| Moikka, Ulkomaalainen kaveri sanoi, että puhuessaan suomalaiset hengittävät usein sisäänpäin samaanaikaan. Löysin netistä kyllä tietoa itse ilmiöstä, mutta en… |
66 |
|
|
|
Ilmiön nimi on ingressiivinen puhe eli sisäänhengityspuhe (vrt. egressiivinen puhe, jossa puhetta tuotetaan uloshengityksen aikana). Ilmiötä on tutkittu aika vähän, mutta sisäänhengityspuhetta näyttäisi esiintyvän sekä suomen että ruotsin kielessä. Sisäänhengityspuheella näyttäisi olevan paralingvistinen merkitys eli sen käyttö välittää puhekumppanille tietoa, joka ei sisälly puheen varsinaiseen sanalliseen sisältöön. Kyseessä on siis kulttuurinen ilmiö. Mistään ei löytynyt selitystä, miksi sitä esiintyisi juuri suomen ja ruotsin kielessä tai esiintyykö sitä muuallakin.Ks. Robet Eklund: Ingressive speech as an indication that humans are talking to humans (and not machines) (2002) |
| Miksi kreikan kieli puhuttuna kuulostaa ihan espanjan kieleltä? |
145 |
|
|
|
Vaikka kreikka ja espanja ovat molemmat indoeurooppalaisia kieliä, eivät ne ole kielinä aivan lähisukulaisia. Tästä huolimatta kreikka ja espanja jakavat monia foneettisia piirteitä: ne esimerkiksi lausuvat konsonantit samankaltaisesti ja niiden intonaatiot muistuttavat toisiaan. Kielten ääntämisen samankaltaisuutta käydään läpi konkreettisten esimerkkien kautta esimerkiksi Langfocucsen videossa "Why Does Greek Sound Like Spanish?!". |
| "Spaghetti" näyttäisi olevan monilla eri kielillä "spaghetti", ainakin niillä kielillä, joita kirjoitetaan latinalaisin aakkosin. Mutta mistä syystä se on… |
191 |
|
|
|
Espanjan kielessä s ei voi aloittaa sanaa eikä tavua, jos sitä seuraa konsonantti. Tällöin s-äänteen eteen asetetaan e. Näin siis esimerkiksi Tukholma on Estocolmo, ei Stocolmo. Näinhän on myös maan nimessä España (adjektiivi español).
https://fi.wikipedia.org/wiki/Espanjan_kieli
Espanja-suomi suursanakirja / Ilkka Helastie, Ahti Hytönen, Jyrki K. Talvitie, 1991 |
| Tavutetaanko sanoja vain niissä kielissä, joissa on latinalaiset aakkoset käytössä? |
378 |
|
|
|
Tavua sinänsä ei ehkä ole kyetty määrittelemään tyhjentävästi siten, että määritelmä olisi universaali eli kaikkiin kieliin soveltuva, mutta siitä huolimatta tavu on puheen prosodisten ominaisuuksien kuvauksessa kutakuinkin välttämätön äännerakenteen yksikkö - kielestä ja kielen kirjoitusjärjestelmästä riippumatta.
Joissain kielissä kirjoitusjärjestelmät ovat kehittyneet sellaisiksi, että niissä yksittäiset kirjoitusmerkit jo sinänsä vastaavat yksittäisiä tavuja. Esimerkiksi kiinan kieli on tällainen: kukin kirjoitusmerkki vastaa yhtä tavua. Kiinan tavarataloa merkitsevä sana 百货商店 (bǎihuòshāngdiàn, kirjaimellisesti "paljon tavaran kauppapaikka") koostuu siis neljästä tavusta, joilla kullakin on oma merkkinsä: 百 (bǎi), 货 (huò), 商... |
| Mikä kirjain on ë ja miten se lausutaan? Esimerkiksi sukunimi Brontë |
2997 |
|
|
|
Ë-kirjain, joka on siis diakriittisellä merkillä, tremalla, varustettu e, esiintyy useissa kielissä. Euroopassa sitä käytetään esimerkiksi ranskan, hollannin ja albanian kielissä. Kirjaimellä on hiukan erilainen tehtävä eri kielissä. Yleensä treemalla merkitty kirjain tarkoittaa, että ääntiöllä on oma arvonsa, eikä se tavalliseen tapaan sulaudu toiseen äänteeseen
Mainitsemasi englannin kielen ë voi merkitä e:tä, joka muuten jäisi ääntymättä. Näin tapahtuu juuri esimerkiksi nimessä Brontë. Se voi myös merkitä vokaalien jakautumista eri tavuihin (esim. reëntry).
Ranskan kielessä ë merkitsee sitä, että e lausutaan erikseen edeltävästä vokaalista (Noël=No-el), ei siis diftongina.
http://public.oed.com/how-to-use-the-oed/key-to-pronunciation/... |
| Löytyykö internetistä tai kirjana suomen kielen kielitieteen sanakirjaa, joka sisältäisi kielitieteellisten termien selitykset suomeksi? Omistan Hakulisen ja… |
1280 |
|
|
|
Tässä muutamia omaa kirjaasi uudempia lukuvinkkejä suomen kielen kielitieteeseen:
Professori Terho Itkosen Kielioppaasta on ilmestynyt neljäs uudistettu painos vuonna 2011 nimellä Uusi kieliopas. Se löytyy lainattavaksi useimmista Kymenlaakson kirjastoista.
Toinen tutustumisen arvoinen lähde on Kielitoimiston kolmiosainen sanakirja, josta meiltä löytyy sekä Kotkan että Kouvolan suunnalta vuoden 2004 painos käsikirjastossa luettavaksi. Kielitoimiston sanakirjasta voi myös ostaa oman kappaleen Kotimaisten kielten keskuksesta joko kirjamuodossa tai sähköisesti: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1240
Netistä sekä kirjastosta on myös löydettävissä erilaisia erikoissanastoja aina säätermistöistä hävyttömiin paikannimiin. Laajalti linkkejä eri... |
Kysy kirjastonhoitajalta