Hämeenlinna

Tilaa aihepiirin Hämeenlinna RSS-syöte
32 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Onko Hämeenlinnassa toimineen elintarvikeyritys Mensan rakennukset vielä olemassa? Onko niissä jotain toimintaa? 102 Mensan tehdasalueen ajoilta on säilynyt ainoastaan yksi rakennus, jossa nykyään toimii saunaravintola Vanai Bistro & Bastu. Nykyinen ravintolarakennus toimi Mensan aikana asuinrakennuksena sekä autotalli- ja pesuhuonekäytössä. Rakennus valmistui vaiheittain vuosina 1941, 1947 ja 1949-1950. Ensimmäisen vaiheen suunnitteli Jaakko Tähtinen, toisen Erik Bryggman ja kolmannen Olavi Sahlberg.   Lisätietoja: Saarto, Vesa: Mensa 1926-1976 : viisi vuosikymmentä (1976) Tmi Lauri Putkonen: Mensan tehdaskiinteistö Hämeenlinnassa : rakennushistoriallinen selvitys. raportti 30.5.2007
Olisin kysynyt Hämeenlinnassa sijaitsevasta "Pyövelin-mäestä". Onko joskus oikeasti toiminut mestauspaikkana,- ja jos, niin milloin? Olisi myös… 197 Hämeenlinnan Pyövelinmäestä löytyy Hämeenlinnan kaupunkiuutisten nettiartikkeli Pyövelinmäen Pietari mestasi ympäri Suomea, joka ilmestyi 27.1.2017 (https://www.hameenlinnankaupunkiuutiset.fi/paikalliset/4858081). Julkaistut Kaupunkiuutiset säilytetään kirjastossamme, eli artikkelin voi pyytää luettavaksi myös paperiversiona Hämeenlinnan pääkirjastossa.  Lyhyet kappaleet Pyövelinmäestä löytyvät myös teoksista Laitila, Inka-Maria: Puistojen kaupunki (1995) (sivu 36) ja Hämeenlinnan kaupungin historia. 2. osa, Kaupungin historia Ruotsin vallan aikana (1926) (s.145-146).
Haluaisin lukea kirjoja Hämeen linnan ja Hämeenlinnan kaupungin historiasta yhdessä tai erikseen. Sekä tieto- että kaunokirjallisuus kiinnostaa minua. 201 Kannattaa hakea aineistoja Vanamo-verkkokirjastostamme, jotta näet samalla aineiston saatavuuden. Mene osoitteeseen vanamo.finna.fi  Kirjoita Hämeenlinna hakupalkkiin ja valitse alasvetovalikoista “Hae aiheista”. Kirjoita Hämeen linna hakupalkkiin ja valitse alasvetovalikosta “Hae aiheista”.   Katso myös tämän vastauksen liite, joka käsittelee Hämeenlinnaa kaunokirjallisuudessa.   Joitakin poimintoja tietokirjoista: Teerijoki, Ilkka: Hämeenlinna vallankumouksen vuosina 1917-1918 (2017) Teerijoki, Ilkka: Hämeenlinnan historia : ensimmäisestä maailmansodasta 2000-luvulle (2014) Hämeenlinnan kaupungin historia. 1. osa, Hämeen linnan esi- ja rakennushistoria (1917) Hämeenlinnan kaupungin historia. 2. osa, Kaupungin historia...
MOIKKA OLIKO VEHOLLA HÄMEENLINNASSA MYYMÄLÄ JA KOSKA 229 Vuonna 1939 perustettu autoliike Veho avasi ensimmäisen Helsingin ulkopuolisen toimipisteensä Kouvolaan, jota seurasivat Tampere ja Pori vuonna 1965 sekä Rauma vuonna 1966. Hämeenlinnan Veho avattiin ilmeisesti joskus kuusikymmenluvun loppuvuosina. Vuonna 1970 Veho joka tapauksessa jo toimi Hämeenlinnassa. Teoksessa: Suomen kauppa ja teollisuus kuvina, osa III vuodelta 1970 todetaan Hämeenlinnan Vehosta näin: ”OY VEHO AB, Hämeenlinnan konttori, Raatihuoneenkatu 20, Hämeenlinna. Yhtiö on perustettu v. 1939 ja sen pääkonttori on Helsingissä. Toimitusjohtaja ekonomi Tor Kumlin, varatoimitusjohtaja agronomi Sten Jansson. Yhtiöllä on Hämeenlinnassa Austin, Mercedes-Benz, Unimog ja Auto-Unionin autojen myyntiedustus sekä huoltokorjaamo....
Asun Pajamäenkadulla. Onko se jonkun henkilön kunniaksi nimetty vai liittyykö tienooseen jokin paja? Mäki ainakin on. 205 Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimitoimiston Vanajan paikannimikokoelmasta löytyy vuonna 1925 kirjattuna seuraava tieto: Pajamäki (Vanaja, Idänpää) tila, erotettu Heikkilästä (1900-luvulla syntynyt nimi). Heikkilä oli yksi Idänpään ja viereisen Tyllilän kylien vanhoista kantatiloista. 1900-luvun alussa Idänpäässä oli neljä maakirjataloa, Äijälä, Heikkilä, Anttila ja Honkala. Vaikka talot siirrettiin myöhemmin kauemmas kaupungistuvalta alueelta, niiden nimet ovat edelleen edustettuina alueen katunimistössä. Varsinaisesta pajasta, jonka voisi olettaa olevan tilankin nimen taustalla, en löytänyt tietoa, mutta Idänpäässä nykyisten Papinniityntien, Anttilankadun ja Viipurintien rajaamalla alueella asui 1900-luvun alkupuolella monien...
Kotsaaren (Hämeenlinnan Alajärvellä) nimi on vaihdettu muutama vuosikymmen sitten Kotasaareksi. Kumpi on alkuperäinen muoto, ja mikä on nimen etymologia? 577 Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimitoimiston Vanajan/Hämeenlinnan paikannimikokoelmassa on kaksi sanalippua Kotsaaresta. Kotasaari-nimeä ei kokoelmassa mainita, joten Kotsaari näyttäisi olevan nimen alkuperäisempi muoto ja osittain edelleen käytössä. 1. Saari on kylän yhteistä omaisuutta ja sijaitsee Alajärven itäosassa. < koti? (nimistönkeräys v. 1955) 2. Saari Alajärvessä. Nimen alkuperästä ei ole tietoa. (nimistönkeräys v. 1973) Vuoden 1955 sanalipussa nimen taustalle on soviteltu koti-sanaa. Alajärven pohjoispäästä löytyy niemen ja tilan nimi Kotiniemi. Todennäköisempi etymologia voisi kuitenkin olla kota. Osa kota-alkuisista paikannimistä liittyy saamelaiskontakteihin, mutta Nimiarkiston kokoelmissa kota-nimiä esiintyy...
Etsinnässä (ei tarvitse löytyä välttämättä kirjastoista) Vexi Salmen tekemä? kirja hänen Hämeenlinnan kouluajoistaan. Ei Minun Hämeenlinnani vaan joku toinen… 148 Olisikohan etsimäsi kirja Vexi Salmen kaksiosainen teos Rinkelinkadun pojat. Ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 2009 ja toinen osa 2011. Voit lukea kuvauksen teoksista alla olevista linkeistä Kirjasampoon. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat… https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat… Kirjat kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Voit tarkistaa teosten saatavuuden Helmet-haulla. https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin  
Haluaisin lukea vanhaa Hämeenlinnaa koskevaa historiallista romaania, miksei myös nykyistä Hämeenlinnaa kuvaavaa. 221 Hei, viitteitä Hämeenlinna-aiheiseen kaunokirjallisuuteen löydät Vanamo-verkkokirjastosta sivulta Hämeenlinna kaunokirjallisuudessa Luettelon avulla voi löytää kaunokirjallisia teoksia, joiden tapahtumapaikkana on Hämeenlinna tai jotka muulla tavalla liittyvät Hämeenlinnaan tai hämeenlinnalaisiin henkilöihin. Luettelo sisältää romaaneja ja näytelmiä, joissa kuvataan Hämeenlinnaa tai lähiympäristöä sekä runoja ja runoteoksia, joissa Hämeenlinna maisemineen tai henkilöineen on tunnistettavissa. Luettelossa mainituissa teoksissa liikutaan usein muissakin ympäristöissä, mutta ainakin osa tapahtumista sijoittuu Hämeenlinnan seudulle.
Kaipaisin vinkkiä kirjasta/kirjoista, joissa olisi tietoa ja kuvamateriaalia Hämeenlinnan rakennushistoriallisesti ja arkkitehtonisesti merkittävistä… 331 Meiltä löytyvät: Minun Hämeenlinnani / Salmi, Vexi. Rakennettu Häme : maakunnallisesti arvokas rakennusperintö / Putkonen, Lauri. Vanajanlinna / Eino Leino. Vuosi linnassa : Hämeen linnan elämää mikkelistä mikkeliin / Vilkuna, Anna-Maria Hämeenlinna : meidän kaupunkimme / toim. Arto Pakkanen, Ilmari Lehmusvaara ; [värikuvat: Keijo Kääriäinen]. Lisää kirjoja saatte kaukolainaamalla muista kirjastoista.
Kuinka paljon ihmeset asu hämeenlinnassa 379 Wikipedian mukaan Hämeenlinnan väkiluku on elokuussa 2017 67 601 henkeä. Heikki Poroila
Mistä löytäis Hämeen sanomien lehtiä maaliskuulta 2009, vaikka urheilu? 549 Hämeen Sanomat vuodelta 2009 on sidottuna vuosikertana Hämeenlinnan pääkirjaston varastossa. Voit pyytää hakemaan osan II (maalis-huhtikuun lehdet) luettavaksi lehtisaliin yläkerran infopisteestä. Hämeen Sanomien verkkoarkistossa on www.hameensanomat.fi-nettisivuilla julkaistut artikkelit vuodesta 2004 saakka. Verkkoarkistosta voi hakea artikkeleita hakusanan avulla tai julkaisupäivän mukaan. Verkkoarkiston käyttö on maksullinen palvelu, ks. http://www.hameensanomat.fi/verkkoarkisto
Hyvä kirjastonhoitaja, Onko Hämeessä mahdollista vierailla Uno Cygnaeuksen elämää selvittävässä museossa? 1215 Hämeessä ei ole Uno Cygnaeus -museota eikä muuallakaan Suomessa. Jyväskylän yliopiston museossa on ilmeisesti kuitenkin aineistoa myös Cygnaeuksen elämäntyöstä, http://www.jyu.fi/tdk/museo/uno.html Hämeenlinnassa on Uno Cygnaeuksen muistolaatta hänen syntymäkotinsa paikalla sijaitsevan talon seinässä osoitteessa Saaristenkatu 5, http://www.hameenlinna.fi/Palvelut/Kulttuuri/Taidemuseo/Julkinen/Muisto… Hämeenlinnassa on myös vuonna 1965 valmistunut Uno Cygnaeuksen muistomerkki "Kasvun kivi" Kaurialan koulun edustalla. Veistos on Harry Kivijärven suunnittelema, http://www.hameenlinna.fi/Palvelut/Kulttuuri/Taidemuseo/Julkinen/Veisto… Cygnaeuksen lapsuuden kotipaikkakunnalla Janakkalan Leppäkoskella on Armas Hutrin suunnittelema Cygnaeuksen...
Löytyisikö tietoa siitä, milloin edesmennyt kirjalija Elina Arohonka palasi Hämeenlinnaan siis tarkkaa vuotta tms. tietoa, koska kuolinpaikaksi on merkitty… 1400 Hämeenlinnan kaupunkiuutisissa on vuonna 1994 ilmestynyt Elina Arohongan haastattelu, jossa kerrotaan kirjailijan muuttaneen Hämeenlinnaan. Valitettavasti tästä lehtileikkeestä puuttuu tarkka päivämäärä, mutta jutun perusteella näyttäisi siltä, että muutto on tapahtunut vasta vähän ennen haastattelua, vuonna 1994 tai aikaisintaan loppuvuodesta 1993. Hämeenlinnaan muuttaessaan Elina Arohonka (kirjailijanimi Elina Aro) oli jo yli seitsemänkymmentävuotias eikä toiminut täällä enää opettajana.
Mummuni EH s. 1896 Hämeenlinnassa. Hänestä on suvun piirissä kerrottu, että hän olisi näytellyt Hämeenlinnan Työväen näyttämöllä viime vuosisadan alkupuolella… 757 Olisiko näistä aluksi apua: Kaukovaara, K. Hämeenlinnan työväennäyttämö : 25 vuotta taipaleella. - Kustantaja tuntematon, 1928. - 126 sivua, kuvitettu Kanerva, Akseli Hämeenlinnan työväenyhdistys 1888-1938 : 50-vuotistaipaleelta. - Hämeen Kansa, 1938. - 96 sivua, kuvitettu Näitä kirjoja on pääkaupunkiseudulla ainakin Työväenliikkeen kirjastossa (http://www.tyovaenperinne.fi/ ) ---------- Hämeenlinnassa ilmestyivät tuohon aikaan sanomalehdet Hämetär Hämeen voima (sosiaalidemokraattinen) Hämeen Sanomat Näitä lehtiä voisi lukea Kansalliskirjastossa (http://www.kansalliskirjasto.fi/ ). Vuoden 1910 loppuun ilmestyneet sanomalehdet voi lukea netistä (http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/digitaalisetkokoelm… ). ---------- Työväen...
Etelä-Hämeen ammattikoulun opettajat vuonna 1959-1964. Minä olin oppilas mallipuuseppäpuolella ja haluaisin muutaman opettajani nimet. 2458 Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa on Etelä-Hämeen keskusammattikoulun vuosikertomukset kyseisiltä vuosilta. Vuosikertomuksiin sisältyvät luettelot koulun opettajista ja oppilaista. Aakkosellisessa opettajaluettelossa on vuosittain yli 50 nimeä. Joidenkin opettajien opetusala ilmoitetaan luettelossa, mutta useimpien kohdalla on vain maininta siitä, onko kyseessä yleisaineiden opettaja, työnopettaja vai ammattiaineiden opettaja. Lisäksi verkossa on luettavissa T. J. Mäkipuron historiikki "Etelä-Hämeen keskusammattikoulu 1946-1972" osoitteessa: https://skydrive.live.com/P.mvc#!/view.aspx/.Public/EHKAK.docx?cid=650e… Historiikissa mainitaan nimeltä useita opettajia. Tietoja muutamista Etelä-Hämeen keskusammattikoulun opettajista löytyy myös...
Pyydän apua kinkkiseen jumitilanteeseen. Teen sukututkimusta ja vastaani on tullut henkilö, jota en löydä netin sukututkimusarkistoista vaikka suullista tietoa… 1727 Hämeenlinnan issikoista eli vossikoista eli ajureista ei löydy kovin paljon painettua tietoa. Hämeenlinna-julkaisussa vuodelta 1955 on Arvo Nikon kirjoittama artikkeli Kuoleva ammattikunta (1955, s. 23-24) ja samassa julkaisussa v. 1954 (s. 18-21) Akseli Salokanteleen kirjoitus Vanhaa Myllymäkeä, jossa mainitaan ajurit Siren, Enqvist ja Lindberg. Hämeenlinnan kaupungin historian kolmannessa osassa Hämeenlinnan kaupungin historia vuosina 1809-75 on s. 145-151 artikkeli Timmermannit, ajurit ja issikat. Koko teos on digitoituna Lydia-sivustolla, ks. http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/tiedot/21 1800-luvun Hämeenlinnassa ajurien piti saada maistraatilta lupa harjoittaa ammattiaan ja maistraatti vahvisti myös ajurien taksat....
Saisinko Iittalan toimipisteeseen seuraavan kirjan: Burr, Vivien Sosiaalipsykologisia ihmiskäsityksiä? 836 Kirja [Burr, Vivien: Sosiaalipsykologisia ihmiskäsityksiä (2004)] on varattu sinulle ja tulee Kalvolan kirjastoon (Iittala) huomenna 13.10.2010. Saapumisilmoitus tulee tekstiviestinä antamaasi numeroon, kun kirja on noudettavissa Kalvolassa.
Sukulainen asuu Hämeenlinnassa Matti Alangonkadulla. Kuka on Matti Alanko? 4178 Matti Alanko (1889-1963) oli hämeenlinnalainen kunnallisneuvos ja Oy Hämeen Kansan kirjapainon toimitusjohtaja. Hänet valittiin sosiaalidemokraattien edustajana Hämeenlinnan kaupunginvaltuustoon vuonna 1921 ja hän oli valtuustossa 37 vuotta, vuoden 1958 loppuun. Alanko oli valtuuston varapuheenjohtajana 1940-luvulla ja puheenjohtajana 1950-luvulla. Vuonna 1958 hänet valittiin vt. kaupunginjohtajaksi pariksi vuodeksi. Noina vuosina tehtiin Hämeenlinnassa keskustelua herättänyt päätös rakentaa moottoritie kulkemaan kaupungin halki aivan keskustan tuntumaan. Matti Alanko oli hyvin aktiivinen hämeenlinnalainen ja toimi monin tavoin yhteiskunnallisten olosuhteiden parantamiseksi. Hän oli mukana monessa: kaupungin lautakunnissa,...
Etsin lapsena lukemaani kirjaa, jonka nimeä tai tekijää en enää muista. Olen lukenut kirjan noin 80-luvun alkupuoliskolla, mutta uskoisin sen olevan vanhempi… 1179 Kyseessä näyttäisi olevan Salme Sadeniemen kirja Pension Grunérin tytöt. Kirja kuvaa tyttökoululaisten elämää 1850-luvun Hämeenlinnassa. Lopussa on erillinen luku, jossa kerrotaan tyttöjen myöhemmistä vaiheista, hautamuistomerkistä jne. Kirja on ilmestynyt 1950, siitä on otettu painos myös vuonna 1980. Kirja on listattu Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Hämeenlinna kaunokirjallisuudessa -luetteloon http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/hamekok.htm
Onkohan vanhasta Hämeenlinnasta ilmestynyt muuta kuvateosta 1970-luvulla kuin Einar Palmusen 1978 ilmestynyt teos? 1461 1970-luvulla ei ole ilmestynyt muita kuvateoksia vanhasta Hämeenlinnasta. Myöhemmin ilmestyneet Hämeenlinna-seuran julkaisemat Anna-Maria Vilkunan teokset Kaupunki kuvissa I (2004) ja II (2007) sisältävät kuvia Hämeenlinnasta 1800-luvun lopulta 1960-luvulle. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston digitaalinen aineistopankki Lydia sisältää myös historiallisia kuvia Hämeenlinnasta (verkko-osoite: http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/.