| Mitä kaupunginosaa Fredrik Berndtson kuvasi vuonna 1847 seuraavasti: " Kaupungin tämä osa muodostaa itsessään ikään kuin pienen esikaupungin; se tarjoaa… |
852 |
|
|
|
Kyseinen katkelma on tosiaankin suomennos Fredrik Berndtsonin teoksesta Historisk-topografisk teckning till panorama af Helsingfors vuodelta 1847. Berndtson kuvaa tässä Katajanokkaa. Koko katkelma löytyy teoksen sivuilta 37 -38 ja kuuluu ruotsiksi näin:
"Afskild från staden genom en kanal, öfver hvilken en bro af sten är slagen, ligger längst i öster den så kallade Skatudden. Denna del af staden utgör likasom en liten förstad för sig sjelf; den framlägger i sitt yttre likasom en profkarta af hvad det präktiga Helsingfors för icke alltför långt tillbaka var, oregelbunden, skräpig, vittnande om nöd och förfall, men med allt detta pittoresk och intressant för forskaren."
Teos aukeaa luettavaksi digitoituna alla olevasta linkistä.
http://www.... |
| Tiedustelen Liperin Roukalahti kansakoulun sijaintipaikkaa. Olen ollut lyhyen ajan siellä jatkosodan aikana (joulukuu 1944- tammikuu 1945) (todistus on)… |
1241 |
|
|
|
Liperin pitäjän historiassa toisessa osassa (Salokas) kerrotaan Liperin kouluista ja mainitaan Roukalahden koulun perustaminen. Kirjassa tosin nimi on Ruokolahden koulu. Pekka Pakarisen kirjassa Suurliperistä leipäpitäjäksi, koulun ja kylän nimi on nykyisessä muodossa, koulun perustamisvuosi täsmää.
Koulunpito aloitettiin Roukalahdessa vuonna 1905 yksityisin varoin. Kunnalliseksi koulu saatiin 1907. Koulu oli toiminut ahtaissa vuokratiloissa, ja alettiinkin puuhata omaa koulutaloa. Vuonna 1909 kunta osti maanviljelijä Mikko Lappalaiselta lähes 3 ha:n suuruisen palstan tilalta Roukalahti n:o 21. Koulukartano rakennettiin ja se valmistui 1911.
Karjalattaren artikkeli vuodelta 1915 vahvistaa nämä tiedot. Siinäkin puhutaan vielä Ruokolahdesta... |
| Mistä ooppera syntyi? Mitä se oli ennen herroja Wagner ja Mozart? Oliko antiikissa vastaavaa? Tai pimeällä ajalla? Kiitos! Ja kiva jos osaatte vähän auttaa … |
1278 |
|
|
|
Tällaisen palvelun kautta ei voi antaa vastauksia näin laajoihin kysymyksiin. Oopperan historiaa ei mitenkään voi tiivistää niin pieneen tilaan. Mutta suosittelen piipahdusta kirjastossa tai muuten harkitsemaan esimerkiksi seuraavia aihetta tiiviisti käsitteleviä teoksia:
* Rich: Ooppera (W&G 1982) - Iästään huolimatta hyvä johdatus aihepiiriin, todennäköisesti sopivan ytimekäskin.
* Riding: Ooppera (WSOY 2008) - Hyvä kirja aloittelijoille, mutta keskittyy historiaa enemmän itse teoksiin ja säveltäjiin.
* Lazarus: Oopperan käsikirja (Otava 2002/2012) - Hyvä yleisteos.
* Bacon: Oopperan historia (Otava 1995) - Kattava suomenkielinen yleisesitys oopperan historiasta, joka kuitenkin edellyttää melko paljon lukemista.
Kaikissa musiikin... |
| Kuinka kylpyhuone, pesutilat ja peseytyminen, wc ja hygienia on kehittynyt Suomessa ja Suomen arkkitehtuurissa (poisl. sauna)? Aineistoa on todella vaikeaa… |
1027 |
|
|
|
Nykyajan hygieniakäsitys on varsin nuori ilmiö. Aiheesta on ollut Työväenmuseo werstaalla näyttely Likainen menneisyytemme vuosina 2010-2011. Valitettavasti näyttelystä ei ole tehty julkaisua. Alla Ylen uutisointia ja tietoa näyttelystä:
http://yle.fi/uutiset/puhtaus_oli_ennen_ylaluokan_yksinoikeus/5635457
http://www.tyovaenmuseo.fi/?q=node/693
Alla joitakin kirjoja, joista löydät tietoa aiheesta. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista: www.helmet.fi
Asunnon muodonmuutoksia: puhtauden estetiikka ja sukupuoli modernissa arkkitehtuurissa /Kirsi Saarikangas
Koti kaupungin laidalla: työväestön asumisen pitkä linja / toimittaneet Elina Katainen ... [et al.]
Koti kaupungissa: 100 vuotta asumista Helsingissä / Marja-Liisa Rönkkö, Marja-Liisa... |
| Löytyykö tietoa Coca colan varhaisesta historiasta mitään. Mietuiten haluaisin kuulla myös kirja lähteitä. |
589 |
|
|
|
Coca-colan historiasta löytyy mm. tällaisia kirjoja:
Haikonen, Iris: Coca-Cola : 50 vuotta suomalaisten hyvissä hetkissä
Elmore, Bartow J.: Citizen Coke : the making of Coca-Cola capitalism
Lisää tietoa löytyy verkosta:
http://www.coca-colacompany.com/history/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Coca-Cola
|
| Kuinka suuri osa nykyisen Eestin alueen väestöstä kuoli 1600-luvun lopun nälänhädässä? |
1168 |
|
|
|
Arvio uhreista on noin 70 000 - 75 000 henkeä. Vuoden 1695 asukasmaaräksi on arvioitu noin 400 000, joten kuolleiden osuus lienee ollut vajaa viidennes.
Jossain määrin epäselvää on, minkä alueen väestömäärä tuo 400 000 oli. Kuolleiden suhteellinen osuus varmaankin on ollut samaa luokkaa nyky-Viron alueella.
http://www.estonica.org/en/History/1558-1710_Estonia_under_Swedish_rule…
http://www.kirjandusarhiiv.net/?p=1489http://www.kirjandusarhiiv.net/?p…
|
| Mitä tiedetään rakennuksesta, joka sijaitsi Turun littoistenjärven luontopolun alkupäässä, lähellä järven rantaa. Hiekkarannalta polkua kulkien n. 500 m… |
730 |
|
|
|
Littoistenjärven luontopolku on osittain Kaarinan, osittain Liedon alueella. Jos kivijalka sijaitsee Kaarinan puolella, voit lähteä etsimään rakennuksen tietoja Kaarinan rakennusvalvonnan arkistopalveluista. He tarvitsevat kuitenkin paikan kiinteistötunnuksen tai osoitteen. Virkailijan mukaan vanhojen rakennusten kohdalla tietoja ei välttämättä löydy näilläkään tiedoilla. Palvelu on myös tapauskohtaisesti maksullista. https://www.kaarina.fi/asuminen_rakentaminen/rakennusvalvonta/fi_FI/ark…
Jos kivijalka sijaitsee Liedon puolella, kannattaa ottaa yhteyttä Nautelankosken museoon. He ovat tehneet selvitystä Liedon alueen vanhoista rakennuksista. http://www.nautelankoski.net/
Myös Turun maakunta-arkistosta voi löytyä tietoja Liedon ja... |
| Haluaisin tietoa Hely-soljesta. Ja myös kihlauksesta / kihlalahjoista 1800-luvulta. Löytyykö kirjallisuutta? |
857 |
|
|
|
Helysolki tai helusolki on Etelä-Pohjanmaalle tyypillinen pyöreähkö tai soikea naisen rintasolki. Se on valmistettu ohuesta hopealevystä. Siinä on usein kruunulla koristettu kaarikehä. Soljesta riippuu pieniä helyjä. Solki kiinnitetään palkimella, kansallispuvun solki usein neulalla. Osa soljista on kullattu.
Lähde: http://www.kansallispuvut.fi/sanasto.htm
Kihlajaislahjat ovat perua ajalta, jolloin morsian ostettiin isältään. 1800-luvulla lahjat annettiin kihlatulle, ei enää isälle. Morsian taas saattoi tehdä lahjaksi sulhasen perheelle vaatteita ja tietysti uuteen kotiinsa kapiot.
Kihlalahjoista Suomessa 1800-luvulla löytyy tietoa mm. seuraavista kirjoista:
- Kirsi Vainio-Korhonen ja Anu Lahtinen : Lemmen ilot ja sydämen salat :... |
| Mikä on piimänuija? |
737 |
|
|
|
Maatalousmuseo Sarka arveli piimänuijan olevan paikallinen nimitys voinuijalle.
http://suomenmuseotonline.fi/fi/kohde/Suomen+maatalousmuseo+Sarka/2709%…
Facebook-ryhmässä Pelastetaan vanhat esineet taas piimänuijaksi arveltiin muinaista kirnuamismenetelmää, jossa koverrettuja puuputkia survottiin nuijalla, jota kutsuttiin piimänuijaksi. Tämä olisi ollut 1300-1400 luvulla.
|
| Nykyään Hakaniemen torikatu, Helsingin Hakaniemessä. Minkä niminen se oli 1950-luvulla? |
1006 |
|
|
|
Hakaniemen torikatu oli 1950-luvun puhelinluetteloiden mukaan alkuosaltaan nykyisen niminen, mutta Hakaniemenrannan puoleisen osan kohdalla tiet kulkivat silloin niin, että loppupätkä oli nimeltään Viherniemenkatu.
Helsingin vanhoja puhelinluetteloita on Helmet-kirjastojen kirjavarastossa, Pasilan kirjastossa. Niitä voi tutkiskella Pasilan kirjastossa:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
|
| Mistä voisin löytää tietoa uimataidon kehityksestä ihmisellä? Miten ja milloin se opittiin/keksittiin? Olen kuullut, että esim. antiikin aikana suinkaan kaikki… |
1034 |
|
|
|
Uimataidosta puhutaan toisinaan luontaisena kykynä, mutta ihmisen uimataito on opeteltava taito. Tämmän päivän suomalaisista vain kaksi kolmasosaa osaa uida:
http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/kotimaa/71867.html
http://www.hs.fi/kotimaa/a1403757917482
Uimataitoisia ihmisiä on kuitenkin ollut tuhansia vuosia. Englannin kielellä aiheesta löytyy tietoa mm. alla olevien sivujen kautta:
http://www.icnsportsweb.com/history-swimming-evolution-swimming-sport.h…
http://www.haltonsc.com/index.php/en/swimming-mainmenu-35/early-history…
http://www.tidalwaveswimming.com/TabGeneric.jsp?_tabid_=14223&team=gatws
|
| Etsin Vantaan alueen karttoja 1970-luvulta. Tarkoituksenani on käyttää niitä historian oppiaineen pro gradussani ja osoittaa niiden avulla, miten romaniväestöä… |
727 |
|
|
|
Hei!
Karttoja kannattaa tiedustella Vantaan kaupungin maanmittauspalveluista, yhteystiedot http://www.vantaa.fi/fi/asuminen_ja_rakentaminen/maanmittauspalvelut/yh…
|
| Luin kirjan Vallan juhlat: Juhlivan vallan kulttuuri antiikista nykypäivään ja kiinnostuin aiheesta. Onko olemassa muita aihetta käsitteleviä kirjoja yms… |
493 |
|
|
|
Valtaa ja juhlia tai yleisemminkin vallan kulttuurihistoriaa käsittelevät ainakin alla mainitut kirjat
- The ugly Renaissance / Alexander Lee (2014)
- Ettekö te tiedä, kuka minä olen : ylimielisyyden historiaa / Ari Turunen (2014)
- Katse menneisyyden ihmiseen : valta ja aineettomat elinolot 1500-1850 / Kustaa H. J. Vilkuna (2010)
- Maintaining loyalty, declaring continuity, legitimizing power: ludi saeculares of Septimius Severus as a manifestation of the golden age / Jussi Rantala. Väitöskirja, Tampereen yliopisto, 2013, myös verkkojulkaisuna:
http://tampub.uta.fi/handle/10024/67964
Aiheesta löytyy myös artikkeli:
- Media, valta, eliitit... ja Tasavallan presidentin vastaanotto. / Kolbe Laura (Tiedepolitiikka-lehti, 2001, nro 1, s. 7-12... |
| Mistä kirjoista löytäisin vanhoja karttoja Vuosaaren alueesta tai muuta tietoa alueen historiasta? Olen erityisen kiinnostunut Kallahden alueesta. Entä mistä… |
1537 |
|
|
|
Vuosaaresta ja sen historiasta löytyy runsaasti kirjallisuutta. Tässä esimerkiksi joitakin mahdollisesti sinua kiinnostavia, joissa lienee mukana myös jonkin verran karttoja:
Jormanainen, Marja-Leena: Meri-Rastila ja Kallahti : kymmenen vuotta Vuosaaren suunnittelua ja rakentamista (Helsingin kaupunki, sosiaalivirasto, 1997)
Korhonen, Erkki: Ruoholahti, Pikku Huopalahti, Meri-Rastila ja Kallahti muuttaneiden silmin (Helsingin kaupungin tietokeskus, 1998)
Kärki, Tommi: Kallahdenniemi. Osa 1 : Maisema- ja kulttuurihistoriallinen selvitys ja virkistysalueiden yleissuunnitelma (Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto, 2005)
Lampi, Pertti: Helsingin Vuosaari - Nordsjö : kaupunginosan historia, nykypäivä ja tulevaisuus (Vuosaari-seura ja... |
| Opiskelen yhteiskuntatiedon opettajaksi, ja olen menossa työharjoitteluun opettamaan maahanmuuttajille Suomen historiasta ja työelämästä. Opetus on suomeksi,… |
867 |
|
|
|
Löydät selkokielisiä kirjoja Papunet-sivuilta http://papunet.net/selko/kirjat-ja-esitteet/ ja kirjastojen aineistoluetteloista hakusanoilla historia ja selkokirjat/ yhteiskunta ja selkokirjat. Alla olevat on poimittu Papunetin sivuilta ja Helmet-tietokannasta:
Rajala Pertti, Suomen historia selkosuomeksi (uud. painos 2014)
Rajala Pertti, Tahtoa, taitoa ja sisua - Suomen historian merkkihenkilöiden elämäntarinoita selkokielellä. 2013.
Rajala Pertti, Talvisota. 2014.
Rajala Pertti, Hyvä Suomi! : Suomen itsenäisyyden ajan historia selkokielellä. 1993
Österback Mats, Oikeusvaltio Suomi (suomenkielinen käännös: Eeva-Liisa Järvinen). 2011.
Elomäki Mari, Kilkki Sakari, Österback Mats, Työelämän aakkoset. 2011.
Österback Mats, Perhe ja hyvinvointi... |
| Haluaisin tietoa Coca-Colasta. Esim. historia ja ennätyksiä. |
673 |
|
|
|
Coca-Colan loi John S. Pemberton 1880-luvulla Atlantassa Yhdysvalloissa. Aluksi juoma oli paitsi virvoke, myös patenttilääke, joka paransi päänsärkyä ja ahdistavaa oloa.
Suomeen Coca-Colaa tuli virallisesti ensimmäisen kerran Helsingin olympialaisten yhteydessä vuonna 1952.
Lisää tietoa Coca-Colasta
Gould, William: Coca-Cola, 1995
Haikonen, Iris: Coca-Cola : 50 vuotta suomalaisten hyvissä hetkissä, 2002
Oliver, Thomas: Aidon Coken tosi tarina, 1987
http://www.coca-cola.fi/nordic-corp/fi_FI/pages/company/history.html
|
| Koska Heilikirjastot ja Keskikirjastot aloittivat toimintansa kimppoina? |
899 |
|
|
|
Heilikirjastojen ja Keskikirjastojen kimpat aloittivat molemmat 2013.
Tarkemmat tiedot kirjastojen historiasta löytyvät Lappeenrannan ja Jyväskylän kaupunginkirjastojen sivuilta.
|
| Mikä on suomen kielessä ennen käytetyn sanan TOLTTI historia merkityksessä KIOSKI - ilmeisesti se tulee ruotsin sanasta TOLFT, mutta miten lautamitasta on… |
2369 |
|
|
|
Jo 1500-luvulla toltti on tarkoittanut 12 kappaletta. Sitä on käytetty kappalemittana lautakaupassa ja pinojen laskemisessa. (Lähde: Tiima, tiu, tynnyri: miten ennen mitattiin / Jarmo Grönros ... [et al.])
Kioski-merkityksestä ei löytynyt tietoa. Voisiko sana olla käytössä esimerkiksi jossakin murteessa?
|
| Minulla on muistikuva, että äitini olisi joskus puhunut Tyrvään vapautuspäivästä, mutta kun en mielestäni löydä siitä tietoa ja muistelisin vielä, että päivä… |
502 |
|
|
|
Olisiko äitisi puhunut vuoden 1918 sisällissodan muistamisen vapausjuhlista, joita vietettiin vuosina 1919-1939 Tyrvään-Vammalan seudulla? Ensimmäiset vapausjuhlat järjestettiin 20.-21. huhtikuuta 1919.
Aiheesta on tehty opinnäytetyö, josta saa lisätietoa:
Sisällissodan muistaminen Tyrvään-Vammalan seudulla 1918-1939 / Kalle Pakarinen
(Joensuun yliopisto: Yhteiskunta- ja aluetieteiden tiedekunta, Suomen historia, 2008)
Työ on luettavissa myös verkossa:
http://epublications.uef.fi/pub/URN_NBN_fi_joy-20080029/URN_NBN_fi_joy-…
|
| Milloin ja miten sekahedelmäsoppa on kulkeutunut suomalaiseen joulupöytään? |
1694 |
|
|
|
Suomalaisen työn liitolla oli aiemmin nettisivu Suomalainen joulu. Siellä kerrotaan sekahedelmäsopan historiasta näin:
Siirtomaatuotteet halpenivat 1880-luvun lopulla, kun höyrylaivojen yleistyminen pienensi kuljetuskustannuksia. Näin vaatimattomatkin taloudet saattoivat ostaa joulupöytään varojen mukaan manteleita, pähkinöitä, kuivattuja hedelmiä ja rusinoita. Tapa syödä jouluna rusina-, luumu- tai sekahedelmäkeittoa tuli vauraimpiin talonpoikaistalouksiin 1800-luvun lopulla.
Sekahedelmäkeitto yleistyi 1920- ja 1930-luvuilla kaikkien kansankerrosten joulupöytään. Sotavuosina joulun jälkiruoat muuttuivat ankeammiksi, mutta riisipuuro ja sekahedelmäkeitto palasivat jälleen 1950-luvulla.
|
Kysy kirjastonhoitajalta
