| Haussa on Lahden kaupunginkirjastossa ainakin aikaisemmin sijainnut pukuhistorian kirja. Kirja on suhteellisen iso (ei välttämättä mahdu pystyyn), n. 3-4 cm… |
898 |
|
|
|
Todennäköisesti kyseessä on teos nimeltään The evolution of fashion : pattern and cut from 1066 to 1930. Kirja on kuvauksesi mukainen ja kansikuvaa voi katsella vaikkapa osoitteesta:
https://www.google.com/search?q=The+evolution+of+fashion+:+pattern+and+…
Teoksessa on myös kaavapiirroksia historiallisista puvuista.
Teoksen tarkemmat tiedot:
Hill, Margot Hamilton
The evolution of fashion : pattern and cut from 1066 tp 1930 / Margot Hamilton Hill, Peter A Bucknell. - London : Batsford ; New York : Drama Book, 1987. - 225 s. : kuv. ; 33 cm
Sis. kaavamallit historiallisiin asuihin
14th imp. 1995
ISBN 0-7134-5818-6 (sid., UK)
ISBN 0-89676-099-5 (sid., USA)
|
| Tällainen asia on päätäni vaivannut: miksi joku iso maatila on kartano ja toinen ei? Asialla ei oikeastaan ole minulle mitään merkitystä, mutta tietämättömyys… |
2399 |
|
|
|
Hei,
kartanolle ei ole virallista tai juridista määritelmää. Arkeologi ja historiantutkija Carl Jacob Gardbergin mukaan kartanolle voidaan kuitenkin antaa yksi tai useampi epävirallinen määritelmä: " Kartano on useimmiten yksinäistalo, joka ei muiden talojen kanssa liity kylään. Kansanomaisen kuvauksen mukaan kartano on yksinäistalo, jolla on vähintäin viisi torppaa, viisikymmentä hehtaaria viljelymaata ja vähintään viisisataa hehtaaria metsää. Kartanoille ominaisia ovat asuinrakennusten ja taloussiipien muodostamat erilliset rakennusryhmät." Kartanoiden omistajat olivat alkujaan aatelisia tai muita säätyläisiä, mutta myöhemmin myös talonpojat ovat voineet omistaa kartanoita. Osa kartanoista juontaakin juurensa keskiajan suurmiestaloihin.... |
| Meillä on täällä Kyyjärven kirjastolla ongelma. Eräs arabiankielinen asiakas haluaisi tietoa Suomen historiasta. Olemme löytäneet hänelle ainoastaa yhden Matti… |
650 |
|
|
|
Helmet-kirjastojen tietokannasta löytyy kirja nimeltä Iktashef Finlanda, kirjoittanut Liisa Suvikumpu ja arabiaksi kääntänyt Youssef Naja. Olisiko siitä hyötyä asiakkaallenne?
Tässä linkki kirjan tietoihin: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1936847__S%28historia%29%2…
Kirjan voi tilata kaukolainaksi Keski-kirjastojen verkkokirjastosta löytyvällä kaukolainalomakkeella: https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/kaukolainat
|
| Kuinka monta vuotta kirjasto on? Kuinka monta kirjastoa on Suomessa? Kuka omistaa kirjaston? Kuka perusti kirjaston? |
1013 |
|
|
|
En tiedä, tarkoitatko erityisesti jotakin tiettyä kirjastoa, mutta Helsingin kaupunginkirjasto on perustettu vuonna 1860. Kirjasto, joka oli silloin nimeltään Helsingin kansankirjasto, avattiin 7.10.1860 kello 16.00 Hallituskadun ja Fabianinkadun kulmassa. Perustajana ei ollut ketään yksittäistä ihmistä vaan Helsingfors Fruntimmersförening eli Helsingin rouvasväenyhdistys.
Helsingin kaupunginkirjaston omistaa nykyään Helsingin kaupunki, jolle kirjasto siirtyi jo vuonna 1876. Helsingin kaupunki taas on kaikkien helsinkiläisten yhteistä omaisuutta. Vaaleissa äänestetään luottamushenkilöt, jotka tekevät kaupunkia koskevia päätöksiä.
Lisää Helsingin kaupunginkirjaston historiaa löytyy osoitteesta http://www.hel.fi/www/kirjasto/fi/tietoa/... |
| Onko Gerhard Schoenbernerin teosta Davidstjärnan : Judeförföljelserna i Europa 1933-1945 lainkaan käännetty suomeksi? |
510 |
|
|
|
Gerhard Schoenbernerin teos Davidstjärnan : Judeförföljelserna i Europa 1933-1945 (1979) on ruotsinnos saksankielisestä alkuteoksesta Der gelbe Stern : die Judenverfolgung in Europa, 1933 bis 1945 (1960). Teosta ei ole suomennettu.
https://fennica.linneanet.fi/
http://libris.kb.se/
http://aleph-www.ub.fu-berlin.de/
|
| Millaisia kirjoja on suomen mattoteollisuuden historiasta? |
642 |
|
|
|
Vain pari kirjaa onnistuimme löytämään:
- Kodiksamin kutomo - kappale kylän, kansakunnan ja universumin historiaa : Lapin Ryijy- ja Mattokutomo : sävyjä Satakunnan sydänmailta 1925-1971 / teksti: Vesa Pietilä ; kuvat: Miikka Lappalainen (2013)
- Räsymaton raidat : Alestalon Mattokutomo oy 90 vuotta / toimituskunta: Esa Alestalo, Eila Anttila (teksti), Tiina Savio (taitto) (2007)
Ensimmäinen kirja on mm. Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa. Toista voit kysellä kaukolainaan lähikirjastostasi.
https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=Kodiksamin+kutomo&type=Al…
|
| En saa päähäni, kuka oli Suomessa kirjastolaitoksen perustaja, joku Wienegand? Harmillista kun ei muista, voiko joku auttaa? |
939 |
|
|
|
Kirjastolaitoksen kehittyminen Suomessa oli pitkä ja monivaiheinen prosessi, jonka varrella sitä edistivät monet kirjastomieliset vaikuttajat. Niinpä sille on vaikea nimetä varsinaista perustajaa.
Ensimmäiset kirjastot toimivat luostareissa ja oppilaitoksissa, eikä niiden aineisto luonnollisesti ollut lukutaidottoman kansan ulottuvilla. 1700-luvun lopulla alkoi yleistyä lukuseurojen perustaminen. Vaasan lukuseuran perustamista vuonna 1794 on pidetty myös Suomen yleisten kirjastojen alkuna. Sen hoitajana toimi pitkään Olof Langenstein. Suomen ensimmäisen rahvaankirjasto oli Anjalan Reginakoulun kirjasto. Koulun perusti paroni Rabbe Gottlieb Wrede vuonna 1802. Carl Axel Gottlund taas lanseerasi kirjasto-sanan suomen kieleen vuonna 1831.
1830... |
| Milloin ensimmäinen pöytälamppu keksittiin? |
677 |
|
|
|
Keinotekoisen valon historia on pitkä. Jo esihistorialliset ihmiset käyttivät alkeellisia lamppuja luolien valaisemiseen. Nämä lamput oli täytetty rasvalla, ja ne oli tehty esimerkiksi kivestä, simpukankuorista tai sarvista. Tämän lampun paranneltu versio, öljylamppu, oli käytössä pitkään myös Suomessa. Kaasulampun ja sähkölampun keksiminen muuttivat lamppuja jälleen.
Valaisimen pitäminen pöydällä tai sellaisen tapaisen esineen päällä lienee myös varsin vanha tapa. Lienee siis mahdotonta saada selville, koska ihminen on ensimmäisen kerran alkanut säilyttää valaisinta pöydällä.
Keinovalon historiaa löytyy vaikkapa alta löytyvien lähteiden avulla: Liisa Halosen ja Marjukka Eloholman artikkeli Keinovalon historia ja Riia Ruotsalaisen AMK-... |
| Voisitko suositella (tieto)kirjallisuutta Helsingin Kalevankadusta ja sen historiasta? Kiitos! |
497 |
|
|
|
Varsinaisesti Kalevankadun historiasta on aika niukasti kirjallisuutta. Siitä ei ole kirjoitettu kokonaista kirjaa, toisin kuin vaikkapa Mannerheiminkadusta, josta kertoo kirja ”Aikamatka Mannerheimintiellä” (Helsinki-seura, 2012).
Paras lähde Kalevankadusta lienee Kaija Ollilan ja Kirsti Topparin teos ”Puhvelista Punatulkkuun” (Helsingin sanomat, 1977), joka kertoo Helsingin vanhoista kortteleista ja toki myös Kalevankadun varrella olevista kortteleista. Teoksessa ”Helsingin kadunnimet” (Helsingin kaupunki, 1970) on lyhyt selostus kadun nimihistoriasta. Paljolti samoihin lähteisiin tukeutuu Wikipedian osoitteessa https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalevankatu oleva artikkeli Kalevankadusta.
|
| Minkälaista toimistotekniikkaa kirjastoissa oli käytössä 1980-luvun loppupuolella ja 90-alkupuolella? Joko tietokoneet olivat käytössä tai missä muodossa… |
589 |
|
|
|
Tietotekniikka oli käytössä kirjastossa 1980-luvun loppupuolella, kun puolivälissä 80-lukua alkoi atk:n hankinta kirjastoihin. Kirjastot saivat kustantajien tietoja pääasiassa paperimuodossa, erilaiset esitteeta javalintalistat luettiin paperilla. Lainaustietoja käsiteltiin 1980-luvulla tietotekniikan avulla, kun oli reikäkortit ja optisesti luettavat eräpäiväliput.- Kysymyksiisi löytyy lisätietoja mm. näistä kirjoista: Kirjastot ja atk (1986), Suomen yleisten kirjastojen historia (2009), Laakso: Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi(2010), Pappien harrastuksesta moderniksi kirjastoksi: Rovanniemen kirjasto 150 vuotta(2010), Kaisa Sinikaran artikkeli Kirjastot ja verkko kirjassa Kirjasto 2010.
|
| Pidän kovasti myytteihin perustuvista jännityskirjoista, esimerkkinä Dan Brownin ja Danielle Trussonin kirjat. Niitä on vain kovin vaikea kirjastosta löytää… |
1496 |
|
|
|
Miltei kaikissa tätä kirjallisuudenlajia edustavissa tai sitä lähellä olevissa teoksissa esiintyy asiasanoituksessa jännityskirjallisuus ja jokin historia -alkuinen asiasana. Niihin on sitten yhdistetty arvoituksiin, salaisuuksiin, mysteereihin, käsikirjoituksiin, muinaisesineisiin, pyhäinjäännöksiin, yliluonnollisuuteen, koodeihin yms. viittaavia kirjakohtaisia asiasanoja. Näillä asiasanoilla löytyy sekä tarinoita, jossa nykypäivän ihmiset ratkovat historiaan kytkeytyviä arvoituksia että kertomuksia, joiden sisältö ja henkilöt sijoittuvat kokonaan menneisyyteen. Poikkeuksiakin on, esim. kirjassa Kadonneiden muistojen kartta / Fay, Kim asiasanoina ovat mm. historialliset romaanit ja seikkailukirjallisuus. Sen tapahtuma-aika on 1920-luku,... |
| Haluaisin lukea Habsburgien hallitsijasuvusta. Mikä olisi hyvä Euroopan historiaa käsittelevä kirja, jossa kuvattaisiin sen vaiheita? Kirja voisi olla suomeksi… |
601 |
|
|
|
Habsburgeista ja Euroopan historista on uusiakin teoksia, joita on saatavilla mm. Helmet-kirjastoista pääkaupunkiseudulla:
How the west came to rule : the geopolitical origins of capitalism / Alexander Anievas and Kerem Nişancioğlu. 2015.
Taloushistorian näkökulma.
Den röde prinsen : Wilhelm von Habsburgs hemliga liv / Timothy Snyder ; översättning: Margareta Eklöf.
The enemy at the gate : Habsburgs, Ottomans and the battle for Europe / Andrew Wheatcroft.
Habsburgien historiaa 1600-luvulta alkaen.
The Habsburgs: embodying empire / Andrew Wheatcroft.
Antiikin aarteita Habsburgien keisarihovista : Wienin Kunsthistorisches Museumin antiikkikokoelman mestariteoksia / [tieteelliset asiantuntijat Alfred Bernhard-Walcher .. et al.] ; [valokuvat... |
| Torpparinvapautuslaki vuonna 1918. - Millaisella äänestystuloksella laki hyväksyttiin? |
793 |
|
|
|
Lopullinen äänestys tapahtui 17.7.1918. Ensimmäisessä äänestyksessä laki julistettiin kiireelliseksi äänin 103-3, varsinaisessa äänestyksessä lakiehdotus hyväksyttiin äänin 104-2. Vastaan äänestäneet olivat Ruotsalaisen kansanpuolueen juristiedustajia.
Valtionhoitaja Svinhufvud vahvisti lain 15.10.1918. Viivytykseen lienee vaikuttanut se, että poliittista keskustelua hallitsivat monet muutkin tärkeät asiat (hallitusmuoto ja kuninkaanvaali, elintarvike- ja punavankikysymys).
Lokakuun 1. ja 2. päivänä 1917 pidetyissä eduskuntavaaleissa puolueiden voimasuhteet olivat muodostuneet seuraaviksi:
Sosialidemokraattinen puolue 92
Suomalainen puolue 32
Nuorsuomalainen puolue 24
Maalaisliitto 26
Kansanpuolue 5
Ruotsalainen kansanpuolue 21
Kevään... |
| Meilahdenpuistossa on Suomen vanhin frisbeegolfrata, joka on perustettu vuonna 1983. Radan kahdeksas väylä sijaitsee kalliolla, josta avautuvat hienot näkymät… |
613 |
|
|
|
Kalmistopiirin sivuilta löytyy jonkin verran tietoa Meilahden hautaröykkiöstä:
https://kalmistopiiri.wordpress.com/2010/01/29/pronssikautisia-roykkioi…
Myös Kati Salosen ja Mona Schalinin Meilahden huvila-alue - selvityksestä (s. 7, alareuna) on siitä jonkin verran tietoa:
http://www.hel.fi/hel2/ksv/Aineistot/meilahti/Meilahti_YHS_LUONNOS_osa1…
Vuoden 1943 ortokuvan rakennuksista ei löytynyt tietoa. Lähetän kysymyksen vielä eteenpäin, ja vastaan, jos lisäselvitystä löytyy.
|
| Toimiko kirjasto talvisodassa? Jos toimi, niin mikähän oli talvisodan lainatuin/luetuin kirja? |
558 |
|
|
|
Ilkka Mäkisen toimittaman Suomen yleisten kirjastojen historia (2009) -teoksen mukaan kuntien kirjastojen toiminta ei talvisodan aikana kokonaan loppunut, mutta niiden toiminta oli tavallista vaikeampaa, ja joitakin kirjastoja suljettiinkin. Valtion kirjastotoimisto korosti, että kirjastojen on syytä mahdollisuuksien mukaan toimia myös vaikeina aikoina, vaikka vakituinen hoitaja joutuisikin sotapalvelukseen. (s. 317-318)
Tietoa tuon ajan lainatuimmista/luetuimmista kirjoista ei ole. Nykyäänkään näitä tietoja ei ole olemassa valtakunnallisesti. Muutamat kirjastot tai kirjastokimpat ovat tehneet luetteloita omista suosikeistaan.
|
| Löytyisiköhän jostain Sastamalan pitäjän historiaa n. 1920-30 taitteista tai 1980-luvulta lähtien? Onkohan jotain Jutikkalan kirjoittamaa? |
490 |
|
|
|
Suomen kansallisbibligrafia Fennicasta ei löytynyt yhtään Jutikkalan kirjoittamaa kirjaa Sastamalasta. Sen kautta ei myöskään löytynyt kirjaa Sastamalan historiasta juuri kysymiltäsi ajanjaksoilta. Alla on luettelot Fennicasta ja kirjastojen yhteistietokanta Melindasta löytyvistä Sastamalan historiaan liittyvistä kirjoista:
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/search?searchArg1=sastamala&argType1…
http://linda.linneanet.fi/F/ILXK7CTD3UCLUB1KD5TJ1R6A27K8NAVQITM3NDL77TD…
|
| Reilu kymmenen vuotta sitten televisiosta tuli joulukalenterina tanskalainen sarja, jossa kaksi nuorta päätyi seikkailemaan Jeesuksen nuoruuteen. Kyseinen… |
1435 |
|
|
|
Tanskalainen sarja on ilmeisesti Jeesus ja Josefine (Jesus og Josefine), jota TV-2 esitti Suomessa vuonna 2003 24-osaisena sarjana. Juonikuvaus vastaa kysymääsi. Ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Jeesus_ja_Josefine .
Pelin jäljittäminen on vaikeaa, koska kyseistä sarjaa ei ole Suomessa DVD:nä. Peleistä ja pelien historiasta on olemassa kirjoja. Kirjassa Suuri pelikirja : 150 kiehtovaa peliä kaikkialta maailmasta, esitellään mm. mancala-pelejä, joista on erilaisia muunnoksia. Siinä on pelikuppeja, jotka voidaan korvata vain painamalla kuoppia maahan. Nappuloina voidaan käyttää myös kiviä. Vanhimpiin kuuluva peli on lähtöisin Egyptistä. Kirjassa on esitelty erilaisia mancala-pelejä ja niiden sääntöjä.
Toinen peli, jota voidaan pelata... |
| Kuinka paljon supermarkettien tuotevalikoima on kasvanut viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana? Siis kuinka paljon enemmän valinnanvaraa kuluttajalla on, kun… |
593 |
|
|
|
Kysymys on kovin laaja, oikeastaan kokonaisen tutkimuksen laajuinen. Kirjastosta käsin emme pysty valitettavasti tällaista selvitystä laatimaan.
Jokaisessa maassa tilanne on myös edennyt omalla laillaan maan muun historian mukaan, joten jokaisen valtion tilanne vaatisi oman selvityksensä.
Tässä vain muutama huomio Suomesta. 50 vuotta sitten Suomessa ei ollut vielä supermarketteja. 1960-luvulla rakennettiin kauppakeskuksia, mutta paljon oli vielä pieniä lihakauppoja, maitokauppoja ja leipomoita, ja vasta vähitellen alettiin siirtyä omavaraistaloudesta kaupan aikakauteen. Tiedot löytyvät alla olevien linkkien kautta, joista saat toivoakseni myös lisätietoja aiheestasi:
http://www.kesko.fi/yritys/Historia/
http://kehittyvaelintarvike.fi/... |
| Kuinka korkeat ovat kirjaimet Pantheonin julkisivun tekstissä M. Agrippa L. f. cos. tertium fecit? |
627 |
|
|
|
Pantheonin julkisivun pronssikirjainten korkeus on noin 70 senttiä, ja tekstillä on mittaa lähes 22 metriä. Nykyiset kirjaimet ovat peräisin vuodelta 1887, jolloin niillä korvattiin vuosisatoja aiemmin kadonneet alkuperäiset kirjaimet.
Boatwright, Mary T.: Hadrian and the Agrippa Inscription of the Pantheon (http://www.academia.edu/9874002/Hadrian_and_the_Agrippa_Inscription_of_…)
|
| Huomasin hiljattain TVssä, liekö ollut uutisissa, maininnan kirjasta, joka on äskettäin julkaistu ja käsitteli sodanaikaista radiokuuntelua mm Sortavalassa… |
371 |
|
|
|
Voisiko kyse olla Matti Kososen ja Heidi Ruotsalaisen tänä vuonna ilmestyneestä teoksesta Agenttikoulun naiset : lottana vakoilijoiden ja kaksoisagenttien keskellä (Tammi)?
Kirjasta on kerrottu lokakuun alussa ainakin MTV3:n uutisissa.
http://www.kirja.fi/kirja/matti-kosonen/agenttikoulun-naiset/9789513185…
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/agenttikoulun-lotat-kasitte…
|
Kysy kirjastonhoitajalta
