| Mistä on peräisin sitaatti "ei kahta sanaa"? Mikä on sen merkitys? |
5501 |
|
|
|
Selvitystä tälle sanonnalle, josta on myös ainakin versio "ei puolta sanaa", ei löytynyt. Sen merkitys kaiketi on, että jokin asia on niin selvä, tai että on itse niin samaa mieltä keskustelukumppanin kanssa, että aiheesta ei tarvitse puhua edes kahta tai puoltakaan sanaa.
|
| Mistä on lähtöisin sanonta "Uhka vai mahdollisuus", ja milloin se alkoi yleistymään. |
6683 |
|
|
|
"Uhka vai mahdollisuus" -ajattelu on mitä todennäköisimmin lähtöisin alun perin organisaatioiden yhteydessä käytetystä SWOT-analyysistä, jossa pyritään määrittämään vahvuudet (Strengths), heikkoudet (Weaknesses), mahdollisuudet (Opportunities) ja uhat (Threats). Vahvuudet ja heikkoudet ovat sisäisiä, uhat ja mahdollisuudet ulkoisia tekijöitä. SWOT-analyysin juuret ovat 1960-luvulla. Nykyisen kaltainen nelikenttämatriisi siitä tuli 80-luvulle tultaessa.
1980-luvulle ajoittuu myös "uhka vai mahdollisuus" -parin ilmaantuminen suomenkieliseen asiaproosaan. Sen varhaisin löytämäni esiintymä on vuodelta 1983, Kanava-lehdessä 11(1983):4 julkaistu Eero Kostamon artikkeli Tietoyhteiskunta : uhka vai mahdollisuus? Mikäli fraasin esiintymistä... |
| Mistä sananlasku "Älä nuolaise ennen kuin tipahtaa" on saanut alkunsa? |
17108 |
|
|
|
Valitettavasti näyttää vahvasti siltä, ettei sanonnan alkuperää tiedetä. Sitä on selvitetty jo aikaisemmin Kysy-fi-palvelussa osoitteessa http://www.kysy.fi/kysymys/mista-sanonta-ei-nuolaista-ennen-kuin-tipaht…, ja vilkaisin itse vielä läpi teokset ”Päivä pulkassa, pyy pivossa” (Valitut Palat, 2014), Jukka Parkkinen: ”Aasinsilta ajan hermolla” (WSOY, 2005) ja Leea Virtanen: ”Ellun kana ja Turusen pyssy” (WSOY, 1999) sekä useita sanakirjoja, mutta tietoa ei löytynyt.
Kansalliskirjaston digitoimista sanomalehdistä sanontaa löytyi 1870-luvulta alkaen. Se ei silti kerro mitään tarkkaa sanonnan synnystä, sillä se on ollut olemassa suullisessa kielenkäytössä jo paljon ennen sitä. Henricus Florinuksen kokoelmassa ”Wanhain Suomalaisten Tawaliset... |
| Suomessa kuulee jatkuvasti sanonnan "Näillä mennään". Mistä se juontaa juurensa ja viittaako se jotenkin vapaamuurareihin? |
3575 |
|
|
|
Outi Lauhakankaan kirja Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset (SKS, 2015) tarjoaa "Näillä mennään" -sanonnan alkuperäksi urheiluvalmentajien ja -selostajien analyysejä tilanteissa, joissa asiat eivät ole menneet erityisen hyvin tai ovat jopa menneet huonosti, mutta annetuilla eväillä on pakko jatkaa.
Sanonnan alkuperää koskevissa verkkokeskusteluissa on tuotu esille myös ajatus, jonka mukaan se saattaa olla lähtöisin korttipelirinkien kielenkäytöstä: on pelattava jaossa käteen osuneilla korteilla.
Vapaamuurariyhteyksiä ei sanonnan taustalta vastaani tullut.
|
| Mistä on peräisin sanonta "X tuli taloon"? Sitä on käytetty nimenä kirjoissa, tv-ohjelmissa ja etenkin nykyisin blogeissa. Ensimmäistä kertaa kuulin sen 90… |
588 |
|
|
|
Mika Waltari saattaa hyvinkin olla vastuussa kaikenkarvaisista taloon tulijoista. Ensin hänen vuonna 1937 ilmestyneen romaaninsa nimestä tuli eräänlainen lentävä lause, käyttöfraasi, ja vähitellen fraasin loppuosa "tuli taloon" alkoi elää omaa elämäänsä vieraasta miehestä riippumattomana.
Vieraan miehen jäljessä taloon ehtivät ennen blondia tulla muiden muassa televisio ja tappaja: Yle järjesti vuonna 1982 kirjoituskilpailun otsikolla "Kun tv tuli taloon", ja Kari Nenonen julkaisi nimimerkillä Hulkkonen jännitysromaanin Tappaja tuli taloon vuonna 1988.
Kirjallisuutta:
Mika Waltarin juhlakirja 50-vuotispäivänä 19.9.1958. WSOY, 1958
Suomalainen fraasisanakirja. Otava, 1974
|
| Kävimme viime viikonloppuna Fazer Cafessa Tampereella brunssilla. Siinä tuli puhe, että rakennuksessa on aikanaan ollut Tempon tavaratalo. Muistelin sanontaa … |
1588 |
|
|
|
Tutkimistani lähteistä ei löytynyt tietoa Tempon talon ränneistä. Esimerkiksi osoitteista http://www15.uta.fi/koskivoimaa/kaupunki/1918-40/tempo.htm, https://www.finna.fi/Record/musketti.M012%3AHK19671031%3A172 ja https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/94/Tempon_talo.jpg löytyvistä kuvista ei erotu talon rännejä.
Asian selvittäminen vaatisi varmaan sitä, että taloa kävisi katsomassa, sillä se lienee suurelta osin alkuperäisessä kunnossa ulkoa. Siihen ei ole kuitenkaan mahdollisuutta tämän vastauksen puitteissa. Jos olet jossakin vaiheessa taas Tampereelle menossa ja asia kiinnostaa vielä, käy ihmeessä vilkaisemassa, millaiset rännit talossa on, niin se voi valottaa tuon sanonnan alkuperääkin. Ehkä jalat saattavat olla suorat tai... |
| Erik Allardtin kerrotaan "lanseeranneen" sanonnan "on lottovoitto syntyä Suomeen". Etsin tarkempaa tietoa siitä, missä hän on näin sanonut ja mikä oli… |
1414 |
|
|
|
Sanontaa on pohdittu mm. Helsingin Sanomissa 15.8.2015.
Sanonnan arvellaan olevan lähtöisin Dag Hammarskjöldiltä.YK:n pääsihteeri Dag Hammarskjöld on palattuaan Afrikasta lausunut jotain sellaista kuin on arpajaisvoitto syntyä pohjoismaihin. Sanojaksi on arveltu myös Gunnar Myrdalia.
Yhden selityksen mukaan Urho Kekkonen on puhunut asiasta uudenvuodenpuheessaan vuonna 1978. Kekkonen on viitannut abiturientti Seppo Suomelan kirjeeseen, jossa Suomela kertoo olevansa kyllästynyt suomalaisten valituksiin.
Sanonnallahan on haluttu kuvata hyvää ja turvallista elämää ja ehkä se yhdistyy tätä kautta Erik Allardtiin.
|
| Missä yhdysvaltalaisessa tv-sarjassa sanonta pitäkää tunkkinne esiintyi ensimmäisen kerran? |
7086 |
|
|
|
Sanonta "pitäkää tunkkinne" tulee vanhasta tarinasta, jossa mies lähtee lainaamaan tunkkia todella pitkän matkan päästä renkaan puhjettua ja kun hän viimein pääsee asutun talon luo, hän on jo ehtinyt vakuuttaa itsensä siitä, ettei häntä kukaan auta. Kun ovi avataan hänelle, hän vain huutaa että pitäkää tunkkinne. Tarina on alun perin englanninkielinen ja sanonta on englanniksi Keep your damn jack!
Amerikkalainen koomikko Danny Thomas(1912-1991)teki tästä tarinasta oman tavaramerkkinsä. Hän teki radio-ohjelmia 1930- ja 1940-luvuilla, mutta esiintyi myös komediaklubeilla. Kesällä 1947 hän esiintyi The Lights Go Out -nimisessä amerikkalaisessa sarjassa, jossa hän kertoi jo aiemmin kuuluisaksi tekemänsä tunkki-tarinan. En voi tietenkään sanoa... |
| Mitenkähän Steinbeckin kirjassa "Hiiriä ja ihmisiä" kuuluu suomeksi kohta "The best-laid plans of mice and men often go awry"? Kiitos vastauksestanne… |
1569 |
|
|
|
Lainaus ei ole Steinbeckin kirjasta vaan Robert Burnsin runosta
To a Mouse.
But, Mousie, thou art no thy lane [you aren't alone]
In proving foresight may be vain:
The best laid schemes o' mice an' men
Gang aft a-gley, [often go awry]
An' lea'e us nought but grief an' pain,
For promised joy.
Fraasiselityssivusto kertoo siitä näin:
http://www.phrases.org.uk/meanings/the-best-laid-schemes-of-mice-and-me…
Meaning: The most carefully prepared plans may go wrong.
Origin: From Robert Burns' poem To a Mouse, 1786. It tells of how he, while ploughing a field, upturned a mouse's nest. The resulting poem is an apology to the mouse:
The poem is of course the source for the title of John Steinbeck's 1937 novel - Of Mice and Men.
eli sanonta tarkoittaa... |
| Milloin ja minkä nimisinä on ilmestynyt vanhimmat ruotsi-suomi "fraasisanakirjat", siis semmoiset joissa on nykyisten matkailijasanakirjojen tapaan käytännön… |
628 |
|
|
|
Suomen kansallisbibliografia Fennica tarjoaa hakutuloksessaan teosta
Lindberg, Aimo:Jokapäiväinen elämä : suomalais-ruotsalainen keskustelukirja ja lausesanasto : Alvincyn'n metodin mukaan = Det dagliga livet : finsk-svensk konversationsbok och fraseologi : Efter Alvincy's metod / Alvincy'n metodin mukaan Aimo Lindberg.
Kieli: suomi Julkaistu: Helsinki : Kirja, 1927. Ulkoasu: 236 s.
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic
Kirjan voi pyytää oman kirjaston kautta kaukolainaksi, koska se näyttää olevan myös lainattavana Varastokirjastossa.
Jos tämä ei ole kyseessä oleva kirja, voi asiaa tiedustella Kotimaisten kielten keskuksesta Kotuksesta.
http://www.kotus.fi/
|
| I would like to know some useful phrases to use in the library in Finnish. Ex. "I have a book reserved." "I have books reserved." "I am here to pick up my… |
1447 |
|
|
|
How to use library in english language please look Yleisradio webpages: http://oppiminen.yle.fi/suomi-finnish/asiointisuomea/kirjastossa
Dictionary you can loan from your library: Junno Liisa: Kirjastosanasto - suomi-englanti-suomi, 2009.
Here some phrases:
Minulla on varauksia. - I have reservations.
Voisinko lainata tämän kirjan? - Can I borrow this book?
Paljonko minulla on maksuja? - How much charges have I got?
Haluaisin maksaa maksuni. - I’d like to pay my charges.
Haluaisin tehdä varauksen. - I’d like to make a reservation.
Voisinko uusia lainani? - Can I renew my loans? Can I borrow this again?
Mistä löydän tämän kirjan? - Where can I find this book?
Missä on vessa? - Where’s the toilet?
Mikä on eräpäivä? - What is the... |
| Mistä tulee sanonta "kyrpä otsassa"? |
6520 |
|
|
|
Urbaanin sanakirjan mukaan ”kyrpä otsassa” tarkoittaa 1) jos jotakin vituttaa 2) tai ei tiedä mitä tehdä jossain tilanteessa http://urbaanisanakirja.com/word/kyrpa-otsassa/ . Toinenkin selitys on: sitä käytetään ylimielisestä henkilöstä, joka on täysi pelle http://urbaanisanakirja.com/word/kyrpa-otassa/ . Sanonnan alkuperä ei selvinnyt.
|
| Mistä tulee vanha sanonta "tehdään siitä poika", kun viinapullossa on enää vähän jäljellä ja halutaan juoda se loppuun? |
2477 |
|
|
|
Suomalaisen fraasisanakirjan (3., uudistettu painos, 1981, toim. Sakari Virkkunen) mukaan "poika eli 'poikalykky' on odotettavissa sille, joka juo pullosta viimeiset pisarat. 'Pojaksi' nimitetään myös tekeillä olevaa pontikka-annosta, samoin viinapulloa ja sen sisältöä."
Sanonnan mukaan toivotaan siis sitä, että viimeiset pisarat pullosta juovalle syntyisi poikalapsi.
Suomalaisessa fraasisanakirjassa on myös esimerkkejä kirjallisuudesta poika-sanan käytöstä pontikan ja pullon merkityksessä: "Sitä kunneltiin ja taputeltiin hellästi, ja kun se hetksi unohtui, sanoi joku: / - Mikäs tuolla reppujen alla pihisee. / - Poikahan se siellä. / Kiljuannos oli jostain syystä saanut nimen 'poika'." Linna: Tuntematon sotilas.
|
| Mistä tulee sana aasinsilta joka auttaa siirtymään aiheesta toiseen. Tiedän että se tulee latinan sanasta pons asinorum, mutta miksi sitä käytetään… |
5707 |
|
|
|
Seuraava vastaus perustuu erikielisten Wikipedia-artikkeleiden antamiin tietoihin, yksiselitteistä vastausta on nimittäin hankala antaa.
Ensinnäkin tämän sinänsä kansainvälisen ilmaisun "pons asinorum" semanttinen sisältö eli tarkoitus vaihtelee eri kielissä. Samassa merkityksessä kuin suomessa (jossain määrin kömpelö siirtyminen aiheesta toiseen) sitä käytetään ilmeisesti vain ruotsissa (åsnebrygga) ja näissä molemmissa kielissä sitä pidetään tyylillisesti huonona ratkaisuna. Hollannin ja saksan kieliss vastaavat ilmaisut (ezelsbruggetje ja Eselbrücke) tarkoittavat muistisääntöä. Tšekin kielessä ilmaisua oslí můstek voidaan käyttää kummassakin merkityksessä.
Latinankielinen ilmaisu on kuitenkin yleisimmin käytössä geometriassa, missä... |
| Mistä tulee sanonta:"meni tuusan nuuskaksi" |
14906 |
|
|
|
Ilmaisun alkuperä ei liene kenenkään tiedossa, mutta ilmaisun sanoista "tuusan" lienee peräisin ruotsin kielen sanoista "tusen" (tuhat) tai vahvistussanasta "tusan" (kääntyy monella tavalla, mutta tarkoittaa esimerkiksi "hitonmoista"). Nuuska puolestaan on hienojakoista ainetta, mihin ilmaisu "tuusan nuuskaksi" yleensä myös viittaa.
Sekin on mahdollista, että ilmaisun takana on nuuskarasian nimitys "nuuskatuusa". Suomen kielessä on ilmaisu "mennä tuhannen päreiksi", jonka merkitys on suunnilleen sama kuin "tuusan nuuskaksi" menemisellä.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
|
| Mistä on saanut alkunsa sanonta "Juuri kun olin laskemassa lampaita(ni) laitumelle, niin lumihiutaleita hiljalleeen"? |
946 |
|
|
|
Sanonta esiintyy Iltalehden keskustelufoorumilla osion Vapaa-aika alaosiossa Uskonto
http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=1153808&goto=nex…
Muodossa Juuri kun olin päästämässä lampaita laitumelle niin eiköhän : lumihiutaleita hiljalleen sataa maahan lumivalkoiseen..sen on esittänyt nimimerkki Tango Kalevan Juttutuvassa http://www.kaleva.fi/juttutupa/tiede-ja-luonto/lunta-lunta/313498?page=2
Muodossa Juuri kun sain lampaat laskettua laitumelle, niin: "lumihiutaleita hiljalleen sataa maahan lumivalkoiseen"! se on julkaistu yli yksitoista vuotta sitten Puutarha.netin keskusteluissa
http://puutarha.net/indexfr.aspx?s=/keskustelu/keskustelu.asp?id=169
Sitaatin jälkiosa "lumihiutaleita hiljalleen sataa maahan... |
| Kuka käytti ensimmäisenä Suomesta ilmaisua "tuhansien järvien maa"? |
4541 |
|
|
|
Ilmaus "tuhansien järvien maa" on lähtöisin J. L. Runebergin Maamme-laulusta (Vårt land), sen kymmenennestä säkeistöstä: "Totuuden, runon kotimaa, / maa tuhatjärvinen - " ("O land, du tusen sjöars land"). Tämä kuuluu käytetyimpiin fraaseihin Suomen ulkomaisessa matkailupropagandassa.
Isossa-Britanniassa M. Harland & Son -kustantamo julkaisi vuonna 1899 briteille tarkoitetun Suomen-matkaoppaan, jonka nimi oli Finland : the land of a thousand lakes ("Suomi, tuhansien järvien maa"). Kirjaan sisältyi Maamme-laulu kokonaisuudessaan englanniksi.
Lähde:
Sakari Virkkunen (toim.), Suomalainen fraasisanakirja. Otava, 1981
Sven Hirn & Erkki Markkanen, Tuhansien järvien maa : Suomen matkailun historia. Matkailun edistämiskeskus, 1987
|
| Mistä tulee sanonta epäonnistumisesta ”palasi maitojunalla kotiin”? |
6452 |
|
|
|
Maitojunalla palaamisessa on tavallisesti kyse jonkin vastentahtoisessa keskeyttämisessä. Kun joku palaa maitojunalla kotiin, häneltä on jäänyt tehtävä kesken. Ilmaus on siirtynyt yleiskieleen sotilasslangista. Sen alkuperäinen merkitys on ollut "joutua komennetuksi kesken kurssin takaisin perusyksikköönsä tai joukko-osastoonsa". Sanonta on saanut alkunsa RUK:sta, josta todistuksetta jääneet oppilaat lähetettiin joukko-osastoihinsa päättäjäispäivänä jollakin varhaisella aamujunalla.
Lähteet:
Pirkko Muikku-Werner, Jarmo Harri Jantunen, Ossi Kokko, Suurella sydämellä ihan sikana : suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja
Antti Penttinen, Sotilasslangin sanakirja
Marjatta Vilkamaa-Viitala, Joka lähtöön (http://www.kotus.fi/?s=3578)
|
| Deep Purplen laulaja Ian Gillan aloittaa omaelämäkertansa "Child in time" sanomalla, että kirja on "straight of the do-da." Mitä "do-da" voisi tarkoittaa? |
1191 |
|
|
|
Sanonnan ”straight of the do-da” merkitys jää arvailujen varaan, jopa äidinkielenään englantia puhuvalle. Sanonta on slangia, monimerkityksinen ja kontekstista riippuvainen.
Urban dictionaryn ( http://www.urbandictionary.com/define.php?term=do-da ) mukaan sanoja ’do da’ muun muassa käytetään, kun yritetään palauttaa asioita mieleen (esim: "Give me that thing beside you." "What thing?" "That... do da there.)
Jos tästä on kyse, niin voisi kuvitella muistelmien kirjoittavan tarkoittavan, että muistikuvat ovat ‘hämärän peitossa’ ja niiden mieleen palauttaminen on hataraa.
|
| Olen juuri ideoimassa tulevan tutkielmani aihetta. Opiskelen kolmatta vuotta arabian kieltä ja kulttuuria yliopistossa. Tutkielmani aiheeksi olen miettinyt… |
902 |
|
|
|
Arabikevään ja -vallankumouksen vaikutusta arabian kieleen on sivuttu jonkin verran alla olevissa artikkeleissa. Kielen kehitystä on tarkasteltu esim. sosiaalisessa ja tavallisessa mediassa. Artikkeleissa pohditaan, eroaako median käyttämä kieli virallisesta kirjakielestä sekä mitkä väestöryhmät toimivat kielen uudistajina.
http://blogs.lse.ac.uk/mec/2012/05/31/arabic-language-the-arab-spring-o…
http://www.arabmediasociety.com/?article=785
http://www.resetdoc.org/issue/14/05/2012
http://www.cyberorient.net/article.do?articleId=7758
Cornellin yliopistokirjaston sivuilla voi tehdä aiheeseen liittyviä hakuja: http://guides.library.cornell.edu/content.php?pid=440161&sid=3610037
Koska en hallitse arabian kieltä en myöskään pysty... |
Kysy kirjastonhoitajalta