| Mistä löytäisi Maarian entisen pitäjän rajat? Se kai liitettiin palasina osaksi Turkua, ensin osa, sitten loput, mutta aikoinaan käsitti valtavan alueen… |
1655 |
|
|
|
Maarian pitäjä/kunta liitettiin tosiaankin palasina osaksi Turkua. Ensimmäiset liitokset tehtiin jo 1600-luvulla. Ruissalo luovutettiin Turun kaupungille vuonna 1845. Vuonna 1944 liitettiin laajoja alueita Turkuun (mm. Ranistula ja Hirvensalo). Seuraavina vuosikymmeninä liitettiin Turkuun vähäisiä alueita ja vuonna 1967 koko kunta.
Kirjaston kokoelmista ei ikävä kyllä löydy kartta-aineistoa, joka muodostaisi kattavan ajallisen läpileikkauksen Maarian entisen pitäjän rajoista.
Kävin läpi kaikki Turun kaupunginkirjaston pääkirjastosta löytyvät Maarian historiaa käsittelevät teokset sekä kokoelmistamme löytyvän vanhan kartta-aineiston. Kävin läpi myös laajan otannan Turun kaupunkihistoriaa sekä Turun asemakaavoituksen historiaa... |
| Salainen muuttoliike Suomesta Venäjälle 1930-luvulla (rannikolta). |
599 |
|
|
|
Ylen Elävän arkiston ohjelman Suomalaiset emigrantit Neuvostoliitossa mukaan Suomesta loikkasi 1930-luvun pula-aikana Neuvostoliittoon 12 000 -15 000 ihmistä. Aiheesta on kirjoitettu paljonkin. Alla linkit Ylen arkistoon, Aamulehden uutiseen aiheesta (Neuvostoliittoon loikkasi 20- ja 30-luvuilla 15 000 suomalaista – moni ammuttiin Stalinin vainoissa, 26.12.2016), josta löytyy mm. luetteloa lähteneistä paikkakunnan mukaan ja Suomen humanistiverkko Agricolan sivuille (Johanna Pörhölä, Kuinka selvittää Neuvostoliiton suomalaisten kohtaloita, 27.6.2018), josta löytyy myös lisää lähteitä:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/suomalaiset-emigrantit-neuvostoliitossa
https://www.aamulehti.fi/kotimaa/neuvostoliittoon-loikkasi-20-ja-30-... |
| Etsin tietoa suomalaisten ravinnosta, pukeutumisesta ja arjesta 1500-1600-lukujen vaihteessa. |
155 |
|
|
|
Suomalaisten elämästä 1500-1600-luvuilla on kirjoitettu paljon. Joissakin keskiaikaan keskittyvissä teoksissa kerrotaan myös renessanssin ajasta, kuten Satu Hovin kirjassa Keskiajan puvut. Alle on listattu vielä lisää teoksia:
Aalto, Seppo: Kauppiaita ja laivanvarustajia: helsinkiläisten elämä Ruotsin aikana 1550-1809
Häggman et al: Suomalaisen arjen historia, osa 1. Savupirttien Suomi
Nissiaho, Aino (toim.): Ihmisen maisema: kirjoituksia yhteisön ja ympäristön muutoksista Lounais-Suomen rannikolla
Pylkkänen, Riitta: Renessanssin puku Suomessa 1550-1620
Pylkkänen, Riitta: Säätyläispuku Suomessa 1550-1620
Seppälä, Suvianna: Viljana, nahkoina, kapakalana. Talonpoikien maksamat kruununverot Suomessa vuosina 1539-1609
Suolahti,... |
| Nimet Aurinkokuningas, Celsius, Fahrenheit, Kelvin: Milloin on alettu käyttää nimitystä "Aurinkokuningas"? Käyttivätkö jo aikalaiset sitä? Entä lämpötila… |
634 |
|
|
|
Valitettavasti tällaista tietoa ei löytynyt. Kannattaa vielä tutustu Wikipedian lähteisiin asianomaisten henkilöiden kohdalla.
Louis XIV of Francehttps://en.wikipedia.org/wiki/Louis_XIV_of_France
Anders Celsiushttps://en.wikipedia.org/wiki/Anders_Celsius
Daniel Gabriel Fahrenheithttps://en.wikipedia.org/wiki/Daniel_Gabriel_Fahrenheit
William Thomson, 1st Baron Kelvinhttps://en.wikipedia.org/wiki/William_Thomson,_1st_Baron_Kelvin |
| Matti Klingen muistelmien toisessa osassa "Upsalasta Pariisiin", hän mainitsee sivulla 74, että suuri määrä (Helsingin) Ylioppilastalon huonekalujen… |
306 |
|
|
|
HYY:n arkistosta kerrottiin, että ylioppilaskunnan perimiä rakennuksia on Lauttasaaressa ilmeisesti ollut useampia. Nykyään niiden paikalla on vaaleita rivitaloja Pohjoiskaarella vastapäätä entistä Alkon Salmisaaren tehdasta. Tarkemmin kyse on Huopalahden kunnan Lauttasaaren yhdyskunnan Tullabo‑nimisen lohkotilan R.N:o 147 Heikaksen verotilasta. Ylioppilaskunta sai tontin Pohjoiskaari 25, nykyään luultavasti tontit 13 ja 21 lahjoituksena Annie ja Y. E. Rainiolta 1941. Tila myytiin ilmeisesti 1962 ja siitä saadut rahat käytettiin Domus D-talon Hietaniemenkatu 14 rakentamiseen muun varainhankinnan ohella. D-talon aulassa on tästä muistuttava messinkilaatta.
HYY / arkisto |
| Missä hoidettiin Turussa lapsen luutuberkuloosia vuosina 1916 -1918? |
300 |
|
|
|
Sirkka Törrösen kirjan ”Varsinais-Suomen tuberkuloosipiiri” (Varsinais-Suomen tuberkuloosipiirin kuntainliitto, 1983, sivu 9) mukaan Turun kunnallissairaala hoiti tuberkuloosipotilaita vuodesta 1892 nk. Fridolf-Paulinen osastolla. Täten potilastietoja voisi tiedustella Turun yliopistollisen keskussairaalan potilaskertomusarkistosta: http://www.vsshp.fi/fi/yhteystiedot/Sivut/arkistot.aspx
Potilastiedot ovat kuitenkin melko tiukasti salassa pidettäviä, ja lähiomaisillekin tietoja luovutetaan yleensä vain potilaan suostumuksella. Myös potilaan kuoleman jälkeen tiedot ovat suuressa määrin salassa pidettäviä. Lisätietoja ja lomakkeita löytyy Tyksin sivuilta: http://www.vsshp.fi/fi/potilaille-ja-laheisille/potilasasiakirjat/Sivut/default.aspx |
| Arki sodanjälkeisessä Berliinissä |
403 |
|
|
|
Sodanjälkeisen Saksan ja Berliinin arjesta on kirjoitettu melko runsaasti, mutta suomennoksia on olemassa valitettavan vähän.
Vaski-kirjastoista löytyy esimerkiksi kulttuurihistorioitsija Wolfgang Schivelbuschin teos In a Cold Crater: Cultural and Intellectual Life in Berlin, 1945-48 (1998). Schivelbusch keskittyy pääasiassa Berliinin kulttuurielämään sodanjälkeisessä Berliinissä. Vaski-kirjastoista löytyy lisäksi Marta Hillersin omaelämäkerrallinen teos Nainen Berliinissä: Päiväkirja 20.4.-22.6.1945 (1954). Tässä anonyymisti julkaistussa kirjassa tekijä kuvailee omaa elämäänsä sodan viimeisinä päivinä sekä sodan jälkeen. Tietoa sodanjälkeisestä elämästä löytyy jonkin verran sotahistorioitsija Antony Beevorin teoksesta Berliini 1945 (2002... |
| Kaveri: "Talo juutalaisghetossa. Seinätekstin mukaan se on rakennettu vuonna 2221. Siinä päivän pähkinä." |
246 |
|
|
|
Kyseessä on Casa di Lorenzo Manilio Rooman juutalaisessa kaupunginosassa Piazza Giudian laidalla. Talo on rakennettu vuonna vuonna 1468, mutta talon rakennuttaja Lorenzo Manilio halusi kunnioittaa kaupungin roomalaista perintöä ja merkitsi talon rakennusvuodeksi 2221, joka laskettiin Rooman perustamisvuodesta 753 jKr.
http://roma.mysupersite.it/romaantica/regio-9-circus-flaminius/porticod…
https://iviaggidifra.wordpress.com/curiosita/curiosita-romane/la-casa-d…
https://www.romeartlover.it/Iscrizio.html
https://www.romeartlover.it/Vasi29.html |
| Minä vuonna picatinny-kisko tuli USA:n armeijan käyttöön ja milloin siviilimarkkinoille? |
181 |
|
|
|
Picatinny- kisko kehitettiin jo 1980-luvun alussa, mutta se standardoitiin vasta 3.2.1995.
https://en.wikipedia.org/wiki/Picatinny_rail
http://www.biggerhammer.net/picatinny/1913_specs.pdf
Picatinny-kisko sovitettiin metri-järjestelmään 8.5.2009.
Siviilimarkkinoille tuloan aikaa en saanut selville. Olisiko se tuon metrijärjestelmään sovittamisen tietämillä? |
| Kirja eduskuntavaalien historiasta |
264 |
|
|
|
Erkka Railon toimittama teos Kamppailu vallasta : eduskuntavaalikampanjat 1945-2015 (Docendo, 2016) käsittelee eduskuntavaalien historiaa nimenomaan kampanjoinnin kannalta. Samaa aihepiiriä käsitellään myös teoksissa Anne Ollila: Kansanedustajan työ ja arki (Edita, 2007) ja Päivi Hovi-Wasastjerna: Politiikan kasvot : poliittisen mainonnan kehityksestä Suomessa sadan vuoden ajalta ja vaalimainonnan tarkastelua vuosina 1907-1999 / Päivi Hovi-Wasastjerna (1999).
Lisää eduskuntavaalien historiaa käsitteleviä teoksia löydät kirjastotietokannoista ja Kansallisbibliografia Fennicasta esimerkiksi hakusanoilla ”eduskuntavaalit historia”.
Fennica https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic
Keski-kirjasto https://www.keskikirjastot.fi/web/arena... |
| Löytyyko Suometa nettisivua tai kirjaa, biografiaa ansioituneista suomalaisista kirjastonhoitajista? |
310 |
|
|
|
Ilkka Mäkisen toimittamaa Suomen yleisten kirjastojen historiaa (2009) tutkimalla löytyy kirjastoliikkeen syntyyn vaikuttaneista henkilöistä lyhyet kuvaukset: A. A. Granfelt, William Sippola, Einar Holmberg ja J. A. Kemiläinen, maailmansotien aikana Helle Kannila, myöhemmin Mauno Kanninen ja Mikko Alvar Mäkelä.
Helle Kannilasta löytyy myös Hilkka M. Kaupin elämäkerta Helle Kannilan elämänpuut (1976) sekä artikkeli teoksessa Suomalaisia vaikuttajanaisia (1977)
Kirjastot.fi -sivustolla on myös tietoa Kannilasta https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kirjastohistoria Kaikessa täytyy olla vähän hulluutta http://www.kaapeli.fi/kannila/index.html
Tieteellisten kirjastojen puolelta voi mainita esimerkiksi useita Kansalliskirjaston... |
| Olen kuullut, että Iisalmen Peltosalmella sijaitseva Ulmalantie oli joskus osa valtatietä 5. Mihin asti se oli osa sitä? Olen syntynyt 1986 ja ainakaan 90… |
511 |
|
|
|
Wikipedia-artikkelin mukaan Iisalmen ohikulkutie valmistui vuonna 1998. Ohikulkutie on osa valtatie nro 5:tä ja eurooppalaista E63:a. Vanha tielinja Peltosalmelta Iisalmen keskustaan kulkee pitkin Ulmalantietä ja Eteläntietä. |
| Mistä mahtaa olla lähtöisin ystäväni ompelukone Singer numerosarja Y4256681? |
629 |
|
|
|
Singerin tehtaan tietokannan mukaan ompelukone on valmistettu joskus helmikuun lopun ja toukokuun lopun välisenä aikana vuonna 1922. Ensimmäinen sähköompelukone valmistettiin vuonna 1921 Singerin tehtailla. |
| Sain Viipurin arkistossa käteeni alkuperäisen v 1773 olevan kartan, ryppyisen, epämääräisen pyöreän, käsin tehdylle paperille käsin maalatun. |
338 |
|
|
|
Olisivatko kyseessä aikansa uudissanat?
1770-luvulla suomessa puhuttiin suomea, ruotsia, venäjää ja latinaa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kielipolitiikka
Latina oli suosittu tieteen kieli, kunnes 1800-luvulla ranska valtasi sen aseman.
Kenties kartan kieli son suomalaistunutta latinaa tai englantia? Lapis on latinaksi kivi ja water englanniksi vesi. https://www.sanakirja.org/search.php?id=69899&l2=17
Voisiko paikan nimi tarkoittaa vetistä kivikkoa?
Kannattaa kuitenkin kääntyä Kotimaisten kielten laitoksen puoleen. He osaavat varmasti pätevämmin ratkoa suomen kielen historiaan liittyyviä arvoituksia.
https://www.kotus.fi/
Sivustolta löytyy myös sanakirjoja: https://www.kotus.fi/sanakirjat |
| Löytyykö kirjaa, jossa olisi selitetty lainsäädäntöä, jota sovellettiin asuntoina käytettyihin yhtiöihin ennen vuotta 1926? |
342 |
|
|
|
Esko Nurmen, Laura Puron ja Martti Lujasen teoksen Kansan osake : suomalaisen asunto-osakeyhtiön vaiheet (2017) sivulla 9 mainitaan, että ennen vuonna 1926 säädettyä asunto-osakeyhtiölakia sovellettiin yleisen osakeyhtiölain säännöksiä ja yhtiöjärjestyksiin otettuja määräyksiä. Kirjan mukaan uudessa laissa täsmennettiin esimerkiksi yhtiövastikkeen sallitut käyttötarkoitukset ja selkeytettiin asunto-osakeyhtiön muotoa (s. 9). Teos kuvaa laajasti suomalaisen asunto-osakeyhtiöjärjestelmän vaiheita mutta ei tarjoa lakitekstejä. Asiaa täytyy siis lähestyä tarkastelemalla ennen vuotta 1926 voimassa olleita osakeyhtiölakia ja -asetusta.
Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston Auria-varastossa on Finlands författningssamling - Suomen Asetus-... |
| Munkkiniemen sivukirjaston sijainnit? |
407 |
|
|
|
Munkkiniemen kirjasto toimi aikaisemmin Munkkiniemen palokunnantalolla, jossa oli myös monia muita hallinnollisia toimintoja kuten valtuustosali ja poliisilaitos. Itse talo rakennettiin vuonna 1931.
Munkkiniemen kirjasto perustettiin heti seuraavana vuonna 1932, ja samaan aikaan syntyi myös Lauttasaaren kirjasto. Vuoden 1934 lopussa kirjastoilla oli yhteensä 1 1171 nidettä ja molemmilla oma johtokuntansa ja kirjastonhoitajansa. Munkkiniemi oli silloin osa Huopalahden kuntaa, joka liitettiin Helsinkiin 1946.
Kaija Hackzellin teos Rakas vanha Munkkiniemi kertoo, että kirjasto sai oman rakennuksen vasta 1989. Vanha Palokunnantalo toimii nyt nuorisotalona.
Tässä vastauksen pohjana käytettyjä lähteitä:
Hackzell, Kaija: Rakas vanha... |
| Onnistuisiko tilata Oulun kaupunginkirjastosta kirja, joka on hyvin vanha? Sen on kirjoittant Aurén P.W ja nimi on: Alexander I:sen Matka Pohjanmaalla v. 1819… |
232 |
|
|
|
Näyttää siltä, että Petter Wilhelm Aurénin teosta Keisari Alexander I:sen matka Pohjanmaalla v. 1819 (1894) ei saa kaukolainaan Oulun kaupunginkirjastosta, ei myöskään muista kirjastoista, joiden kokoelmiin teos kuuluun. Åbo Akademin kirjaston kohdalla ei ole mainintaa siitä, että teoksen saisi vain lukusalilainaan, joten voitte tehdä kaukopalvelupyynnön oman kirjastonne kautta. Teos on luettavissa digitoituna alla olevasta linkistä.http://digi.kirjastot.fi/files/original/5ef86c5a27fdf70a652122aaf12fe7ed.pdfSara Wacklinin Hundra minnen från Österbotten (1887) sen sijaan on tilattavissa kaukolainaan. Voitte tehdä kaukopalvelupyynnön omassa kirjastossanne.Finna https://finna.fi/Fennica https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic |
| Nogales taistelu 1915 US-Meksikolaisen Panco Villan välillä. Usan ja Villan yksiköiden miesvahvuudet ,tappiot? Kuinka syvällä Villa eteni US:n maassa? Sekä… |
209 |
|
|
|
Perusteellinen lähde aiheesta on Ronald Atkinin kirja Meksikon vallankumous (1974). Helmet-kirjastoista kirja on Pasilan kirjavaraston ja Pohjois-Haagan kirjaston kokoelmissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1144373__SMeksikon%20vallankumous__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt |
| Miksi mandariini tarkoittaa sekä hedelmää että virkamiestä keisarillisessa Kiinassa? |
808 |
|
|
|
Aiheeseen liittyvään kysymykseen on vastattu palvelussamme aikaisemminkin. Voit lukea vanhan vastauksen täältä:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-mandariini-hedelma-on-saanut |
| Mikä olisi hyvä suomenkielinen esitys Venäjän maaorjuuden lakkauttamisesta? |
323 |
|
|
|
Toivo Flinkin kirjassa Maaorjuuden ja vallankumouksen puristuksessa : Inkerin ja Pietarin suomalaisten sivistys-, kulttuuri- ja itsetuntopyrkimyksiä vuosina 1861-1917 on luku nimeltä Maaorjuus ja sen lakkauttamisen taustoja (s. 18-42). Myös Peter Nevillen Venäjä-kirjasta löytyy tietoa. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI |
Kysy kirjastonhoitajalta
