| Etsin Vantaan alueen karttoja 1970-luvulta. Tarkoituksenani on käyttää niitä historian oppiaineen pro gradussani ja osoittaa niiden avulla, miten romaniväestöä… |
735 |
|
|
|
Hei!
Karttoja kannattaa tiedustella Vantaan kaupungin maanmittauspalveluista, yhteystiedot http://www.vantaa.fi/fi/asuminen_ja_rakentaminen/maanmittauspalvelut/yh…
|
| Luin kirjan Vallan juhlat: Juhlivan vallan kulttuuri antiikista nykypäivään ja kiinnostuin aiheesta. Onko olemassa muita aihetta käsitteleviä kirjoja yms… |
494 |
|
|
|
Valtaa ja juhlia tai yleisemminkin vallan kulttuurihistoriaa käsittelevät ainakin alla mainitut kirjat
- The ugly Renaissance / Alexander Lee (2014)
- Ettekö te tiedä, kuka minä olen : ylimielisyyden historiaa / Ari Turunen (2014)
- Katse menneisyyden ihmiseen : valta ja aineettomat elinolot 1500-1850 / Kustaa H. J. Vilkuna (2010)
- Maintaining loyalty, declaring continuity, legitimizing power: ludi saeculares of Septimius Severus as a manifestation of the golden age / Jussi Rantala. Väitöskirja, Tampereen yliopisto, 2013, myös verkkojulkaisuna:
http://tampub.uta.fi/handle/10024/67964
Aiheesta löytyy myös artikkeli:
- Media, valta, eliitit... ja Tasavallan presidentin vastaanotto. / Kolbe Laura (Tiedepolitiikka-lehti, 2001, nro 1, s. 7-12... |
| Mistä kirjoista löytäisin vanhoja karttoja Vuosaaren alueesta tai muuta tietoa alueen historiasta? Olen erityisen kiinnostunut Kallahden alueesta. Entä mistä… |
1546 |
|
|
|
Vuosaaresta ja sen historiasta löytyy runsaasti kirjallisuutta. Tässä esimerkiksi joitakin mahdollisesti sinua kiinnostavia, joissa lienee mukana myös jonkin verran karttoja:
Jormanainen, Marja-Leena: Meri-Rastila ja Kallahti : kymmenen vuotta Vuosaaren suunnittelua ja rakentamista (Helsingin kaupunki, sosiaalivirasto, 1997)
Korhonen, Erkki: Ruoholahti, Pikku Huopalahti, Meri-Rastila ja Kallahti muuttaneiden silmin (Helsingin kaupungin tietokeskus, 1998)
Kärki, Tommi: Kallahdenniemi. Osa 1 : Maisema- ja kulttuurihistoriallinen selvitys ja virkistysalueiden yleissuunnitelma (Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto, 2005)
Lampi, Pertti: Helsingin Vuosaari - Nordsjö : kaupunginosan historia, nykypäivä ja tulevaisuus (Vuosaari-seura ja... |
| Opiskelen yhteiskuntatiedon opettajaksi, ja olen menossa työharjoitteluun opettamaan maahanmuuttajille Suomen historiasta ja työelämästä. Opetus on suomeksi,… |
870 |
|
|
|
Löydät selkokielisiä kirjoja Papunet-sivuilta http://papunet.net/selko/kirjat-ja-esitteet/ ja kirjastojen aineistoluetteloista hakusanoilla historia ja selkokirjat/ yhteiskunta ja selkokirjat. Alla olevat on poimittu Papunetin sivuilta ja Helmet-tietokannasta:
Rajala Pertti, Suomen historia selkosuomeksi (uud. painos 2014)
Rajala Pertti, Tahtoa, taitoa ja sisua - Suomen historian merkkihenkilöiden elämäntarinoita selkokielellä. 2013.
Rajala Pertti, Talvisota. 2014.
Rajala Pertti, Hyvä Suomi! : Suomen itsenäisyyden ajan historia selkokielellä. 1993
Österback Mats, Oikeusvaltio Suomi (suomenkielinen käännös: Eeva-Liisa Järvinen). 2011.
Elomäki Mari, Kilkki Sakari, Österback Mats, Työelämän aakkoset. 2011.
Österback Mats, Perhe ja hyvinvointi... |
| Haluaisin tietoa Coca-Colasta. Esim. historia ja ennätyksiä. |
676 |
|
|
|
Coca-Colan loi John S. Pemberton 1880-luvulla Atlantassa Yhdysvalloissa. Aluksi juoma oli paitsi virvoke, myös patenttilääke, joka paransi päänsärkyä ja ahdistavaa oloa.
Suomeen Coca-Colaa tuli virallisesti ensimmäisen kerran Helsingin olympialaisten yhteydessä vuonna 1952.
Lisää tietoa Coca-Colasta
Gould, William: Coca-Cola, 1995
Haikonen, Iris: Coca-Cola : 50 vuotta suomalaisten hyvissä hetkissä, 2002
Oliver, Thomas: Aidon Coken tosi tarina, 1987
http://www.coca-cola.fi/nordic-corp/fi_FI/pages/company/history.html
|
| Koska Heilikirjastot ja Keskikirjastot aloittivat toimintansa kimppoina? |
901 |
|
|
|
Heilikirjastojen ja Keskikirjastojen kimpat aloittivat molemmat 2013.
Tarkemmat tiedot kirjastojen historiasta löytyvät Lappeenrannan ja Jyväskylän kaupunginkirjastojen sivuilta.
|
| Mikä on suomen kielessä ennen käytetyn sanan TOLTTI historia merkityksessä KIOSKI - ilmeisesti se tulee ruotsin sanasta TOLFT, mutta miten lautamitasta on… |
2398 |
|
|
|
Jo 1500-luvulla toltti on tarkoittanut 12 kappaletta. Sitä on käytetty kappalemittana lautakaupassa ja pinojen laskemisessa. (Lähde: Tiima, tiu, tynnyri: miten ennen mitattiin / Jarmo Grönros ... [et al.])
Kioski-merkityksestä ei löytynyt tietoa. Voisiko sana olla käytössä esimerkiksi jossakin murteessa?
|
| Minulla on muistikuva, että äitini olisi joskus puhunut Tyrvään vapautuspäivästä, mutta kun en mielestäni löydä siitä tietoa ja muistelisin vielä, että päivä… |
505 |
|
|
|
Olisiko äitisi puhunut vuoden 1918 sisällissodan muistamisen vapausjuhlista, joita vietettiin vuosina 1919-1939 Tyrvään-Vammalan seudulla? Ensimmäiset vapausjuhlat järjestettiin 20.-21. huhtikuuta 1919.
Aiheesta on tehty opinnäytetyö, josta saa lisätietoa:
Sisällissodan muistaminen Tyrvään-Vammalan seudulla 1918-1939 / Kalle Pakarinen
(Joensuun yliopisto: Yhteiskunta- ja aluetieteiden tiedekunta, Suomen historia, 2008)
Työ on luettavissa myös verkossa:
http://epublications.uef.fi/pub/URN_NBN_fi_joy-20080029/URN_NBN_fi_joy-…
|
| Milloin ja miten sekahedelmäsoppa on kulkeutunut suomalaiseen joulupöytään? |
1700 |
|
|
|
Suomalaisen työn liitolla oli aiemmin nettisivu Suomalainen joulu. Siellä kerrotaan sekahedelmäsopan historiasta näin:
Siirtomaatuotteet halpenivat 1880-luvun lopulla, kun höyrylaivojen yleistyminen pienensi kuljetuskustannuksia. Näin vaatimattomatkin taloudet saattoivat ostaa joulupöytään varojen mukaan manteleita, pähkinöitä, kuivattuja hedelmiä ja rusinoita. Tapa syödä jouluna rusina-, luumu- tai sekahedelmäkeittoa tuli vauraimpiin talonpoikaistalouksiin 1800-luvun lopulla.
Sekahedelmäkeitto yleistyi 1920- ja 1930-luvuilla kaikkien kansankerrosten joulupöytään. Sotavuosina joulun jälkiruoat muuttuivat ankeammiksi, mutta riisipuuro ja sekahedelmäkeitto palasivat jälleen 1950-luvulla.
|
| Montako toimivaa sanomalehteä oli Suomessa 1870-luvulla eli silloin, kun Karjalatar aloitti ilmestymisensä? |
653 |
|
|
|
Vuonna 1874, jolloin Karjalatar alkoi ilmestyä, Suomessa oli 12 ruotsin- ja 11 suomenkielistä sanomalehteä.
Lähde:
Suomen lehdistön historia. 1, Sanomalehdistön vaiheet vuoteen 1905. Kustannuskiila, 1988
|
| Kuinka suuri osa 1950-luvun puolimaissa (suunnilleen 1953 - 1957) syntyneistä tamperelaislapsista suoritti oppivelvollisuutensa kokonaan kansakoulussa ja… |
1191 |
|
|
|
Oppikoulun käynti yleistyi Tampereella samassa tahdissa muun Suomen kanssa. 1920-luvulla oppikoulun kävi alle 10% lapsista, ja 1930-luvun lopulle asti oppikoulu oli lähinnä hyvin toimeentulevien, pääasiassa kaupungeissa asuvien lasten koulu. Voimakas kasvu alkoi sotien jälkeen.
Tampereella oppikouluun siirtyi lukuvuonna 1946-47 27% oppilaista, 1950-luvun puolivälissä 44% ja lukuvuonna 1966-67 55%.
Lähteet:
Telemäki, Martti: Tampereen kansakoulun historia 1872-1976 (Tampereen kaupunki, 1979)
Tilastokeskuksen artikkeli Koulutus Suomessa: yhä enemmän ja yhä useammalle (http://www.stat.fi/tup/suomi90/marraskuu.html)
|
| Miksi ja miten Suomessa keskellä talvea on kehittynyt tapa antaa kukka jouluna? |
878 |
|
|
|
"Joulukukat ovat talvisessa Suomessa osoitus siitä, että valo voittaa ja elämä alkaa uudelleen", todetaan Leena Laulajaisen ja Mysi Lahtisen kirjoittamassa Mistä tuntee joulun -kirjassa. Joulukukkien suosion taustalla lieneekin halu tuoda talven pimeyteen jotakin kaunista ja lämpimämmästä vuodenajasta muistuttavaa.
Suomen vanhin varsinainen joulukukka on hyasintti, joka oli helsinkiläisessä kukkakaupassa esillä ensimmäisen kerran vuonna 1879. Kukka kuitenkin pysyi harvinaisuutena eikä yleistynyt suomalaiskodeissa ennen 1900-luvun alkupuolta. Toinen perinteinen joulukukka on kielo, jota viljeltiin jo 1800-luvulla. Sen sijaan joulutähti yleistyi vasta 1960-luvulla.
Joulukukalle ei ole mitään varsinaista määritelmää - mikä tahansa joulun... |
| Kirjoitan esseetä, jossa sivuan suomalaisten laulujen sanoituksia. Onko jossain kirjassa käsitelty suomalaisten laulunsanojen historiaa tai nykyhetkeä,… |
811 |
|
|
|
HelMet -aineistohaulla löytyi hakusanalla "sanoitukset" muun muassa Pirjo Kukkosen tutkimus Ilon ja surun sointu : folkloresta poploreen. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1353408__Ssanoitukset__Ff%….
Lisäksi löytyi esimerkiksi hengellisten laulujen taustaa (Unohtumattomia : rakkaiden laulujen taustaa / [toimittanut] Pia Perkiö) sekä kotimaisten viihdelaulujen sanoituksissa esiintyvien naishahmojen taustoja avaava teos ( Kaunis Veera ja muita naislegendoja / Anne Lampinen)
|
| Italialaisen Giovanni Guareschin Isä Camillo on ollut Suomessakin takavuosina hyvin suosittu sarja niin kirjoina kuin elokuvinakin. Löytyykö Isä Camillosta… |
660 |
|
|
|
Oulun ja Jyväskylän yliopistojen kirjastossa on sähköisenä
The Don Camillo stories of Giovannino Guareschi : a humorist portrays the sacred / Alan R. Perry. Sitä pääsee lukemaan ko. yliopistojen käyttäjätunnuksella. Paperisena kirja on Turun yliopiston kirjastossa ja Turun kauppakorkeakoulussa, ja sitä voidaan pyytää niistä kaukolainaksi (maksaa 6 euroa).
Minkä tasoista tietoa Italian historiasta tarvitset? Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa on mm. yleisesitys Matkaopas historiaan: Italia, jossa käsitellään myös 1900-lukua. Laajoissa matkaoppaissa on usein myös hyvä historiaosuus.
https://vanamo.verkkokirjasto.fi
|
| Haluaisin löytää jotakin valokuvakirjoja, joissa on kuvia vanhoista portreteistä, muotokuvista. Mielummin ensisijaisesti pelkkiä kasvoja, mutta myös kokokuvia… |
876 |
|
|
|
Vanhoja henkilövalokuvia löytyy mm. seuraavista kirjoista:
- Dölle: Katse kameraan http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1672044
- Tilles: Tuikkivien tähtien varjosta http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2081587
- Kozloff: The theatre of the face http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1837665
HelMet-hakuun voi laittaa hakusanoiksi muotokuvat tai henkilövalokuvaus ja historia.
Rakennuksia ja taloja esitteleviä kirjoja ovat mm. seuraavat:
- Jugend Suomessa / Pirjo Hämäläinen ; Katja Hagelstam http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1964306
- Signe Brander Suomen kartanoissa http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1849055
- Puu-Suomen uhanalainen runous / Juhani Seppovaara http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C... |
| Tarvitsen suomalaisten kartanoiden historiaa ja ruokaperinnettä/ ruokaohjeita käsittelevää kirjallisuutta. Onko sitä mahdollisesti saatavilla? |
865 |
|
|
|
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyvät alla mainitut suomalaisten kartanoiden ruokaperinnettä käsittelevät kirjat:
- Urajärven kartanon keittokirja : Lilly von Heidemanin reseptejä vuosilta 1905-1910 / [kirjoittaja: Jouni Kuurne] (2014)
- Tertti : kartanon keittokirja / [teksti ja toimitustyö: Mikko Takala] (2014)
- Makuja mahtipitäjästä : ruokaa, kulttuuria, tarinoita / Laura Kolbe, Birgitta Stjernvall-Järvi, Vuokko Virolainen, Mervi Pasanen (2011)
- Laukon kartanon keittiössä / Leena Lagerstam (2008)
- Vuoksen lohta ja Pietarin kaviaaria : Imatran seudun gastronomiaa ja kartanoelämää / Risto ja Ritva Lehmusoksa (2008)
- Ihmisiä ja elämää Kirjakkalan, Mathildedalin ja Teijon vanhoissa ruukkikylissä / Leena Rossi (toim.) (2003)
-... |
| Hain Makupalat.fi -palvelusta asiasanalla Vihti. Tarkoituksena oli löytää Nummelasta tehdyt historiasivut, jotka on vuosien mittaan Helsingin yliopiston… |
447 |
|
|
|
Linkin osoite oli vaihtunut. Päivitin uuden osoitteen Makupalat.fi -palveluun. Uusi osoite on myös tässä
http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/nummela/
|
| Tietoa Luhdasta. 1. Missä toimi Vihtori Luhtasen teollinen ompelimo kymmenluvun alkaessa? Kauppiaalla oli kaksi ompelijaa. Asemantaustaan valmistui vuonna 1928… |
991 |
|
|
|
Teoksessa Kuuden vuosikymmenen Luhta-linjat (1967) kerrotaan, että kauppias Vihtori Luhtanen palkkasi vuonna 1910 kaksi ompelijaa. Kyse oli kotiompelimosta. "Olemme Luhtasen kauppatalon pienemmässä huoneessa, joka on sisustettu myymäläksi. Suuremmassa työskentelevät ompelijat." (s.14 ja 16)
Talo sijaitsi Vilhonkadulla. "...hän saattoi ostaa yrittämisensä palkkana Anttilanmäen Vilhonkadulta oman talon. Siitä oli tuleva toiminnan kiintopiste lähes kolmen vuosikymmenen ajaksi." (s.9)
Teoksessa on kaksi mielenkiintoista kuvaa. Sivulla 21 kuva kaupan kyltistä ja sivuilla 26-27 kuva V. Luhtasen kiinteistöstä Anttilanmäellä, jossa näkyy pihapiiri ja myös vuonna 1928 valmistunut teollinen ompelimo. Piharakennuskin kuvassa on. Tekstistä ei tosin... |
| Onko teillä hoitotyön historian kirjaa luvulta 1970-1980 tai sairaanhoidon historiaa 1970-1980? |
952 |
|
|
|
Aivan täysin hakuasi vastaavia kirjoja ei löytynyt. Terveysalan historiaa käsitteleviä kirjoja voit hakea asiasanoilla terveydenhuolto, sairaanhoito tai hoitotyö ja historia. Voit myös kysyä apua Helsingin yliopiston Meilahden kampuskirjastosta Terkosta, joka on erikoistunut terveydenhoitoalan kirjallisuuteen.
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/toimipaikat/terkko/
Terveydenhuollon historia -kirjassa on Onni Vauhkosen artikkeli Yleiskatsaus Suomen lääkintälaitoksen ja terveydenhuollon kehitysvaiheisiin 1600-luvulta 1970-luvulle, joten ajalle 1970-1980 siitä ei löydy tietoa.
Joitain hakutuloksia:
- Taina Rintala: Medikalisaatio ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän rakentuminen 1946-1991
- Pertti Kekki: Neljäkymmentä vuotta... |
| Mistä löytäisin tietoa hajuvesistä ja niiden tekovaiheista suomeksi? Kiitos paljon! |
798 |
|
|
|
Hajuvesien historiasta ja valmistuksesta löytyy tietoa seuraavista teoksista:
Drostel, Janina: Laventeli, kaneli ja ruusupuu: aistillisten tuoksujen maailma. Helsinki: Arkki, 2007.
Horn, Effi: Tuoksujen kirja: parfyymien lumoava maailma. Hämeenlinna : Karisto, 1968.
Utrio, Kaari & Nuotio, Una & Heikkilä, Taina: Rusoposkia, huulten purppuraa. Tekniikan museo, 1995.
Wildwood, Chrissie: Tuoksujen lumoa : luo yksilöllisiä tuoksuja eteerisistä öljyistä. Hämeenlinna : Karisto, 1995.
Oheisia teoksia voi etsiä HelMet -verkkokirjastosta http://www.helmet.fi/fi-FI
Netistä:
http://www.allergia.fi/allergia-ja-astma/hajusteyliherkkyys/parfyymien-…
http://www.habisol.com/ajankohtaista/kiva-tietaa/provencen-parfyymit/
|
Kysy kirjastonhoitajalta
