| Mistä tulee diplomi-insinöörin diplomi etuliite? |
88 |
|
|
|
Diplomi on oppimäärän suorittamisesta saatu todistus. "Polyteknillinen Opisto muutettiin yliopiston tasoiseksi Suomen Teknilliseksi Korkeakouluksi huhtikuun 2. päivänä 1908. Nimenmuutoksen myötä opiskelijat saivat ylioppilaan oikeudet, vakituiset opettajat professorin tittelin, tutkintosäännössä määriteltiin teknillinen tohtorin tutkinto ja oppilaitoksessa otettiin käyttöön entisen koulumaisen opetusmuodon sijaan rajoitettu opiskeluvapaus. Koko oppilaitoksen kurssin läpäisseet opiskelijat saivat valmistuessaan saksalaisella kielialueella 1800-luvun loppupuolella totuttuun tapaan päästötodistuksen eli diplomin. Vastaavasti korkeakoulusta valmistuvat tohtorit saivat tohtoridiplomin." Linkki Aalto yliopiston historiikkiinYlemmän... |
| Milloin alettiin syödä kakkua syntymäpäivän kunniaksi? Katsoin juuri tv-sarjaa Rooma, joka sijoittuu n.50 eaa ja siinä Brutus onnitteli Cassiusta… |
65 |
|
|
|
Nykyaikaisen syntymäpäiväkakkukulttuurin historian alkumetrit löytyvät 1700-luvun Saksasta, josta perinne levisi muualle Eurooppaan. Myös antiikin Roomassa syötiin ajoittain eräänlaisia kakkuja erinäisten juhlien yhteydessä, joihin myös merkittäväksi koetut syntymäpäivät kuuluivat. Sanoisin, että katsomasi tv-sarja ei välttämättä ole historiallisesti epätarkka viitatessaan syntymäpäivän juhlistamisen yhteydessä syötävään kakkuun, mutta itse arvioisin kakun puutteen pahoittelemisen olevan varsin modernista näkökulmasta kirjoitettua dialogia.Lähteitä:Cage, Mary & Cage, James (2012): Birthday Cakes: History & Recipes. https://www.newenglandrecipes.org/Birthday-Cake.pdfHumble, Nicola (2010): Cake: A Global History. |
| Löytyykö teiltä tietoa Paavilainen suvun taustoista? Ilmeisesti se on vaikuttanut ainakin luovutetun karjalan alueella. Onkohan sillä inkeriläistä historiaa? |
49 |
|
|
|
Sukunimet-teoksen mukaan "Paavilainen on savolais-karjalainen sukunimi. 1500-luvun puolen välin tienoilta lähtien on nimestä runsaasti tietoja Karjalankannakselta [..]", sittemmin mm. Kiteeltä, Tohmajärveltä ja Parikkalasta. Savossa Paavilaisia on on asustellut esimerkiksi Juvan, Pellosniemen ja Vesulahden pitäjissä.Sukunimet. Mikkonen, Paikkala. Otava, 2000. |
| Onko lähteitä mistä selviää millaisin menetelmin valtionjohdon ja vieraiden "metsästysonnea" on maksimoitu eri maissa läpi historian? |
44 |
|
|
|
Löysin joitain kirjoja, jotka voisivat olla sinulle tutkimisen arvoisia. Erityisesti Allsenin "The Royal Hunt" sisältää nimenomaan aatelisten metsästysonneen (ja metsästyksen ja onnen väliseen suhteeseen) paneutuvia kohtia.Thomas T. Allsen. (2006): The Royal Hunt in Eurasian HistoryJan E. Dizard & Mary Zeiss Stange. (2022): Hunting : A Cultural HistoryRupert Isaacson. (2001): The Wild Host: The History and Meaning of the Hunt |
| Oliko suomessa autonvuokrausta jo vuonna 1963? |
67 |
|
|
|
Kyllä oli, esimerkiksi Turun puhelinluettelossa 1963 mainitaan useita autovuokraamoja. |
| Minulla oli joskus historian karttakirja, nyt hukkunut jonnekin. Tarvitsisin 1770- luvun Ranskan ja Saksan eli Pyhän Rooman Imperiumin kartan. Kiitos avustanne… |
61 |
|
|
|
Hei, tarkoitat varmaan Pyhä saksalais-roomalaista keisarikuntaa, joka muodollisesti säilytti asemansa aina vuoteen 1806 saakka. Sen sanotaan kukoistaneen aina keskiajalta Napoleonin sotiin asti. Vanhojen karttojen kokoelmia löytyy netistä mm. edmaps.com:sta. Tässä suora linkki Historical Maps of the Holy Roman Empire-hakutuloksiin:Historical Maps of the Holy Roman Empire (edmaps.com)Voit valita sieltä erilaisia karttoja eri arkistoista, esimerkiksi "Historical maps of Germany before 1825" eli "Historiallisia karttoja Saksasta ennen vuotta 1825". Lähteet:Holy Roman Empire - WikipediaWorld Historical Maps (edmaps.com) |
| Onko talonpoika Ignato Baurilofista säilynyt mitään tietoa? |
49 |
|
|
|
Löysin tiedon kalastusoikeuksien siirrosta Baurilofille myös Kesälahden kunnan kulttuuriympäristöohjelmasta. Leena Lusa: Rannoilta kyläteille. Linkki ohjelman sivuille.En osaa päätellä julkaisun lähdeluettelosta, mistä julkaisusta tieto olisi peräisin. Lisämainintojen metsästys saattaa olla haastavaa.Kesälahden seurakunnan historiasta kertovilla sivuilla on maininta:"Valamon luostari luopui täkäläisistä maaomaisuuksistaan 9.6.1630. Luterilainen seurakunta tänne perustettiin 1630-luvun alussa Kesälahti-Uukuniemi nimellä. Seurakunnan perustamisaika ei ole säilynyt missään, mutta vuoden 1632 tilikirjoissa mainitaan, että Kesälahden luterilaiselle kirkkoherralle Martinus Martinpoika Fabritiukselle on maksettu palkkaa. Tästä merkinnästä... |
| Löytyykö tälle asialle todisteita? |
105 |
|
|
|
Kyseessä on pseudohistoria. Viihteellistä tosin. Tutkija Reima Välimäki kumoaa Suomen muinaiset kuninkaat. Linkki Turun sanomien artikkeliin.Turun yliopistossa on tehty tutkimusta pseudohistorian leviämisestä verkossa. Linkki koontisivulleInkeri Koskisen kirja Villi Suomen historia antaa lisätietoa aiheesta aiheeseen. |
| Voiko lukea historiasta niin että se ei vaikuta puolueellisesti lukijaan? |
76 |
|
|
|
Historiantutkimuksen eräs perustavanlaatuisimmista kysymyksistä on ollut jo pitkään se, mitä tutkimuksen mahdollisuuksista puolueettomuuteen pitäisi ajatella. Keskustelun yhdessä ääripäässä ovat he, joiden mukaan historiantutkimus voi olla täysin puolueetonta, kun taas toisessa ääripäässä ovat he, joiden mukaan historiantutkimus on vääjäämättä puolueellista. Asiaa koskeviin erimielisyyksiin sisältyy kuitenkin paljon nyansseja, sillä "puolueellisuus" on käsitteenä monitulkintainen, ja puolueellisuuden voi ajatella vaikuttavan historiantutkimukseen monessa eri kohdassa. Tämän historiantutkimuksen teoreettisia lähtökohtia ja menetelmiä koskevan kysymyksen voi eräällä tavalla ajatella olevan perustavammanlaatuinen kuin historian lukemisen... |
| Mikä näytelmä esitettiin Turun Kaupunginteatterissa 5.11.1961? Toimiko teatteri silloin Turun Konserttisalissa? |
74 |
|
|
|
Turun kaupunginteatteri toimi evakossa kahdeksan vuotta Konserttitalolla vuodesta 1954 vuoteen 1962, joten kyseinen näytös on ollut Konserttitalolla. Sen sijaan mistä näytelmästä oli kyse, on vaikea sanoa. Sinä syksynä oli useita ensi-iltoja:Mika Waltari: Yövieras 8.9.1961Eckhardt, Fritz: Velipuolet Wienissä 30.9.1961Gibson William: Ihmeidentiekijä 13.10.1961Lähteet:Terho Henri: Teatteria Turussa 1940-luvulta 1970-luvulle (2006)Turun kaupunginteatterin ohjelmiston ensi-illat 1960-1969 https://tkteatteri.fi/ohjelmisto/esitysarkisto/ensi-illat-1960-69/ |
| Milloin Suomessa alkoi yleistymään jalkakäytävät/kevyen liikenteen väylät tiestön varrella? |
42 |
|
|
|
Johanna Björkmanin artikkelin mukaan kävelijät kulkivat Helsingissä viimeistään 1840-luvulta lähtien jalkakäytävillä. Varhaisimmista päällystysmateriaaleista ei ole tarkkaa tietoa, mutta ilmeisesti niillä ei käytetty mukulakiviä, koska jalankulku olisi ollut epätasaista. Jalkakäytävien päällystämiseen alettiin käyttää 1870-luvulla yhä enemmän suuria kivilaattoja, jotka oli tehty graniitista. Graniittilaatta ei ollut koko jalkakäytävän levyinen, vaan se sijaitsi joko keskellä jalkakäytävää, jolloin jalkakäytävän reuna pyöristettiin pienillä mukulakivillä, tai ajoradan reunassa.1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa asfaltilla päällystetty ja graniittisella reunakivellä rajattu jalkakäytävä ja nupukivillä päällystetty katu alkoivat... |
| Mistä saisi tietoa Mary Saurenista jolla oli ompelimo tai ateljee Hgissä vuonna X ? |
60 |
|
|
|
Julkaisussa Helsingin nimikirja ja osoitekalenteri 1921 mainitaan neiti Mary Sauren, ompelija. Hänen osoitteensa oli Punavuorenkatu 16 A. Vuoden 1928 osoitekalenterista häntä ei enää löydy. Hautahausta löytyy Mary Regina Sauren, joka syntyi 1909 ja kuoli 1975. Syntymävuoden perusteella voisi olettaa, että hän oli eri henkilö kuin Punavuorenkadulla asunut Mary Sauren. Muita tietoja Mary Saurenista ei löytynyt. |
| Onko Lord Kinrossin kirjaa Rebirth of a Nation tai Andrew Mango kirjaa Ataturk - The Biography of The Founder of Modern Turkey suomennettu? Koska Toni… |
34 |
|
|
|
Kumpaakaan kysymyksessä mainituista Atatürk-elämäkerroista ei ole suomennettu. Suomeksi on käännetty vain Dagobert von Mikuschin Mustafa Kemal : uuden Turkin luoja (WSOY, 1930).Toni Alarannan Turkin historia on ilmestynyt vuonna 2019. |
| Kirkonkirjat ovat palaneet 1600-luvulla Mistä tietoa aiemmalta ajalta? |
110 |
|
|
|
1500-luvulta on mahdollista löytää tietoa Suomessa Kustaa Vaasan (1523-1560) aikakaudesta eteenpäin erinäisistä hallinnollisista dokumenteista; erityisesti talonpoikien kohdalla tärkeitä lähteitä ovat vuosittaiset tilikirjasarjat. Ei ole juurikaan dokumentteja, jotka mahdollistaisivat tästä taaksepäin menemisen talonpoikien kohdalla, mutta esimerkiksi aatelis- ja rälssisukujen pidemmälle tutkiminen voi puolestaan onnistua — olkoonkin, että tässä tarvitaan usein sekä onnea että sen hyväksymistä, että varmuuteen ei päästä. Aiheesta voi lukea lisää Sukututkimuksen käsikirjan (2009) luvusta "Varhaisempien vuosisatojen virrassa: Lähteitä 1500-luvulta noin vuoteen 1870".Lähteet:Huovila, Marja & Liskola, Pirkko & Piilahti, Kari-Matti. (... |
| "Solovetskin luostarin votšina". Mikä on votsina? |
89 |
|
|
|
"Votšina" on historiallisesti viitannut Venäjällä maahan tai tontteihin (tyypillisesti kartanoihin), joihin määräytyy omistusoikeus perimisen kautta (tyypillisesti isältä pojalle); tämä kuvio, jossa ylhäiset omistavat ja perivät maata, muistuttaa vahvasti monelle Euroopan historiasta tuttua feodalistista yhteiskuntajärjestelmää. Se, miten tämä kuvio on tarkalleen toteutunut eri historian ajanjaksoina ja eri paikoissa, on luontaisestikin vaikuttanut termin "votšina" tarkkaan merkitykseen.Lähteet:Mikhail M. Krom. Votchina. https://www.encyclopedia.com/history/encyclopedias-almanacs-transcripts-and-maps/votchina |
| Onko tietoa; montako vuotta Turussa tyttö kävi Turun tyttökoulua (Aurakadulla)? |
56 |
|
|
|
Näillä tiedoilla on vaikea vastata varmasti kysymykseesi, koulun historia vaikuttaa monimutkaiselta. Sinun kannattaisi tulla käymään Turun pääkirjastoon ja pyytää katsottavaksesi kotiseutukokoelman varastosta Turun tyttökoulun vuosikirjoja. Niissä annetaan myös oppilasluettelot, jospa sieltä löytyisi tuttu nimi? Turun tyttökoulun vuosikertomuksessa lukuvuodelta 1972 -1973 kerrotaan koulun historiasta näin:Turun tyttökoulu perustettiin Turun Tyttöopisto -nimisenä yksityiskouluna v. 1921 ja se muuttui asteittain neliluokkaiseksi koekouluksi ja samalla valtion oppilaitokseksi v. 1927 sekä kuusiluokkaiseksi tyttökouluksi v. 1952. Syksystä 1971 lähtien koulu muuttui asteittain viisiluokkaiseksi tyttökouluksi. Vuonna 1906 valmistunut... |
| Etsin suomalaista kirjaa Intiassa sattuneesta nälänhädästä, jonka seurauksena oli kansainvaellus Eurooppaan. |
20 |
|
|
|
En löytänyt kuvauksen mukaista kauno- tai tietokirjallisuutta. Mikäli kyseessä on tietokirjallinen teos, sen väitteitä voidaan pitää varsin epäilyttävinä, sillä Intian alueen nälänhätien aikainen siirtolaisuus näyttää rajoittuneen ennen kaikkea Intian lähialueille sekä aluetta hallinneen Britti-imperiumin siirtomaihin; tietoa Eurooppaan saati Suomeen saapuneesta massiivisesta kansainvaelluksesta ei puolestaan löydy. Lyhyen katsauksen Intian alueen nälänhätiin saa muun muassa aihetta käsittelevästä Wikipedia-artikkelista. Suomeen kohdistuneen siirtolaisuuden historiasta saa katsauksen puolestaan muun muassa Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren aihetta käsitelleestä esitelmästä. Lähteet:Famine in India. Wikipedia-artikkeli. https://en.... |
| Oulun Plaanaojaan on pystytetty v. 1965 metalliset patsaat lentoon lähtevistä linnuista (Siivet). |
37 |
|
|
|
Oulun taidemuseon julkiset veistokset luettelossa kerrotaan Siivet teoksesta:"
Martti Tarvainen osallistui 1961 Siivet-veistoksella Oulu Osakeyhtiön kutsukilpailuun, jonka voitti Oskari Jauhiaisen Kiirastuli.
Kilpailu liittyi yrityksen 25-vuotisjuhlaan, jonka yhteydessä haluttiin muistaa talvi- ja jatkosodassa kaatuneita työntekijöitä. Voittanut Oskari Jauhiainen toivoi, että Tarvaisen Siivet sijoitettaisiin Ouluun, jossa oli tuolloin hyvin vähän julkisia veistoksia.
Veistokselle etsittiin pitkään sijoituspaikkaa; ehdolla olivat mm. Koskikeskus, Linnansaaren puisto ja Kaupunginojan suvanto Karjasillalla. Teosta ajateltiin erityisesti kaunistamaan Merikosken padon seutua. Veistoksesta teetettyjä pahvimalleja kokeiltiin eri... |
| Haluaisin lukea perinteisistä vaatteista maailmalta ja esittävissä taiteissa käytetyistä vaatteista, naamioista, meikeistä sun muusta. Mistä voisin löytää… |
41 |
|
|
|
Toivottavasti tältä listalta löytyy sinua kiinnostavia teoksia. Osassa on kuvia puvuista, joita on käytetty tietyissä esityksissä, osa käsittelee näyttämöpukuja yleisemmällä tasolla.
Sari Salmela. Näyttämöpukuja. 2004Valinen, Pirjo. Puvut, Pirjo Valinen / [toimittaja: Reija Hirvikoski]. 2009Gradova, K.V. Teatteripuku 1 : naisen puku. 1987Jackson, Sheila. Costumes for the stage : a complete handbook for every kind of play. 1992Jackson, Sheila. More costumes for the stage / Sheila Jackson. 1993.Pykälä, Terttu. Historiallinen teatteripuku : oppikirja teatteripukujen toteutuksesta. 2006Baldwin, Michelle. Burleskin paluu. 2010Liisi Tandefelt : monessa roolissa / Pia Houni (toim.) 2006Swinfield, Rosemarie. Stage make-up - step-by-step.... |
| Onko jossain listattuna kaikki arvonimen saajat? Asia, jota etsin koskee eräälle henkilölle annettua professorin h.c. arvonimeä, joka on saatu joskus 1950… |
61 |
|
|
|
Koska arvonimi on myönnetty 1950- tai 60-luvuilla, kirjasta Arvonimet Suomessa 1917-1985, joka löytyy myös paikkakuntasi kirjastoista, pitäisi löytyä vastaus kysymykseesi.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.168648?sid=4471610163 |
Kysy kirjastonhoitajalta
