mukaan ”lapset teitittelivät vielä jokin aika sitten vanhempiaan ja jopa vaimot miehiään”. Jos kirja siis sijoittuu Länsi-Suomeen, vanhempien teitittely ei ole kovin kaukaa haettua. Heikki Paunosen artikkeli ”Kun Suomi siirtyi sinutteluun : suomalaisten puhuttelutapojen murroksesta 1970-luvulla”, joka on ilmestynyt kokoelmassa ”Kielellä on merkitystä” (Suomalaisen Kirjallisuuden...
Hyvä kirjastonhoitaja, Olen tekemässä lehtijuttua merenkulun historiasta, ja päälähteeni ovat tällä hetkellä Kansalliskirjaston aineisto, John Nurmisen säätiön… 809 Kannattaa olla yhteyksissä tosiaan Suomen merimuseoon Kotkassa (Museoviraston alaisuudessa). Vaikket löytäisi heidän kokoelmistaan tarvittavia teoksia, osaavat he kuitenkin neuvoa sinua eteenpäin. Varmaan olet käynitkin heidän/kirjaston kotisivuillaan: http://www.nba.fi/fi/museot/suomen_merimuseo/kokoelmat/kirjasto. Kaakkuri tietokannasta pystyy itsekin etsimään kirjallisuutta. https://kaakkuri.amkit.fi/vwebv/search?searchArg=navigointi+historia&se…
Osaisitko suositella mitään kirjallisuutta liittyen Suomen musiikin historiaan lukuvuosina 1900-1930? Kiitos paljon etukäteen! 1359 Varmaan kannattaisi aloittaa vuosituhannen vaihteessa ilmestyneestä WSOY:n kustantamasta sarjasta Suomen musiikin historia Sarjassa kysymyksessä mainittuja vuosia käsittelevät: 2 : Kansallisromantiikan valtavirta 1885-1918 / Erkki Salmenhaara. - 1996. 3 : Uuden musiikin kynnyksellä 1907-1958 / Erkki Salmenhaara. - 1996. Populaarimusiikki / Pekka Jalkanen. - 2003. Esittävä säveltaide / Martti Haapakoski...ym. - 2002. Kansanmusiikki / Anneli Asplund...ym. - 2006. Kirkkomusiikki / Reijo Pajamo, Erkki Tuppurainen. - 2004. Näistä löytyy lisää kirjallisuusviitteitä. Kirjoja on varmaan hankittu runsaasti kirjastoihin (ainakin pääkaupunkiseudulla).
Olen jo kauan miettinyt miksi tietyistä historian henkilöistä käytetään ilmaisua 100 vuotta syntymästä ja toisista puolestaan 100 vuotta kuolemasta - eli miten… 871 Muistopäiviä, juhlavuosia ja muita merkkihenkilöiden muistamisia voidaan haluttaessa viettää aina tasavuosien täyttyessä joko henkilön syntymästä tai kuolemasta laskien. Esimerkiksi Jean Sibeliuksen kohdalla on juhlistettu kumpiakin: vuonna 1965 syntymän 100-vuotispäivää mm. nimikkoviulukilpailun perustamisella ja vuonna 2007 kuoleman 50-vuotispäivää erilaisin konsertein. Vuosi 2015 on jälleen juhlavuosi, sillä silloin tulee kuluneeksi 150 vuotta säveltäjän syntymästä. Usein muistamisissa ovat kyseessä viidelläkymmenellä tai sadalla jaolliset vuosimäärät, joten merkkipäiviä päästään viettämään melko harvoin. Vuosi 2014 on Tove Janssonin syntymän satavuotisjuhlavuosi. Jansson kuoli vuonna 2001, joten hänen kuolemansa 100-vuotispäivää...