etymologia

765 osumaa haulle. Näytetään tulokset 81–100.

Kysymys	Luettu	Vastattu	Vastaus
Koska sana "jyväjemmari" on tullut suomen kielessä käyttöön?	425	22.1.2024	Hei, Heikki & Marjatta Paunosen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirjan mukaan sanaa on käytetty (ainakin) 1940-luvulta alkaen merkityksessä 'maalainen, maalla asuva, maanviljelijä'. Negatiivisempi merkitys 'tyhmä', hölmö, yksinkertainen' olisi saman lähteen mukaan 1950-luvulta eteenpäin. Lähde: Paunonen, Heikki, ja Marjatta Paunonen. Tsennaaks Stadii, Bonjaaks Slangii: Stadin Slangin Suursanakirja. Helsinki: WSOY, 2000.
Onko sanoilla riisto ja riista yhteys ja jos on, millainen? Ajateltiinko riistan metsästys riistona luonnolta? Onko termiä riistanhoito käytetty pitkään?	349	15.1.2024	Verkostakin nykyisin löytyvä Suomen etymologinen sanakirja on mainio apu, kun etsitään sanojen alkuperää ja merkityksiä. Sanasta riisto sanakirja sanoo seuraavaa: riistää (1752; yl.) ’temmata, kiskaista; anastaa’ / ’weg-, entreißen; mit Gewalt an sich nehmen’, murt. (eri tahoilla LounSm) myös ’raapaista iho verille (naula, tikku); rikkoutua sälölle (puu); pirstoa puu (ukkonen; hajat.); purkaa kangasta, neuletta, ratkoa saumaa’, riistoa (LUus ja ymp.) ’riipiä lehtiä; repiä rikki (vaate)’, riista, riiste (LounSm) ’(puusta irronnut) sälö, tikku’, riiska id., riistäytyä, riisto ~ ink rīstǟ ’ryöstää’. Samaa kantaa kuin s.v. riisua main. sanat; sanoissa on myös deskr. sävyä (vrt. riitsiä (s.v. riisua) ja myös raastaa, ryöstää) ja niitä...
Sirpa Kähkösen kirjassa mainitaan pumpsikengät ja jazzhattu. Minkälaisista jalkineista ja päähineestä on kyse?	427	9.1.2024	Suomen etymologinen sanakirja kertoo:"pumpsikenkä (paik. KSm Pohjanm) ’anturastaan läpiommeltu kenkä, avokas’ / ’durchgenähter Schuh, Pumps’, pumpsata (Lönnr 1880; laajalti murt.), pumsata ’ommella kengän pohja kiinni (samanaikaisesti kahdella langalla)’ < nr pumps (mon.) ’kengät’, pumsa ’ommella kengän pohja kiinni (samanaikaisesti kahdella langalla)’ < engl pump (mon. pumps) ’kevyt kenkä’." Linkki Kaino.kotus.fi Pumpsikengät on tietyn kenkätyypin nimitys yhä nykyäänkin. Linkki fruugon sivuille Jatsihattu on taas miesten kapealierinen, kopastaan muotoon paineltu hattu. Linkki fruugon sivuille Tarkempaa tietoa...
Mistä sorsalintu Pilkkasiipi on saanut nimensä? Englanniksi kyseinen lintu on Velvet scoter ja mielestäni tämä nimi kuvaa linnun samettisen kaunista ulkomuotoa…	460	4.1.2024	Kielitoimiston sanakirjan mukaan pilkka voi tarkoittaa väheksyvän ja halveksivan puheen lisäksi myös puun kylkeen veistettyä merkkiä tai maaliksi merkittyä kohtaa. Pilkkasiipi (Melanitta fusca) on todennäköisesti saanut nimensä sen mukaan, että sen muuten mustasta väristä erottuu selvästi siiven takareunassa oleva valkoinen laikku, "kuin puuhun viilaksi lyöty pilkka" (Hintikka 2008). Tällä tavalla on varmaankin haluttu myös korostaa eroa toiseen Melanitta-suvun lajiin, mustalintuun (Melanitta nigra), joka on kokonaan musta. Lintujen nimet, kuten muutkin nimet, pohjautuvat erilaisiin seikkoihin - kuten havaintoihin, oletuksiin tai muualta saatuihin käsityksiin nimettävistä kohteista. Eri kulttuuri- ja kielipiirit...
Tarkoittaako Koikko/koikko mitään?	397	3.1.2024	Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan koikko on vaihtoehtoinen muoto sanalle koikka, joka tarkoittaa "(merimiesten riippuvaa) makuusijaa". Sanalle löytyy erilaisiin makuusijoihin viittaavia vastineita useasta lähisukukielestämme. Lönnrotin sanakirja mainitsee koikon myös koiruohon synonyymina. Sukunimenä Koikon voinee yhdistää myös nimeen Koikkalainen. Tämä vanha nimi esiintyy jo keskiaikaisissa lähteissä, esimerkiksi Hollolassa 1477 Olef Koicko. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet ounastelee Koikkalaisesta, että nimi on alkuaan voinut olla liikanimi, johon sisältyy sana koikka. Lönnrotin sanakirjassa sen merkitys on "pitkäjalkainen, kumara olento".
Miksi maalaista sanotaan puhekielessä landepaukuksi? Mitä tuo paukku siinä tarkoittaa?	219	18.12.2023	Valitettavasti sanan alkuperää ei löytynyt. Löysin Virittäjän artikkelin, jossa oli muitakin vastaavia mainittu, lantapaukku ja böndepaukku, mutta paukun käyttöä ei siinä selitetty, https://journal.fi/virittaja/article/download/40499/9925/28007&ved=2ahU… Etymologisessa sanakirjassa böndepaukun kohdalla ei myöskään ole selitystä tuolle paukulle, mutta sen rinnalla esiintyy muoto paakku, https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=article&etym_id=E…. Ehkä näillä on yhteys. Asiasta voisi kysyä kielineuvonnasta, mutta he ovat tällä hetkellä joulutaoulla, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta.
Mistä Nastolan Kivijärvessä oleva Murhasaari on saanut nimensä?	643	7.12.2023	Karttakeskuksen v. 2019 julkaisemassa kartassa "Murhasaari ja muita julmia paikannimiä Suomesta" Murhasaaren nimen selitykseksi kerrotaan, että "Neiti Ahlgren, joka oli raittiusihminen, murhattiin saaressa v. 1910 viinaan liittyvän riidan seuraksena." Muuta viitettä ko. nimeen ei löytynyt. Esimerkiksi Nastolan historia teoksissa 1, 2, ja 3 ei oteta kantaa nimeen tai sen alkuperään. Nimeä ei myöskään löydy Karttakeskuksen v. 2007 julkaisemasta teoksesta "Suomalainen paikannimikirja". Etelä-Suomen Sanomien digilehdessä on 20.8.2020 julkaistu Heikki Hiilamon kirjoittama kirjoitus "Nastolan Murhasaaren karmea arvoitus", mutta se on maksumuurin takana. Halutessasi voit kysyä kirjoitusta heiltä ottamalla yhteyttä asiakaspalveluun, jonka...
Lahtivalas: viittaako nimi lahteen vai lahtaamiseen?	343	7.12.2023	Varmaa vastausta ei löytynyt, mutta pitäisin todennäköisempänä, että kyseessä on merenlahti. Satakunnan kansan jutussa 4.12.1937 kerrotaan, että lahtivalaat uivat vuonoihin ja jokiin, mistä niitä oli helppo tappaa. Suhteellisen pienikokoisena lahtivalaat pystyvät uimaan matalaan veteen ja lähelle rantaa. Lahtivalaita on toki lahdattukin, mutta ensisijaisesti valaanpyytäjät olivat kiinnostuneempia muista lajeista.
Saisinko lisätietoa nimestä Toomas?	175	29.11.2023	Hei, Toomas on yksi Tuomaan variaatio, jota esiintyy mm. Virossa. Nimi tulee alkujaan arameankielisestä sanasta te'oma (=kaksonen). Tutuin ja todennäköisin innoitus nimelle varmaan alkujaan apostoli Tuomaasta. On siis yksi Raamatusta periytyvistä nimessä Matin (<Matteus) ja monen muun nimen ohella. Lähde: Suuri etunimikirja / Pentti Lempiäinen (WSOY, 1999)
Mitä tarkoittaa kun joku kutsuu sinua hamsteriksi?	380	23.11.2023	Lemmikkieläimenä tunnettuun jyrsijään (Mesocricetus auratus) ja sen sukulaisiin viittaava hamsteri on lainaa ruotsin sanasta hamster, joka puolestaan lienee lainaa slaavilaiselta taholta. Hamstereilla on tapana kerätä ja kuljettaa suuret määrät ruokaa poskipusseissaan. Suomen kirjakielessä hamsteri on ollut käytössä 1800-luvun puolimaista lähtien. Ruotsin hamster-sanasta johdettu verbi hamstra ('kerätä varastoon, rohmuta') on lainattu suomeen asussa hamstrata. Hamsteriksi kutsuttu on siis puhujan mielestä tavaraa tms. keräävä rohmuaja, "hamstraaja". Oiva kaunokirjallinen esimerkki hamsterista on Veikko Huovisen Hamsterit-romaanin nimihenkilö. Hamsterit \| Kirjasampo
Mikä on suomalaisen iso-sanan (siis kookas) etymologia?	379	23.11.2023	Iso on johdos ikivanhasta isä-sanasta. Kansanrunoudessa iso esiintyy isä-sanan deminutiivisena rinnakkaismuotona. Suomen kirjakielessä iso on esiintynyt Agricolasta alkaen. – Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Mikä on HUNSVOTTI	1258	23.11.2023	Heittiötä tai lurjusta merkitsevä hunsvotti on lainaa ruotsin samaa merkitsevästä sanasta hundsfott. Tämä alasaksasta lainattu sana on alkuaan ollut hyvin karkea herjaus, joka on sananmukaisesti tarkoittanut narttukoiran sukuelintä. Suomen kirjakielessä hunsvotti on ensi kertaa mainittu Kristfrid Gananderin sanakirjassa 1786 piipunrassin merkityksessä. – Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Miksi eläinten poikasia kutsutaan juuri poikasiksi, kun eivät ne kaikki voi olla millään poikia eli uroksia? Noin puolet niistä on naaraita eli tyttöjä eli…	205	23.11.2023	Mielenkiintoinen kysymys. Tutkin etymologista sanakirjaa ja muita kirjaston suomen kielen teoksia, mutta en löytänyt tästä tietoa meidän kokoelmistamme. Kotimaisten kielten keskuksen aineistoista löytyy artikkeli Pentuja vai poikasia? sanoista, joilla on tämä merkitys, mutta tuota näkökulmaa ei käsitellä, Suomen etymologinen sanakirja kertoo sanan yhteydestä poika-sanaan, mutta ei analysoi sitä. Myös sanan poikia kerrotaan olevan johdannainen sanasta poika, mutta siinäkään kohdassa ei esitetä analyysejä siitä, mikä tämän johdannaisen logiikka on. Kielitoimiston sanakirja poikanen luettelee vain eri merkitykset, myös Vanhan kirjasuomen sanakirja poikanen luettelee merkitykset ja esimerkkejä. Asiasta kannattaa kysyä...
Sanojen etymologia on aina viehättänyt minua. Nyt kuitenkin törmäsin seinään sanan seikkaperäinen kanssa. Miksi se tarkoittaa yksityiskohtaista? Sanan seikka…	296	20.11.2023	Kotimaisten kielten keskus eli Kotus tarjosi tähän asiaan seuraavanlaista vastausta: "[...] peräinen-loppuisten yhdyssanojen loppuosa peräinen (jota ei yleiskielessä enää itsenäisenä sanana tavata, Nykysuomen sanakirjassa sana on vielä) on ollut merkitykseltään hyvin konkreettisesti perässä tai jäljessä oloa tarkoittava, tämän pohjalta muodostetut yhdyssanat ovat jo monimerkityksisempiä. Esimerkiksi saviperäinen tarkoittaa savista tai savipitoista maata, kreikkalaisperäinen Kreikkaan tai kreikan kieleen palautuvaa asiaa tai sanaa jne. Seikkaperäinen-sana merkitsee nykyisin yksityiskohtaista, perusteellista tai perinpohjaista: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/seikkaper%C3%A4inen?searchMode=all Vasta 1800-luvulla karjalasta...
Mistä tulee sana miljöö? Google ei kertonut	620	15.11.2023	Miljöö on hyvin kansainvälinen sana, jota käytetään monissa eri kielissä. Suomen kielen etymologinen sanakirja kertoo, että ”miljöö sanan lähtökohtana on lähinnä ranskan milieu ’miljöö’ < muinaisranskan miliu ’keskikohta’, jossa mi- ’keski-’ (< latinan medius ’keskimmäinen, keski-’) + lieu ’kohta, paikka’ (< latinan locus ’kohta, paikka’).” Suomen kielen etymologinen sanakirja
Mistä tulee sana hilavitkutin?	688	15.11.2023	Hei, Radioamatööriwikin (https://wiki.sral.fi/wiki/Hilavitkutin) mukaan kyseessä olisi "Hieman epämääräinen, omituinen tai monimutkainen laite, jonka käyttötarkoituksesta ei varsinaisesti ole tietoa. Alun perin nimimerkki Ollin pakinoista tuttu sana, jonka alkuperäismuoto lienee ollut hilavitkuttaja." Selaisin Ollin pakinakokoelmia, joista ei tuota silmiini osunut. Sen sijaan digitoiduista sanomalehdistä löysin Uusi Suomi lehdestä 22.9.1932 Königswursterhausen-pakinan, jossa esiintyy tuo termi tuossa "alkuperäisemmässä" muodossa 'hilavitkuttaja'. Tässä linkki lehteen: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1805725?term=hila…
Mitä tarkoittaa japanilaisten laivojen nimessä MARU?	546	13.11.2023	Maru-päätteen käyttö on hyvin yleinen japanilaisten kauppalaivojen nimeämiskäytäntö. Maru-sana (丸) tarkoittaa ympyrää tai kehää. Nimeämiskäytännölle on esitettty monia erilaisia tulkintoja, mutta suosituin tulkinta lienee sanan periytyminen vanhakantaisesta maro-liitteestä, jota on käytetty ilmaisemaan kunnioitusta, läheisyyttä ja tärkeyttä. Myöhemmin maru-muotoon muuttunutta sanaa on käytetty esimerkiksi ihmisistä, koirista sekä tärkeistä esineistä. Maru-liitettä on tiedettävästi käytetty japanilaisen laivan nimessä jo 1100-luvulla. Vuonna 1900 Japanin Meiji-hallinto sääti lain, jonka mukaan kaikkien laivojen nimissä on suotavaa käyttää maru-liitettä. Tämä koski kuitenkin vain kauppalaivoja, sillä esimerkiksi sotalaivojen nimissä maru-...
Mistä sana "peijooni" tulee? Onko se jokin kansantaruinen hahmo tai muu?	3042	12.11.2023	Lurjusta, veijaria, kelmiä, petkuttajaa ja peijakasta tarkoittava peijooni-sana on tullut ruotsin spion-sanan murteellisesta muodosta spejon. Sanaa käytetään myös lievänä kirosanana. Spion tarkoittaa vakoojaa ja murteissa kelmiä ja veijaria. Samaa perua on myös saksan kielen sana Spion ja italian spione. Lisää sanasta voit lukea vaikkapa Suomen kielen etymologisen sanakirjan verkkoversiosta. Suomen kielen etymologinen sanakirja verkossa
Mistä nimi Eedla on tullut?	307	6.11.2023	Hei, Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan (WSOY, 1999) mukaan Eedla ja Edla tulevat muinaissaksalaisesta sanasta adal, edel (=jalo). Samasta on peräisin mm. nimet Edel, Edle, Adele jne.
Mistä on peräisin sukunimi Lastikka? Sukunimeä löytyy mm. Kalajoelta.	256	26.10.2023	Suomen murteiden sanakirja määrittelee sanan lastikka = lasta, liiste tms. Sanan käyttö on Pohjois-Karjala painotteista. Linkki sanakirjaan Sukunimi-info sivusto kertoo Lastikoiden syntymäpaikkojen olleen 1890-1927 Kalajoella ja Pirkanmaalla. Linkki sivustoon Pirjo Mikkasen ja Sirkka Paikkalan teoksessa Sukunimet, kerrotaan Lastikka nimestä näin: "Ainakin enin osa Lastikka sukunimistä palautuu Alavieskan Lastikan taloon. Samanniminen talo on myös Joutsenossa ja Orimattilassa, samannimistä sukua myös Heinolan seuduilla. Roomalaiskatolisen kirkon ristimänimi Skolastika, josta Lastikka on lohjennut, on tunnettu nii idässä kuin lännessäkin. Esim. Loimaalla 1551 vaimo Scholastica, Muolassa 1693 Lastika eli Scholastica, Kanneljärvellä...