| Ilmeisesti ainakin ennen vanhaan lapsille on saatettu kertoa, että haikara tuo lapset lasten kysyessä, että mistä lapset tulevat. Onko siitä tietoa, että mikä… |
2034 |
|
|
|
Tarina lapsia tuovasta haikarasta on syntynyt Länsi-Euroopassa 1800-luvulla. Tällä alueella haikaraa pidettiin tuolloin onnen ja hyvinvoinnin symbolina. Se oli myös lintuna suurikokoinen, joten olisi kyennyt kantamaan ihmisvauvaa. Lähde: Historia-lehti, 1/2010 s. 13:
http://historianet.fi/kulttuuri/miksi-juuri-haikara-tuo-vauvoja
Haikaralajia ei yleensä tarkemmin eritellä, mutta joidenkin lähteiden mukaan se olisi lajiltaan kattohaikara:
http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/haikara-ei-kuljettele-vauvoja-suomes…
Kattohaikarat ovat suurikokoisia ja pesivät mielellään ihmisten lähellä kulttuuriympäristössä - Suomessa tosin ensimmäisen kerran vasta tänä (2015) kesänä, joten sopisivat tässä mielessä hyvin tarinan linnuksi. Tietoa kattohaikarasta... |
| Ennen vanhaan, vielä minunkin lapsuudessani, vanhemmat sanoivat lasten heiltä kysyessä mistä lapset/vauvat tulevat, että haikara ne tuo. Luen parastaikaa… |
738 |
|
|
|
Tieteen kuvalehden historia.net-sivuston mukaan tarina syntyi 1800-luvulla Länsi-Euroopassa. Haikaraa pidettiin siellä tuolloin onnen ja hyvinvoinnin symbolina, ja se oli lisäksi tarpeeksi suurikokoinen vauvan kantamiseen. Tieto löytyy myös paperisesta Historia-lehdestä vuodelta 2010 (nro 1, s. 13). Nettitieto löytyy täältä:
http://historianet.fi/arkielama/kulttuuri/miksi-juuri-haikara-tuo-vauvo…
|
| Etsin kadonneelle satukirjalle tekijätietoja. Kirjan nimeä en muista, mutta se kertoo ystävyksistä Jalmari-sammakosta ja Volmari-Haikarasta humoristisen mutta… |
945 |
|
|
|
Kadonnut satukirja Jalmarista ja Volmarista on Burny Bosin kirjoittama ja Hans de Beerin kuvittama Aivan tavallinen sammakko (Lasten keskus, 1990).
|
| Kattohaikaraa tavataan kyllä säännöllisesti Suomessa, mutta pesiminen jäänyt toistaiseksi vain muutamaksi yritykseksi. Miksi? Sitä en tiedä ja olisi mukava… |
639 |
|
|
|
Syynä on ilmeisesti se, että Suomesta kattohaikaroille löytyy niukasti pesimiseen sopivia kosteikkoja salaojitusten vuoksi. Näin arvellaan osoitteesta http://yle.fi/uutiset/pikkuharvinaisuus_kattohaikara_saapunut_jo_suomee… löytyvässä Ylen uutisessa. Virossa on tarjolla kattohaikaroille mieluisia kosteikkoja, ja siellä ne pesivätkin.
Eipä silti, kattohaikaroita on ennen pesinyt runsaasti Ruotsissakin, jopa tuhansia yksilöitä 1800-luvulla. Ruotsissa on käynnistetty ohjelma, jonka avulla kattohaikarat yritetään saada takaisin Ruotsiin. Asiasta löytyy tarkempaa tietoa englanniksi osoitteesta http://storkprojektet.se/sida_historik_english.shtml.
|
| Miksi haikara ei pesi Suomessa? |
2362 |
|
|
|
"Haikara" ei ole yksi laji vaan aika iso samankaltaisten lintujen ryhmä. Wikipedian mukaan seuraavat haikaralajit luetaan kotimaiseen linnustoon ja muutama niistä (kaulus- ja harmaahaikara) pesii täällä säännöllisesti:
* Kaulushaikara (Botaurus stellaris) Pesii vakituisesti
* Pikkuhaikara (Ixobrychus minutus) Tavattu neljä kertaa
* Yöhaikara (Nycticorax nycticorax) Tavattu useita kertoja
* Lehmähaikara (Bubulcus ibis) Tavattu kolme kertaa
* Rääkkähaikara (Ardeola ralloides) Tavattu useita kertoja
* Silkkihaikara (Egretta garzetta) Tavattu useita kertoja
* Jalohaikara (Egretta alba) Tavataan vuosittain
* Harmaahaikara (Ardea cinerea) Pesii vakituisesti
* Ruskohaikara (Ardea purpurea) Tavattu useita kertoja
Jos kysyjä pohtii sitä, miksi... |
Kysy kirjastonhoitajalta