Oliko sukellusvene keksitty ennen tai jälkeen Jules Vernen kirjan, 'Sukelluslaivalla maapallon ympäri'? |
290 |
|
|
|
Jules Vernen teos Vingt mille lieues sous les mers julkaistiin vuonna 1870. Teos suomennettiin ensimmäisen kerran vuonna 1934 nimellä Sukelluslaivalla maapallon ympäri julkaistiin
Ensimmäinen toimiva sukellusvene rakennettiin jo 1600-luvun alkupuolella Englannissa. Erilaisia keksintöjä ja kokeiluja tehtiin myös seuraavalla vuosisadalla. 1800-luvun lopulla onnistuttiin sukellusveneiden suunnittelussa ja rakentamisessa niin hyvin, että Wilhelm Bauerin vuonna 1855 suunnittelema Seeteufel upposi vasta 134. sukelluksella. Ensimmäinen konevoimalla toimiva sukellusvene oli espanjalalisen Narcís Monturiolin rakentama peroksidikäyttöinen Ictineo II vuodelta 1864.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sukellusvene
https://fi.wikipedia.org/wiki/Narc%C3%... |
Milloin Suomeen on perustettu ensimmäinen musiikkiopisto tai muu vastaava paikka, jossa instrumentteja (piano, viulu ym.) on voinut opiskella ihan vain… |
470 |
|
|
|
Musiikin opetusta aloiteltiin Suomessa 1790-luvulla mm. erilaisiin kirkollisiin tarpeisiin, mutta se vakiintui vasta 1800-luvulla. Ensimmäinen varsinainen musiikkipisto oli Helsingin musiikkiopisto, joka perustettiin vuonna 1882 (lähde: Oulun kaupunki), ja joka sekin oppilaitostui varsin pian. Nykyisin Helsingin musiikkiopisto tunnetaan nimellä Sibelius-akatemia.
Suomalaisten ja eurooppalaisten musiikkioppilaitosten historiaa on tutkinut laajasti Jukka Kuha (2017): https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/185259/suomenmu.pdf?sequence=1&isAllowed=y
|
Milloin on valmistettu Singerin ompelukone Y2794970? |
320 |
|
|
|
Singerin ompelukoneiden sarjanumeroluettelo löytyy osoitteesta http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y…
Tämän mukaan tuo Singerin omepukone on valmistettu 26.5.1925.
Y-sarjan koneita on valmistettu Elizabethportissa, New Jerseyssä http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/singer_dating_by_serial… |
Haluaisin tietää, mitä tarkoitusta varten Mannerheimintiellä Erottajan kohdalla Ruotsalaisen teatterin paikkeilla oli kovaääniset taikka kaiuttimet… |
200 |
|
|
|
Hei!
Olen etsinyt vastausta kysymykseenne, mutta valitettavasti ole löytänyt vielä mitään. Jos arvailemaan ryhdyn, niin mahdollisesti kyseiset kaiuttimet voisivat liittyä jollain lailla hälytysjärjestelmään. Timo Rekusen opinnäytetyössä käydään pintapuolisesti läpi Helsingin kiinteiden ulkohälyttimien kehityshistoriaa (https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/61838/Rekunen_Timo.pdf?sequence=1&isAllowed=y), mutta nähdäkseni siinäkin käsitellään enemmän sireenejä, joita asennettiin talojen katoille, ks. https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000006384352.html
|
Kysymys liittyen 1600-luvun asiakirjoihin: "Ränteriräkning i Kexholms fästningsräkenskaper" |
237 |
|
|
|
Valtionarkistolla tarkoitat oletettavasti nykyistä Kansallisarkistoa, jonka nimi oli Valtionarkisto vuosina 1869–1994. Kansalliskirjaston aineistoihin voi tutustua ja niitä voi etsiä Kansallisarkiston verkkosivuilla. Kansallisarkistolla on myös digitoituja aineistoja, jotka koostuvat pääasiassa kaikkein käytetyimmästä aineistosta ja mikrofilmeistä. Digitoituihin aineistoihin voi tutustua Digitaaliarkistossa.
Tein useita hakuja Kansallisarkiston VAKKA-arkistotietokannasta, Astia-verkkopalvelusta sekä Digitaaliarkistosta, mutta en onnistunut löytämään tätä nimenomaista asiakirjaa "ränteriräkning i Kexholms fästningsräkenskaper”. Asiakirja viitannee veronmaksuun Viipurin voutikunnassa/Käkisalmen läänissä. Löysin Astia-verkkopalvelusta kaksi... |
Missä Turussa hoidettiin tuhkarokkopotilaita 1949-1950? |
384 |
|
|
|
1940-luvun lopulla tulirokkoa sairastavia on Turussa oletettavasti hoidettu ainakin uudessa kulkutautisairaalassa Mäntymäessä, joka valmistui vuonna 1942.
Kuva kulkutautisairaalan harjannostajaisista vuodelta 1942: https://www.finna.fi/Record/musketti_tmk.M20:VA2000:3:1:110
Lähde: Seligson, David. Turun kaupunginsairaala : 100-vuotishistoria.Turku,1987. s. 34.
|
Esiliinan historia kiinnostaa. Onko esiliinalla turvastandardeja? |
316 |
|
|
|
Espoon Marttojen sivuilta löytyy esiliinan historiaa. Aiemmin esiliinasta on mm.voinut päätellä käyttäjänsä ammatin tai aseman. Historia löytyy alla olevasta linkistä:
https://espoonmartat.marttayhdistys.fi/esiliinan-historiaa/
Esiliinasta on tehty myös väitöskirja: Esiliina aikansa kehyksissä: moniaikaista tekstiilikulttuuria ja representaatioita kodista, perheestä, puhtaudesta ja käsityöstä 1900-luvun alkupuolen Suomessa / Outi Sipilä (University of Eastern Finland, 2012). Alla linkki verkkoversioon:
https://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-0985-5/urn_isbn_978-952-61-0985-5.pdf
Verkkoportaali Arjen historia -sivustolta löytyy kuvia vanhoista esiliinoista:
http://arjenhistoria.fi/actions/search.php?s_class=2&s_adv[0... |
Helsingissä Pitäjänmäellä sijaitsee Karvaamokuja. Mikä on karvaamo? |
1193 |
|
|
|
Karvaamo on vanhanaikainen nimitys nahkurinverstaalle. https://fi.wiktionary.org/wiki/karvari
Leikkisästi nimitystä on käytetty myös parturista. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
En löytänyt Pitäjänmäen netti-historiikeista mainistaa nahkureista, mutta mahdollisesti sellainenkin on paikalla toiminut. Pitäjänmäki tunnetaan varsinkin konepajoista, korjaamoista ja tietenkin rantaradan asemasta. http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/pitajanmaki/historiaa.html
https://kaupunginosat.net/pitajanmaki/alueen-historia-mainmenu-136
https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-17-18.pdf
http://www.pita.fi/jaakiekko/historia/
|
Kuinka kauan on ollut mahdollista sellainen, että kaksi saman näyttelijän esittämää hahmoa on saatu samaan kohtaukseen, eli että näyttäisi siltä, kuin… |
216 |
|
|
|
Jo varhaisella mykkäfilmikaudella pystyttiin luomaan kaksoisroolin tapaisia trikkejä päällekkäisvalotuksella niin, että henkilö saattoi esiintyä samassa kohtauksessa kahdesti. Vaikutelma ei tosin ollut täysin realistinen ja sitä käytettiinkin mm. kummitushahmojen esittämiseen.
Todentuntuisia tuloksia saatiin peittämällä objektiivista osia ja valottamalla filmiä kaista kaistalta. Tekniikka oli hyvin vaativa ja työläs. Yksi varhaisimmista on Buster Keatonin lyhytelokuva Buster varieteessa vuodelta 1921.
https://www.youtube.com/watch?v=YtQz6tpBN3A
Mykkäfilmikauden trikkejä. |
Onko Helsingin kaupungin kansakouluissa tehty kokoavaa historiaa? Tai mistä saa tietoja noin 1900-1915 väliltä. |
241 |
|
|
|
Helsingin kansakoulujen historiaa käsitteleviä teoksia Helmet-kirjastossa:
Urho Somerkivi, Helsingin kansakoulun historia, Helsingin kaupunki, 1977
Helsingin maalaiskunnan kansakoululaitos = Folkskolväsendet i Helsinge : 1866-1966 / toimittanut Lauri Leppänen, Helsingin maalaiskunta, 1966
Pasilan kirjaston Helsinki-kokoelmassa on Helsingin kaupungin kansakoulut, toimintakertomuksia lukuvuodesta 1902-1903 lukuvuoteen 1914-1915. Teoksia ei lainata, mutta niitä voi tutkia Pasilan kirjastossa.
Lisäksi kiinnostavia voisivat olla teokset:
Kalevi Tamminen, Kansakoulun uskonnonopetus vuosisadan vaihteen murroksessa : maamme kansakoulujen uskonnonopetuksen asema, tavoitteet ja opetussuunnitelmat vuosina 1898-1912, WSOY, 1967
Tietoa, taitoa,... |
Onko käsitystä, millaista oli suomen kieli ennen Acrigolaa? Miten olisi esim. kysytty: riittävätköhän heinät kevääseen saakka? |
225 |
|
|
|
Suomen kielen tutkija Lari Kotilainen kirjoittaa kirjassaan Kielen elämä - suomen kieli eilisestä huomiseen (2016), mm. suomen kielen synnystä (s. 31-47). Pitkään oli niin, että ei ollut olemassa yhtä ja yhtenäistä suomen kieltä, vaan kieli oli erilaista eri puolilla Suomea. Nykyisten päämurrealueiden esimuotojen katsotaan syntyneen Rautakauden ajalla. Tämänkin jälkeen kielimuodot jakautuivat ja sekoittuivat monella tavalla. Oman lisänsä suomen kieleen, ja erityisesti sanastoon, toivat kaupankäynti ja kristinuskon levittäminen.
Artikkeli kirjoitetun suomen alkuvaiheista löytyy Kielikello-lehdestä (Riitta Palkki 1/2000). Siinä kerrotaan mm., että yhtään yhtenäistä suomenkielistä tekstiä ei keskiajaltakaan ole säilynyt:
https://www.... |
Miten lainaushistoria toimii? |
252 |
|
|
|
Vaski-kirjastoissa asiakas voi itse kytkeä päälle lainaushistorian tallentamisen verkkokirjaston Omat tiedot-välilehdellä. Lainaushistoria alkaa tallentua siitä hetkestä lähtien kun asetus on laitettu päälle. Kirjaudu ensin omilla tunnuksillasi Vaskiin https://vaski.finna.fi/ oikeasta ylälaidasta. Mene sen jälkeen valikosta Omiin tietoihin. Sieltä löytyy alhaalta kohta Tallenna lainaushistoria. Lainaushistorian saa näkyviin harmaan Omat tiedot -palkin oikealla puolella olevasta kohdasta Omat palvelut, jonka valikosta löytyy myös lainaushistoria. |
Mikähän oli tuo iso rakennus Helsingin linja-autoaseman laidalla Tennispalatsin oikealla puolella? |
652 |
|
|
|
Kyseessä on 1950-luvun alussa valtion kirjapainotaloksi valmistunut rakennus, jossa sijaitsivat myös Virallisen lehden, Valtion julkaisutoimiston, Valtion elokuvatarkastamon ja Tilastollisen päätoimiston tilat. Eteläisen Rautatiekadun ja Antinkadun kulmassa sijaitseva rakennus otettiin käyttöön vuonna 1952 ja sen pääsuunnittelija oli Antero Pernaja. Sittemmin tontin toiselle laidalle rakennettiin ns. Graniittitalo ja se peittää nykyisin seinän, jolla kuvan Partekin mainos on.
https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0000ng5e
https://www.senaatti.fi/app/uploads/2017/05/3180-2014_Okulus_Hki_Antinkatu_1_RHS.pdf |
Mistä tietokonevirukset saivat alkunsa? |
184 |
|
|
|
Kare Piekkola kertoo seminaarityössään 2005 näin: "Tietokonevirusten idean uskotaan syntyneen vuonna 1949, kun matemaatikko John Von Neumann esitti ideansa automaattisesti itseään monistavista ohjelmista. Vuoteen 1951 mennessä hän olikin jo kehittänyt ehdotuksensa, kuinka kyseisiä automaattisia toimintoja voisi luoda. Vuonna 1959 matemaatikko Lionel Penrose jalosti vielä Von Neumannin ideaa pidemmälle esittämällä rakenteen, joka pystyisi aktivoitumaan, monistautumaan, muuntautumaan ja hyökkäämään. Penrosen mallia testattiin käytännössä myös IBM 650 –koneella. Vaikka kyseiset ehdotukset luotiinkin parantamaan ihmisten käyttämää teknologiaa, on näin jälkikäteen sanottuna yhteys tietokoneviruksiin varsin selvä." Tekstistä löytyy muutakin... |
Löytyykö lounais-hämeen historiaa käsitteleviä teoksia? |
152 |
|
|
|
Joitakin kirjoja Lounais-Hämeen historiasta löytyy . Alla kirjoja ja linkki hakupalvelu Finnaan, josta selviää, missä kirjastoissa kirjat ovat.
https://www.finna.fi/
- Lounais-Hämeen entisyyttä / Esko Aaltonen ; [toimittaneet Esko Aaltosen 60-vuotispäiväksi Matti Aaltonen ja Päivikki Lybäck] (1953)
- Kotiseutulukemisto : Lounais-Häme (1955)
- Lounais-hämeen esihistoria / Pohjakallio Lauri
- Lounais-Hämeen kulttuurihistoriaa : maakuntamuseon opas / Salo Unto (1959)
Kirjoja voi pyytää kaukolainaksi oman kirjaston kautta. Alla linkki sivuille, joista löytyy tietoa Kirkes-kirjastojen kaukolainaamisesta:
https://kirkes.finna.fi/Content/asiakkaalle
|
Koska julkaistiin ensimmäinen suomalainen ns. värillinen LP levy, eli ei musta. |
258 |
|
|
|
Ensimmäinen värillinen LP-levy maailmalla julkaistiin jo vuonna 1908. Tämä tieto on peräisin RareRecords.net-sivustolta artikkelista Colored Vinyl Records History:
https://www.rarerecords.net/record-info/colored-vinyl-records/#history
Valitettavasti emme saaneet selville tätä tietoa suomalaisista vinyylilevyistä.
|
Suomen käsivarsi on pohdituttanut. Mikä on sen muodostumisen historiikki / syy? |
810 |
|
|
|
Historiantutkija, emeritusprofessori ja Helsingin yliopiston entinen rehtori Päiviö Tommila kirjoittaa Maankäyttö-aikakauslehden artikkelissa "Kuinka Suomi-neidon muotoinen kartta-Suomi syntyi" käsivarren synnystä näin:
"Suomella ei ollut Ruotsin aikana länsirajaa, mutta Haminan rauhassa sellaiseksi määriteltiin Tornion- ja Muonionjokia pitkin kulkeva linja. Nyt Suomi sai myös pohjoisrajan, sillä kun Suomeksi kutsuttu alue oli Ruotsin aikana ulottunut vain Kemijoen tienoille, rajaksi tuli nyt 1751 käyty Ruotsin ja Norjan raja. Se on tänä päivänäkin Norjan ja Suomen raja. Näissä rajajärjestelyissä syntyi Suomi-neidon läntinen käsivarsi."
Artikkeli on luettavissa myös verkossa:
http://www.maankaytto.fi/arkisto/mk109/mk109_1225_tommila.pdf |
Viiltäjä Jackista oli ilmeisesti käytetty aluksi nimityksiä kuin "Whitechapel Murderer" ja "Leather Apron". Milloin hän sai kuuluisimman lempinimensä, "Jack… |
238 |
|
|
|
Valtaosassa löytämistämme lähteistä mainitaan, että nimitys "Jack the Ripper" on oletettavasti peräisin yhdestä niistä monista kirjeistä, joita poliisi sai syksyllä 1888 Whitechapelin murhien aikaan. Monia noista kirjeistä pidetään kuitenkin huijauksena, että ne eivät olisi oikean murhaajan käsialaa, vaan sensaationhakuisten toimittajien kynästä. Mutta 'Jack the Ripper' -nimitys oli siis valtaosan lähteistä mukaan käytössä jo murhien aikaan.
Lähteitä:
https://en.wikipedia.org/wiki/Dear_Boss_letterhttp://www.bbcamerica.com/shows/ripper-street/blog/2012/12/the-origin-of-the-name-jack-the-ripperhttps://www.casebook.org/intro.htmlhttps://www.historic-uk.com/HistoryUK/HistoryofEngland/Jack-the-Ripper/
Kirjallisuutta aiheesta:
Russell... |
Kuinka kauan suomalaisia saunoja on ollut muuallakin kuin Suomessa? |
328 |
|
|
|
Kysymykseen on mahdotonta vastata täsmälleen. Jo käsite "suomalainen sauna" on moniselitteinen. Sauna on ollut tärkeä osa suomalaisten sekä suomensukuisten kansojen kulttuuria ainakin kivikaudelta eli paljon kauemmin kuin Suomi-niminen maa on ollut olemassa.
Rautakaudella, 400 - 800-luvuilla suomalaiset ja heidän kielisukulaisensa rakensivat savupirttejä, eli käytännössä savusaunoja, jotka toimivat myös asuntoina. Niitä oli nykyisen Suomen alueen ulkopuolella mm. Baltiassa, Karjalassa ja nykyisen Venäjän alueella.
Venäläisillä on perinteinen banja, joka on hyvin samankaltainen kuin suomalainen sauna. Myös muilla pohjois- ja keskieurooppalaisilla kansoilla oli ennen saunoja, mutta niiden käyttö loppui 1500-1600-luvulla kirkon vastustuksen... |
Kuinka kauan maailmassa on käytetty huumeita ja milloin niiden käyttö on ensimmäistä kertaa kielletty jonkin maan laissa? |
1651 |
|
|
|
Erilaisia huumausaineita on käytetty eri puolilla maailmaa jo tuhansien vuosien ajan. Esimerkiksi jo 5000 vuotta ennen ajanlaskun alkua Mesopotamiassa asuneet sumerilaiset käyttivät todennäköisesti oopiumia. Myös Antiikin kreikkalaiset käyttivät juhliessaan mm. oopiumia ja hamppua. Myös kiinalaiset tunsivat hampun ja oopiumin jo pitkään ennen ajanlaskun alkua.
1500-luvulla Sveitsissä keksittiin laudanum ja esimerkiksi morfiini, kokaiini ja heroiini keksittiin jo 1800-luvulla. 1800-luvu puolivälissä jotkut lääkärit alkoivat pitää huumeita ongelmana, mutta vasta 1900-luvun mittaan niiden haittavaikutuksista saatiin enemmän tietoa ja viranomaiset yrittivät hillitä huumeidenkäyttöä erilaisin valistuskampanjoin.
Vuonna 1931 Kansainliitto -... |