| Kysyisin, että mistä sanonta "jätti kuin nallin kalliolle" tai "jäi kuin nalli kalliolle" juontaa juurensa? |
10952 |
|
|
|
Sanonnalla ei liene mitään tekemistä räjähdysainenallin kanssa. Kirjastoissa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” liittää sanonnan sanan ”nalli” merkitykseen ’koira, karhu’. Merkityksen mainitaan olevan harvinainen. Wikipedian artikkelissa osoitteessa http://fi.wikipedia.org/wiki/Lent%C3%A4v%C3%A4_lause arvellaan, että kyse olisi koirasta, joka olisi jäänyt ruikuttamaan rannalle, kun sen isäntä olisi lähtenyt merille.
Tom Burnamin ”Väärien käsitysten kirjassa” (Otava, 1977) esitetään, että sanonta olisikin kuulunut alun perin ”jäi kuin alli kalliolle”. Kirjan mukaan allit jäävät viimeisinä lintuina syksyllä kalliolle, kun muut linnut ovat jo lähteneet etelään. Tuossa muodossa olevassa sanonnassa tapahtuu helposti... |
| On sanonta: Pitkin Matin vatia! Mitä merkitsee? |
2995 |
|
|
|
Sanontaa en löytynyt suomalaisista fraasisanakirjoista. Internetissä on yksityisen henkilön kotisivut http://www.kolumbus.fi/pertti.mielikainen/index.html ,johon hän on mm. koonnut äitinsä sanontoja. Sieltä löytyi tällainen selitys: kun jotakin kaatui lattialle tai muuhun sopimattomaan paikkaan, niin se oli "pitkin Matin vatia".
Katsottu mm. seuraavat lähteet:
MUIKKU-WERNER, Pirkko
Suurella sydämellä ihan sikana : suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja. 2008
SUOMALAINEN fraasisanakirja / toimittanut Sakari Virkkunen
6. korj. p. 1985
|
| Jos ihmisestä sanotaan "hän kuului maan hiljaisiin". Mitä se tarkoittaa? |
2327 |
|
|
|
Yrjö Kivimiehen Näinkin voi sanoa : suomen kielen fraseologiaa (Tammi, 1964) määrittelee "maan hiljaiset" seuraavasti: vaatimattomat, itsestään meluapitämättömät ihmiset. Suomalainen fraasisanakirja (Otava, 1981) puhuu vaatimattomista ihmisistä, rauhanmiehistä, ja muistuttaa ilmauksen raamatullisesta alkuperästä: "Raamatussa viitataan niihin jotka 'miettivät petoksen sanoja maan hiljaisia vastaan'. (Ps. 35:20)."
|
| Mistä tulee sanonta "köyhä kuin kirkonrotta" |
7527 |
|
|
|
Sanonta on todennäköisesti lainattu muista kielistä, luultavasti ruotsin kautta. Vastaavia ilmauksia löytyy ainakin englannista, ruotsista, tanskasta, saksasta, ranskasta ja virosta. Esimerkiksi ruotsiksi voidaan käyttää ilmausta ”fattig som en kyrkråtta” ja englanniksi ilmausta ”poor as a church mouse”. On tosin ehdotettu, että ”kirkonrotta” voisi tulla ruotsin sanasta ”rot”, joka merkitsee ’ruotua’, koska vaivaishoidossa jaettiin köyhiä ruotuihin eli tietyn talomäärän vastuulle. Pitäisin sitä kuitenkin epätodennäköisenä alkuperänä, koska ilmaus esiintyy niin monissa kielissä.
Mistä sanonta sitten juontaa juurensa? Osoitteesta http://www.english-for-students.com/Church-Mouse.html löytyvässä English for Students -fraasisanakirjassa... |
| Mitä tarkoittaa sanonta kylymä kuin korkkaali? Sanottiin Siikaisissa. Mitä tarkoittaa korkkaali? |
2170 |
|
|
|
Suomen murteiden sanakirjan mukaan korkkaali (myös korkkaadi, korkkaani, korkkaari, korkkaarni) viittaa sanaan korttikaari. Korttikaari sanaa taas käytetään putkasta, tyrmästä tai kylmästä huoneesta. "Lortit lituu oves juur yhtänäs, ja tupa on kylmä kun korkkaari (Pyhämaa)."
Lähde: Suomen murteiden sanakirja : kahdeksas osa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2008.
|
| Mistä tulee sanonta "mennä niin että hippulat vinkuvat"? |
27476 |
|
|
|
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen mukaan hippulat olivat pieniä koriste- tai muita esineitä reessä tai hevoskärryissä.
Kovaa ajettaessa sitten hippulat vinkuivat.
http://www.kotus.fi
Sanontaa on käsitelty Helsingin Sanomien kysy Kirstiltä palstalta. Kirsti kertoi että Iin ja Kuusamon seudulla hippulat löytyvät miehen jalkojen välistä. Lisäksi hippuloilla on kansan keskuudessa useitakin merkityksiä.
Hippulat ovat kenkien nahkaiset nyörit, jotka ovat usein messinkikoristeiset tai solmittu palloiksi. Juostessa ne sitten vinkuvat.
Erään tulkinnan mukaan hippulat eli hipulit ovat tossuja. "Menee niin, että hippulat vinkuu." Tulkinta on todennäköisesti satakuntalaista perua.
Eräs Kirstin lukija kertoi, että hippula (jossain päin Suomea... |
| Mistä tulee sanonta nyt alkoi Lyyti kirjoittaa? |
35718 |
|
|
|
Sanonnan ”Jo rupesi Lyyti kirjoittamaan” taustalla on suomalaisten siirtolaisuus Amerikkaan. Siirtolaiset odottivat kotimaasta postia, mutta sitä ei luonnollisesti kuulunut ennen kuin kotimaahan oli lähetetty tarkka osoite. Eli kun osoite saatiin ”Jo rupesi Lyyti kirjoittamaan, nyrkin kuva joka sanan jälessä” (R. Hyvönen Laukaalta; Kansanrunousarkisto.)
Sanonta levisi myös muihin yhteyksiin kuvaaman jonkin toiminnan sujuvuutta esteiden poistuttua. Esimerkiksi ” Haupitsipatteri oli saanut tulenjohdolta väärät lukemat ja niin ensimmäinen tuli-isku ammuttiin liiaksi eteen. Tulenjohdon korjattua lukemat toinen isku osui keskelle hyökkäysryhmittymää. Kuultuaan täysosumista eräs tykistönjohtaja sanoi nuivasti: ” Jo rupes lyyti kirjoittamaan, kun... |
| Onko fraasi "marakatti, punatakki istuu posetiivin päällä " (tai "marakatti, punatakki posetiivin päällä istuu ") peräisin jostakin lastenlaulusta ja jos on,… |
1930 |
|
|
|
V.A. Koskenniemeltä löytyy runo Marakatti, punatakki-, joka alkaa näin:
Marakatti, punatakki,
kerran antoi onnenlehden,
kunniata koreasti,
soreasti
posetiivin päältä tehden.
Runo kokonaisuudessaan löytyy mm. teoksesta Syksyn siivet (1949 painos, s. 43).
Posetiivin päällä istuva punatakkinen marakatti mainitaan ainakin yhdessä Internet-lähteessä. Jukka Lankinen kirjoittaa "Kainuun ja Kuhmon elokuvaelämän vaiheita" -nimisessä kirjoituksessaan, että mainoslausetta "Tulkaa kaikki katsomaan, mikä kumma täällä: marakatti, punatakki posetiivin päällä!" käytettiin houkuttelemaan ihmisiä Kainuun markkinoille 1800- ja 1900 -lukujen taitteessa. Lankisen kotisivu löytyy osoitteesta http://www.geocities.com/jukka_lankinen/index.html
Marakatti mainitaan... |
| Mistä tulee sanonta "veli hopea"? |
7649 |
|
|
|
Nykysuomen sanakirjan (osa S-Ö) mukaan veli hopea tai velihopea on tuttavallinen ilmaisu hyvästä ystävästä. Sitä ovat monet kotimaiset kirjailijat käyttäneet, esim. "Auta, veli hopea, onnetonta veikkoasi!" (Kataja). Mikäli haluat tarkemmin selvittää ilmaisun alkuperää, voit ottaa yhteyttä Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen: http://www.kotus.fi/.
|
| "Rumat ne vaatteilla koreilee" englanniksi? |
3020 |
|
|
|
Uusi Suomi-Englanti suursanakirja (Hurme Raija, 1984, WSOY) ehdottaa hakusanan 'koreilla' kohdalla, että lähin englanninkielinen vastine tuolle sanonnalle on: Good wine needs no bush.
Suorempaa käännöstä voisi muotoilla monella lailla, esim.
(Only) ugly people (need to) dress up.
|
| Onko Galilein mottoa "Provando e riprovando" suomennettu? Jos on, niin mikä olisi suomennos? Kiitos! |
1121 |
|
|
|
Suomennosta tuolle Galilein motolle ei löytynyt - ainakaan vielä. Englanninkielisissä teksteissä se on käännetty usein "testing and retesting", "testing and refuting" (refute = kumota, osoittaa jku vääräksi). Saksaksi motto on käännetty mm. "Versuch und Gegenversuch", "versuchen und nochmals (tai wieder) versuchen".
Merkitys lienee tiedon löytämisessä yrityksen ja erehdyksen menetelmällä, Galilei oli kokeellisen tutkimuksen edelläkävijä.
|
| Mistä tulee sanonta : "Kymppi kuuluu jumalille" ja miten se menee kokonaisuudessaan? |
2429 |
|
|
|
Sanonta liittynee kristilliseen ajatukseen kymmenyksistä. Sen mukaan kymmenesosa varallisuudestamme tulisi antaa Jumalalle. Mooseksenkirjasssa sanotaan mm. näin:
"kymmenesosa kaikesta maan tuotosta, sekä pellon sadosta että puiden hedelmistä, on Herran" (3.-Moos.-27:-30,32)
Sanonta lienee muunnelma tästä. Googlaamalla huomasin, että sanonta "Ten belongs to God" on käytössä myös englannin kielessä.
Luku 10 liitetään juutalais-kristillisessä perinteessä muutenkin Jumalaan: kymmenen käskyä, Jumalan luoman ihmisen sormien lukumäärä sekä lukuisat muut viittaukset, joita löytyy Wikipedian artikkelista http://en.wikipedia.org/wiki/10_(number)
|
| Surunvalitteluadressin muistolause saksaksi tai ranskaksi |
8492 |
|
|
|
Surunvalittelukirjeisiin malleja löytyy mm. sekä saksan että ranskan kielen oppikirjoista.
Saksaksi osanottoa puolison poismenosta voi viestiä mm. seuraavanlaisilla ilmaisuilla:
Der Verlust Ihres (Ihrer) lieben Mannes/Frau hat auch mich tief betroffen. Von ganzem Herzen wünsche ich Ihnen Kraft für die kommende Zeit.
Lieber/Liebe X,
mit Erschütterung habe ich die Nachricht vom Tod Deines/Deiner lieben Mannes/Frau gelesen.
Darf ich Dir mein herzliches Beileid ausdrücken.
Mit aufrichtiger Anteilnahme.
Dein/Deine X
Oheista fraasia voi myös muokata omaan tarpeeseen soveltuvaksi:
Zum Tode Ihres Firmenbegründers sprechen wir Ihnen unser tiefes Mitgefühl aus.
Ranskaksi surunvalittelukirjeen voi muotoilla:
Cher Monsieur, chère Madame /cher ami /... |
| Mistä tulee sanonta "on kuin perseeseen ammuttu karhu?" entä "älä herätä nukkuvaa karhua?" |
7838 |
|
|
|
Pasi Heikuran kirjassa Samoilla linjoilla (s. 29) kerrotaan sanonnasta näin:
Persuksiin ammuttu karhu on äkäisyyslatteus Suomen salomailta. (--) Viime vuosisadan lopulla karhun metsästäminen painimalla korvautui tuliasein tapahtuvalla kaatotoiminnalla. Koska pyssy oli uusi keksintö eikä osumatarkkuus aina ollut paras mahdollinen, opittiin pian tuntemaan, millainen on persuksiin ammuttu karhu. Nykyän sanonnalla kuvataan mm. vastaherätettyä unikekoa, yhtiön juuri irtisanottua vanhaa työntekijää tai salametsästyksestä pidätettyä poromiestä.
Suurella sydämellä ihan sikana- suomen kielen fraasisanakirjassa (tekijät Pirkko Muikku-Werner, Jarmo Hari ja Jantunen Ossi Kokko) annetaan ilmaisulle "nukkuva karhu" kaksi merkitystä: Kiivas tai äreä... |
| Mistä tulee ja mihin perustuu sanonta olla "oma lehmä ojassa"? |
22602 |
|
|
|
Useimmiten tällaisten ikiaikaisten fraasien ja sanontojen perimmäistä alkujuurta on vaikeaa tai mahdotonta selvittää - toisin kuin "lentävien lauseiden", jotka taas yleensä ovat selkeästi suoria sitaatteja joltakulta. Myöskään tämän lehmälausahduksen alkuperä ei selviä käytettävissäni olevista lähteistä. Maaseutuympäristössähän ilmaus lienee syntynyt, mutta hakuteokset eivät kerro kuka ensimmäisenä on keksinyt käyttää kyseistä konkreettista ongelmaa kuvaamaan abstraktimpaa tilannetta. Sanonta itsessään kyllä tuntuu kertovan sen, että itse kukin rientää kärkkäämmin pelastamaan pinteestä omaa lehmäänsä kuin naapurin lehmää.
Erkki Karin teos "Naulan kantaan : nykysuomen idiomisanakirja" kertoo vain ilmauksen merkityksen: oma etu kysymyksessä... |
| Mikä logiikka löytyy sanonnasta "veti vesiperän"? Mistä kyseinen sanonta on saanut alkunsa? |
2163 |
|
|
|
Sanonta on peräisin kalastuksen maailmasta. Nuotan loppupäätä kutsutaan peräksi, ja jos kaloja nuottaa vedettäessä tulee, ne pakkautuvat nuotan perään. Jos saalista ei saada, nuotan perässä on pelkkää vettä - on siis vedetty vesiperä. Tästä sanonta on yleistynyt kuvaannolliseen käyttöön merkitsemaan epäonnistumista.
(Lähde: Jukka Parkkinen, Aasinsilta ajan hermolla: 500 sanontaa ja niiden alkuperä, WSOY 2005)
|
| Minkä takia sanotaan "päivät pääksytysten"? Miksi se on niin? |
10588 |
|
|
|
"Päivät pääksytysten" tarkoittaa mm. Gummeruksen suuren suomen kielen sanakirjan mukaan "koko ajan, yhtenään, joka päivä".
Nykysuomen sanakirjan mukaan substantiivi pääksy tarkoittaa puuveneen kokkaa. Kantasanasta pääksy johdettu adverbiaali pääksytysten puolestaan merkitsee "pää päätä (pääksy pääksyä) vasten, päittäin peräkkäin.
Näin ollen "päivät pääksytysten" voidaan ymmärtää siten, että päivät seuraavat toinen toistaan pää päätä vasten. Eli koko ajan, yhtenään.
Lähteet:
Nurmi, Timo: Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja, Gummerus, Jyväskylä, 2004.
Nykysuomen sanakirja, osat III ja IV, L-R, WSOY, Porvoo, 1983.
|
| Etsin kirjaa, jossa selitetään sanontojen syntyperä. Esimerkiksi "Otetaan neuvoa antavat" syntyi kieltolain neuvoa antavasta kansanäänestyksestä. Muistaakseni… |
3425 |
|
|
|
Osa aimmasta vastauksesta:
"Suomen kielen sanakirjat -sarjassa on ilmestynyt: Suomalainen fraasisanakirja / toim. Sakari Virkkunen, (Suomen kielen sanakirja 2) ja Lentävien lauseiden sanakirja / toim. Maunu Sinnemäki, (Suomen kielen sanakirja 5). Nämä ovat mainioita lähteitä suomalaisiin ja myös yleismaailmallisiin sanontoihin."
Ensin mainitussa kirjassa selvitetään myös esimerkkinä mainitun "otetaan neuvoa antavat" -sanonnan alkuperä: "Kieltolakiasiassa toimitettiin 1931 neuvoa-antava kansanäänestys (johon osallistuneista 71% kannatti kieltolain kumoamista). Tästä jäi viinaryypyn nimeksi 'neuvoa antava'."
Jonkun verran erilaisten sanontojen alkuperää selvitetään myös esim. kirjassa: Kukkarokivi : suomalaisen folkloren antologia /... |
| Mistä tulee sanonta: tällä haavaa? |
5005 |
|
|
|
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta löytyi Pauliina Peltokorven Helsingin Sanomissa 20.5.2007 julkaistu artikkeli. Artikkelissa kerrotaan mm., että sana "haava ilmauksessa ´tällä haavaa´ on samaa alkuperää kuin ihon pinnan vioittumasta käytettävä haava." Haava sana on alunperin tarkoittanut iskua, joten sanaa "on alettu käyttää paitsi merkityksessä ’iskun jälki’ myös merkityksessä ’kerta, tietty hetki, jolloin jotakin tapahtuu’". Lue koko artikkeli osoitteesta http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2270
|
| Mitä tarkoittaa Kulu kulu? Sain vain arvoituksen, että selvitä mitä tarkoittaa kulu kulu. Heprean kielen merkitys Jahvelle on jo melko lähellä oikeaa vastausta… |
1868 |
|
|
|
Suomenkieleisen Wikipedian mukaan nimi Jahve merkitsee "minä olen se, joka minä olen", ja se on hepreankielen verbin hawah tulla (joksikin) imperfektiivinen kausatiivimuoto; ’hän saattaa tulemaan (joksikin)’
Lähde:http://fi.wikipedia.org/wiki/Jahve
Sanakirjoista saattaisi tässä olla apua. Ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista löytyy seuraavat heprean sanakirjat. Tosin tässä tarvitaan sitten hepreankielen taitoa.
Hebreankielen aakkoset http://koti.phnet.fi/petripaavola/hebreankielenaakkoset
Heprea-suomi, aramea-suomi : Vanhan testamentin sanakirja / Matti Liljeqvist
Iso Raamatun sanahakemisto. Osa 4 : heprea-suomi-, aramea-suomi-sanakirja / Matti Liljeqvist
Teokset ovat kaukolainattavissa oman kirjaston välityksellä.... |
Kysy kirjastonhoitajalta
