historia

Tilaa aihepiirin historia RSS-syöte
981 osumaa haulle. Näytetään tulokset 41–60.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Kun kuljettiin hevosella, kuinka pitkän matkan voi päivässä kulkea ilman vaihtohevosta? 321 Keskimäärin päivämatka kärryillä kohtuullisen kuntoisella tiellä saattoi nousta 40 kilometriin tai ratsastettaessa täyttä laukkaa jopa yli 100 kilometriin. Nopea reki kevättalven hangilla puolestaan saattoi edetä jopa 90 kilometriä päivässä. Hevonen ei kuitenkaan jaksanut kulkea pitkiä matkoja nopeasti. Tämän vuoksi oli tarpeen joko vaihtaa hevosta säännöllisesti, tai lepuuttaa sitä. Lisäksi hevonen tarvitsi ruokaa, joka oli saatava matkan varrelta tai kannettava mukana. Huonokuntoisilla teillä matkustaminen oli sekä ratsastaen että kärryillä huomattavasti hitaampaa. Hyvä hevonen jaksoi lakeuksilla vetää kahta tai kolmeakin 150 kilon tynnyriä tervaa hyvällä tiellä, mutta mäkisemmissä maastoissa yksikin tynnyri oli tarpeeksi. Teiden...
Mistä voisi löytää tietoa 1900-1920 -luvuilla liikenteessä olleista suomalaisista kauppa- ja matkustajalaivoista ja niiden omistajista? 78 Kaikkien tuon ajan laivojen laivaluetteloa en löytänyt, niin kuin myöhemmät Suomen kuvitettu laivaluettelo-kirjat. Varustamoista on kylläkin kirjoitettu muutama kirja:  -Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö: 1883–1933 (sisältää laivaluettelon) -Vuosisadan merikirja: EFFOAn sata ensimmäistä vuotta 1883–1983 / Paavo Haavikko  - Bore 1897–1997: Vuosisata suomalaista merenkulkua / Thure Malmberg (noin 100 sivuinen laivaluettelo mukana)-Meren avara työkenttä: Höyrylaiva osakeyhtiö Bore 1897–1972 / Erik Lodenius Effoan (entinen Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö) Wikipedia-artikkelissa on luettelo, josta löytyy yli 20 ennen vuotta 1930 liikennöinyttä yhtiön alusta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Effoa Pari huomionarvoista kirjaa: Suomalaisia höyrylaivoja 150...
Milloin koulu alkoi Turussa vuonna 1974? 183 Vuonna 1974 koulut alkoivat 19. elokuuta. Koulut ovat todennäköisesti alkaneet ympäri Suomen samana päivänä, sillä vuonna 1974 julkaistun Turun kaupungin kunnalliskalenterin mukaan "koulutyö aloitetaan kouluhallituksen määräämänä päivänä elokuussa ja päätetään toukokuun viimeisenä arkipäivänä". Aloituspäivämäärä selviää esimerkiksi Turun suomalaisen yhteiskoulun sekä Turun lyseon vanhoista toimintakertomuksista.
Mistä voisin nähdä 1800-luvun ev.lut.kirkon kirkkokäsikirjaa eli toiselta nimeltään toimitusten kirjaa 91 Vuodesta 1694 vuoteen 1886 asti Suomessa oli käytössä Käsi-kiria, joka oli käännetty Ruotsin vastaavasta. Sitä voi selata Kansalliskirjaston digitoimana osoitteessa https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/2199143  
Muistelen, että vanhassa joulurauhan julistuksessa kehotettiin välttämään turhia waloja. Tarkoitettiinko tällä valoa vai valaa? 112 Martti Rapolan artikkelissa "Suomenkielinen joulurauhan julistus 1600-luvulta" (teoksessa Historiallisia tutkimuksia Artturi H. Virkkusen kunniaksi hänen täyttäessään 60 vuotta. Toimittanut Turun Historiallinen Yhdistys, Turku 1924) on julkaistu kaksi versiota 1600-luvun lopulta peräisin olevasta joulurauhan julistuksesta. Niistä lyhyemmässä (joka sekin on huomattavasti nykyistä julistusta pidempi) sanotaan näin: "Toisexi manatan angarasti, etta idzecukin tällä Joulun Juhlalle cuin myös ainakin käytäwät idzens christelisest ia Jumalisest wältäden ylönsyömist, ylönjuomist, turhi waloi ia caickia muita Syndiä, iotka Jumalan lais owat pois kieldyt, nijn Jumala on idze Cullengin Sädylle hänen hywästi siunauxens andawa." Kyse on siis valasta,...
Onko mahdollisesti joku arkisto, josta löytäisin edesmenneen äitini avioeroon liittyviä päätöksiä (mm puolison väkivaltaisuus) noin vuonna 1954-1955? Olikohan… 131 Avioerot käsitteli vuodesta 1930 alkaen alioikeus. Arkistoituja asiakirjoja kannattaa tiedustella Kansallisarkistosta. Vuoden 1929 avioliittolain III osan 2. luvun 72§ todetaan: "Jos puoliso on tavoitellut toisen puolison henkeä tai törkeästi pahoinpidellyt häntä, olkoon tällä oikeus avioeroon." Tämä lainkohta oli ilmeisesti voimassa myös vuoden 1948 avioliittolaissa. Avioliiton historiaa on käsitelty mm. seuraavissa teoksissa, joista voi mahdollisesti löytyä tietoa myös avioeroista ja niiden perusteluista: Haasio, Ari: Suomalaisen seksin historia Mahkonen, Sami: Johdatus perheoikeuden historiaan Nieminen, Armas: Suomalaisen aviorakkauden ja seksuaalisuuden historia : avioliitto- ja seksuaalikysymyksiä suomalaisen hengenelämän ja...
Milloin Suomen ja sen itäisen naapurin välinen valtiollinen raja on ensimmäisen kerran merkitty maastoon? Kun kysymys on tarkoitettu kattamaan myös aika esim… 88 Ilmeisesti raja merkittiin maastoon ensimmäisen kerran Täyssinän rauhan 1595 jälkeen, tosin tällöinkin oli epäselvyyttä rajalinjasta Lapissa. Valtakunnanrajaa valvottiin pitkään varsin huonosti tai ei ollenkaan. Ennen Suomen itsenäistymistä valtakunnanrajaa valvoi tullilaitos eli nykyisen kaltaista rajavartiointia ei ollut. Rajavartiolaitos perustettiin itsenäistymisen jälkeen. Rajalinja on myös muuttunut historian aikana monia kertoja. Lisätietoa: Itärajan vartijat -kirjasarja Nokki, Janne: Tulli Karjalassa. Salakuljetusta ja tullivalvontaa Karjalan kannaksella (2017) Rajavartiolaitoksen verkkosivut
Kuuluiko Loimaa jatkosodan aikana Varsinais-Suomen pohjoiseen työvoimapiiriin? En ole löytänyt karttaa tai muuta vastaavaa, jossa piirit näkyisivät. 91 Loimaa kuului Varsinais-Suomen pohjoiseen työvoimapiiriin. Tiedot työvoimapiireistä löytyvät julkaisusta Suomen asetuskokoelma 1942 (Päätös maan jakamisesta työvoimapiireihin 168/1942).
Etsin 1960-luvun sanoma- ja/aikakauslehtiä. Mistä/miten saisin niitä selattua ja mahdollisesti lainattua? 132 Helmet-kirjavarastosta löytyy lukuisien sanoma- ja aikakauslehtien vanhoja vuosikertoja - joko fyysisenä kappaleena tai mikrofilmillä. Mikrofilmejä voi lukea kirjaston laitteilla, ja niistä saa tarvittaessa otettua tulosteita. Fyysiset kappaleet lehdistä ovat pääosin käsikirjastokappaleita eli niitä voi selata vain paikan päällä.
Kuka, missä ja milloin keksi, että pihalta pitää haravoida lehtiä pois? Toisinsanoen kuka keksi lehtiharavan? 82 Harava on vanha työväline. Erityisesti maataloustöissä sitä on käytetty paljon. Vaan luulenpa, että voi sanoa, että jo muinaiset roomalaiset ovat jonkinlaisella haralla siivonneet asuinympäristöjään tai keränneet puiden oksia tai satoa kokoon.  Suomen maatalousmuseo Sarka kertoo nettisivuillaan, että Suomessa haravaa on käytetty erityisesti heinätöissä. Tarpeen vaatiessa heinäharavaa on käytetty myös pahnojen ja lehtikasojen kokoamiseen. Luultavasti asuinympäristöjen kaupungistuessa heinien haravointi on vaihtunut luonteikkaasti lehtien haravointiin pihoilta ja sitä myötä on kehitelty paremmin lehtien haravoimiseen sopivia malleja.  Monista jo paljon käytetyistä työvälineistä ovat nykysuunnittelijat tehneet tunnetuksi tulleen...
Onko tämä hyvä selitys sanan historiasttt: Mitä tarkoittaa VITTU? Sanoisin, että alkujaan naisen ulkoisten sukupuolielimien nimitys, myöhemmin karkea kirosana,… 218 Olet aivan oikeassa, vittu tarkoittaa naisen sukuelintä. Vittu on sangen vanha sana, muinaisnorjassa ja nykyruotsissa on sanat fytta ja fitta. Helsingin Sanomissa oli hiljattain mielenkiintoinen nuorison suosikkisanaa käsittelevä artikkeli: Virossa leviää nyt kulovalkean tavoin kirosana, josta kaikki suomalaiset eivät ole ylpeitä - Kotimaa | HS.fi Kannattaa lukea myös Satu Apon kirja Naisen väki : tutkimuksia suomalaisten kansanomaisesta kulttuurista ja ajattelusta. Siinä kerrotaan vitun väestä eli sen suojelevasta voimasta kansanuskomuksissa.
Kolikolla toimivat kaasuhellat 228 Pitää paikkansa, että Suomessakin on ollut käytössä "automaattisia kaasumittareita", tosin pääosin kaasu lienee laskutettu jälkikäteen mittarin lukeman mukaan. Työväenliitto-lehdessä 14.3.1912 selostetaan automaattisen kaasumittarin toimintaa seuraavasti: "Kun mittarin aukkoon pistää 25-pennisen, saa walokaasua yhden kuutiometrin tai lämpökaasua 1,666 2/3 litraa. Kun tämä määrä on käytetty lakkaa kaasun tulo, jolloin taas on tilattawa uusi kaasuannos". Lehdessä kerrotaan edelleen, että automaattisia kaasumittareita on asennettu sellaisiin taloihin, joissa vuokralaiset vaihtuvat usein ja maksun periminen jälkikäteen on ollut vaikeaa. Ulkomailla kolikoilla toimivat kaasumittarit olivat tavallisempia, mutta Suomessakin niitä siis käytettiin...
Mikä oli kunnanvaltuutettujen ikäraja etenkin itsenäistymisen jälkeen ja kohdistuiko heihinkin rajauksia tai erityisiä vaatimuksia? 74 Vuoden 1917 Maalaiskuntain kunnallislain ja Kaupunkien kunnallislain (108/1917) mukaan valtuutetun ja valtuutettujen valitsijan eli äänestäjän piti olla ennen vaalivuoden alkua täyttänyt kaksikymmentä vuotta. ( 9 § ja 10 §) Maalaiskuntain kunnallislaki (27.11.1917) Kaupunkien kunnallislaki (27.11.1917) Ikäraja nousi myöhemmin vuonna 1925 vuodella, koska Urho Kekkosen teoksen "Kunnallisvaaleja koskeva lainsäädäntö selitettynä" (1933) mukaan ikäraja oli kaksikymmentäyksi vuotta. Kunnallista vaalikelpoisuutta eli kelpoisuutta tulla valituksi kunnallisiin luottamustehtäviin, koski pääsäännös "Vaalikelpoinen valtuutetuksi ja kunnan muihin luottamustoimiin, mikäli niistä ei ole erikseen säädetty, on jokainen kunnassa asuva henkilö, joka on...
Muistelen lapsuudesta erästä kirjaa. Kirjassa pohdittiin selvittämättömiä tapauksia ja muita uskomattomia historian tapauksia. 77 Yritin etsiä kirjaa Finna-haulla. Rajasin tarkennettua hakua sanoilla murhat ja historia. Tuloksen rajasin kirjoihin, suomenkielisiin ja 1900-luvulla ilmestyneisiin. Linkki Finnan hakutulokseen. Löysin kolme kirjaa, jotka voisivat sisältää kaikki muistamasi aiheet. Valittujen palojen Tuntematon totuus : uutta valoa historian arvoituksiin. Linkki Antikvariaatti.net Valittujen palojen Ratkaisun hetket : 100 tapahtumaa, jotka muuttivat maailmaamme. Linkki Finlanfdiakirjaan sekä Olli Matikaisen Rikos historiassa. Linkki Tiedekirjaan Mikään kirjoista ei tosin ole kuvaamasi hopeakantinen, eikä kovin neliömäinen.
On valmisteilla maksuton, epäkaupallinen e-kirja 1920-luvusta. Voitteko suositella joitakin ruotsalaisia, saksalaisia, ranskalaisia, englanitlaisia ja… 139 Makupalat.fi-kokoelmassa on useita arkistoja, josta voisi löytyä sopivia kuvia. Tekijänoikeudet on syytä tarkistaa, vaikka näistä useimmissa mainitaan, että joukossa on tekijänoikeusvapaata materiaalia. Eurooppa: Europeana, vastaava eurooppalainen kulttuuriperintöä ja muistiorganisaatioiden materiaaleja tallentava sisältö kuin Suomen Finna.fi, https://www.europeana.eu/fi Saksa: Deutsche Digitale Bibliothek, https://www.deutsche-digitale-bibliothek.de/ Ranska: Gallica, https://gallica.bnf.fr L'histoire par l'image, https://histoire-image.org/ Yhdysvallat: Library of Congress, Digital Collections, https://www.loc.gov/collections/ New Your Public Library, Digital Collections, https://digitalcollections.nypl.org/ Ruotsi: Digitalt...
Äitini oli Jyväskylässä 30-luvulla ompeluopissa. Kävin katsomassa Jyväskylän kaupunginarkistossa tuon ajan ao. lautakunnan arkistot. Siellä ei ollut yhtään… 138 Kysymyksestä ei käy ilmi, missä oppilaitoksessa tai millä kurssilla kysyjän äiti oli oppilaana. 1930-luvulla Jyväskylässä toimi yleinen ammattilaiskoulu, joka tarjosi mahdollisesti myös ompelualan opetusta. Ammattilaiskoulu toimi Cygnaeuksen koulutalossa iltakouluna vuodesta 1929 alkaen eri pituisina jaksoina yhteensä noin seitsemän vuotta. Ompeluoppia sai myös esimerkiksi Vaajakosken Marttayhdistykseltä. Jyväskylässä oli aiemmin myös käsityöläiskoulu, mutta 1930-luvulla se ei ollut enää toiminnassa.  Vanhojen oppilasluettelojen ja tutkintotietojen löytäminen voi olla haastavaa, sillä niiden säilyminen liki sadan vuoden takaa on oppilaitos- ja tapauskohtaista. Lähde: Ulla Mutka & Veijo Turpeinen (toim.): Ompelualan...
Löysin netistä tosi huonosti tietoa Viialan Haihunkosken historiasta. Olisikohan teillä yhtään kattavampia tietolähteitä? 155 Viialan kirjastosta sain seuraavanliasen listan: Tällaista löysin pikaisella haulla   Korkeamäki, Esko Vanhaa Viiala, Viialan historiaa sanoin ja kuvin. Viialan kunta, 2007 978-952-92-1477-8 Sisältää mm. Kalle Siimeslehto: Haihunkosken kylän muuttuvat kasvot s. 205-209   Akaan historia 1 - 3   Akaan historia 1. 1954 Haihunkosken kartanon omistajaluettelo vuodesta 1539- s. 436   Adel, Vadim Viialan Haihunkoski, elinkeino- ja teollisuushistoriallisen muinaisjäännösalueen inventointi 2003. Pirkanmaan maakuntamuseo. Kulttuuriympäristöyksikkö. 2003   Adel, Vadim Viiala. Arkeologinen perusinventointi 1997. Tampereen museot 1997, Maakunnallinen yksikkö. Haihunkoski s. 30 – 42.   Heiskanen, Jari Viiala. Rakennetun...
Olen lähiaikoina kiinnostunut suomalaisesta saunasta ja erityisesti saunatontuista ja niihin liitetyistä uskomuksista, mytologioista ja perinteistä. Onko… 83 Juuri saunatonttuja käsittelevää kirjaa ei löytynyt, sen sijaan tontuista ylipäänsä kannattaa katsoa esimerkiksi näitä kirjoja: Koski, Mervi: Tonttujen suuri suku Pulkkinen, Risto: Suomalainen kansanusko samaaneista saunatonttuihin Saure, Heikki: Tonttu - Tarua ja totta   Saunoista tietoa voisi löytyä esimerkiksi näistä: Taskinen, Keijo: Sauna - puhtaasti suomalainen Tommila, Pekka: Sauna - suomalaisen saunan rakentaminen Vuorenjuuri, Martti: Sauna kautta aikojen  
Mikä kirja sopii oppilaalle, joka tykkää historiasta ja tunnistaa hyvin maiden lippuja? Pitää jännityksestä ja selkeydestä. Hän on 5. luokalla. Jokin helppo… 105 Historiasta tykkäävälle lukijalle voisi suositella ainakin seuraavia kirjoja:   Helppolukuisten kirjojen hyllystä löytyy seuraava sarja, jossa on jo 20 osaa:Magnus Ljunggren - Ritarikoulu Ritarikoulun oppilaat Elias, Katriina ja Urho toilailevat keskiaikaisen historiallisissa tunnelmissa linnassaan ja sen ympäristössä. Kirjat ovat hyvin helppoja ja selkeitä lukea, ja niissä on nopeasti etenevät tarinat. Sarjan ensimmäinen osa on nimeltään Hurja laukka (2020), mutta niitä voi lukea missä tahansa järjestyksessä.   Lasten jännityskirjojen joukosta löytyy seuraavanlaisia kirjoja:Tapani Bagge - Apassit Apassit-sarja sijoittuu 1900-luvun alun Suomeen, ja niissä seikkailee Apasseiksi kutsuttu joukko lapsia. Apassit kohtaavat erilaisia...
Löytyykö Helmetistä Parnasso 3/1963 Pentti Saarikosken arvostelu Ilja Ehrenburgin muistelmateoksesta"Ihmisiä, elämää, vuosia"? Mitä Saarikoski kirjoittaa… 154 Helmet-kirjavarastosta löytyvät mm. Parnasson vanhat vuosikerrat, jotka ovat luettavissa Pasilassa.   Pasilan kirjaston yhteystiedot.