etymologia

Tilaa aihepiirin etymologia RSS-syöte
730 osumaa haulle. Näytetään tulokset 641–660.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Lapseni saivat nimikseen Iiro Martti ja Iida Maija Helena. Olisin kiinnostunut tietämään nimien alkuperää ja tarkoitusta, varsinkin Iiro-nimen osalta. Siitä… 2364 Pentti Lempiäisen Suuri Etunimikirja (1999) sekä Anne Saarikallen ja Johanna Suomalaisen Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (2007) kertovat mm. seuraavaa: -Iiro on Iisakin länsisuomalainen muunnelma. Iisakki puolestaan tulee raamatun nimestä Iisak ja tarkoittaa "naurun lapsi". Nimi viitannee siihen, että Iisakin iäkkään äidin Saaran kerrotaan nauraneen, kun Jumala ilmoitti hänen saavan pojan. -Martti on suomalainen muunnos Martinus-nimestä, joka puolestaan tulee sodanjumala Marsista. Katolisessa kirkossa Martinus on monen pyhimyksen ja autuaaksi julistetun nimi. -Iida on alun perin muinaissaksalaisen Idan suomalainen muoto.Ida on lyhentynyt ilmeisesti ida- ja idu-alkuisista nimistä, joiden on oletettu merkitsevän työtä ja toimintaa....
Haluaisin tietää mistä nimi Heijari juontaa juurensa sekä mitä se tarkoittaa sekä nimen Frans merkityksen? 2031 Sukunimi Heijari on peräisin ruotsin sanasta 'hejare', hakkaaja tai pukari. Antreassa Karjalan kannaksella Heijari on ollut sekä sukunimi että talonnimi. Etunimi Frans on muunnos nimestä Franciscus. Nimen teki tunnetuksi munkkijärjestön perustaja Franciscus Assisilainen. http://fi.wikipedia.org/wiki/Franciscus_Assisilainen Alkuperäisestä nimestä on monia erikielisiä muunnoksia; esim. italian Francesco, englannin Frances, ranskan Francois, Franco, puolan Franek ja unkarin Ferenc. Lähteet: Lempiäinen Pentti: Suuri etunimikirja, WSOY, 1999 Mikkonen Pirjo - Paikka Sirkka: Sukunimet, Otava, 2000
Mitä tarkoittaa kapseinen ? 2375 Tällaista adjektiivia ei löydy kokoelmiimme kuuluvista suomen kielen hakuteoksista. Suomen murteiden sanakirja tuntee mm. sanat kapse (kopina, kopse ym.), kapsea (hupsun sekainen, hassahtava) ja kapsehtia (puuhailla, kuhkia, käpsehtiä). Ko. teoksesta löytyy lisää merkityksiä ja esimerkkejä näistä sanoista ja myös muita samaa sukua olevia murresanoja. Mahdollisesti kapseinen on jostakin tällaisesta sanasta johdettu adjektiivi. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kirjasto (www.kotus.fi/kirjasto) voi ehkä antaa lisävalaistusta asiaan. Lähteet: Suomen murteiden sanakirja. Kuudes osa (1999)
Mitähän tarkoittaa paikannimessä "Luhalahti" esiintyvä sana "luha"? Oletukseni on kuitenkin, että kyse olisi järviheinästä, siis paikoista, joista olisi… 1458 Nykysuomen sanakirja antaa luha-sanalle kaksi merkitystä. Ensinnäkin luha on kangaspuiden liikkuva osa, johon kaide eli pirta asetetaan. Toinen merkitys on murteissa luuva, joka taas on riihen yhteydessä oleva erityinen puimahuone. Veikkaisin Luhalahti-nimessä luhan todennäköisesti tarkoittavan luuvaa. Mutta mikä ettei sinunkin tulkintaisi voisi olla oikea.
Haluaisin tietää mikä on sanan IHME etymologia, mitä merkityksiä sanalla on ja miten se selitetään. 3056 Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sanan ihme vastineita lähisukukielissä ovat karjalan imeh, vatjan ja viron ime sekä liivin i’m. Pohjoissaamessa ihme sanan vastine on amas ’outo, vieras, hassu, kummallinen, omituinen’. Sukukielten vastineiden perusteella sana on alun perin ollut *imeš ja siitä edelleen syntynyt imeh. Sanavartalo on esibalttilainen laina. Suomen kirjakielessä sana ihme on esiintynyt Agricolasta alkaen. Kielitoimiston sanakirja antaa sanalle ihme seuraavat merkitykset: Substantiivina yliluonnollinen, selittämätön asia tai tapahtuma, jumalallinen tunnusteko tai ihmetystä herättävä, hämmästyttävä esine tai asia. Myös hämmästys, kummastus tai pula, kiipeli, ahdinko. Adjektiivina ihmeellinen, kummallinen, merkillinen,...
Mistä tulee Kotkan kaupungin nimi "Kotka"? 6569 Täyttä varmuutta Kotkan kaupungin nimen alkuperästä ei ilmeisesti ole olemassa, mutta muutamasta Kotkan historiaa käsittelevästä julkaisusta löytyy selityksiä ja arveluja nimen alkuperälle. Teoksessa Satavuotias Kotka (Kotkan kaupunki, 1978) Aimo Halila kirjoittaa artikkelissaan ”Kotkan vaiheita” sivulla 3 seuraavaa: Kotkan nimi mainitaan ainakin 1500-luvulla kalastajien apajan ja niittysaaren nimenä, joka johtunee joko saarelle pesineestä merikotkasta tai saaren ensimmäisen pitkäaikaisen omistajan sukunimestä. Toivo Okkolan kirjoittamassa vihkosessa Kotkan muinaisia vaiheita (Helsingin kotkalaiset ry:n julkaisuja N:o 1, 1948) on s. 8-9 selostus nimien Kotka ja Kotkansaari vaiheista ja eri muodoista. Kirjoittaja arvelee Kotka-nimen olevan...
Haluaisin selvitellä muutaman hieman vanhahtavan suomenkielisen sanan alkuperäistä merkitystä (esim. "loihde"). Minkäköhänlaisen sanakirjan kanssa kannattaisi… 2078 Vanhojen sanojen alkuperää voi etsiä löytyy jostakin etymologisesta sanakirjasta. Etymologisia sanakirjoja on useita. Häkkinen, Kaisa, Nykysuomen etymologinen sanakirja. Helsinki : WSOY, 2004 Suomen kielen etymologinen sanakirja. 1-7. Hki : Suomalais-ugrilainen seura. Suomen sanojen alkuperä. 1-3. Helsinki : Suomalaisen kirjallisuuden seura, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000 Meri, Veijo, Sanojen synty : suomen kielen etymologinen sanakirja. Jyväskylä : Helsinki : Gummerus, 1991 Nykysuomen sanakirja. 1-8. Porvoo : Helsinki : Juva : WSOY. Sanojen alkuperä ja sen selittäminen : etymologista leksikografiaa / Kulonen, Ulla-Maija Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1996 Turtia, Kaarina, Sivistyssanat. Helsingissä : Otava, 2001...
Mikä yhteys on tsekin ja suomen kielen joo sanalla? Molemmissa kielissä lausutaan juuri samalla tavalla ja merkitys on sama (kyllä). 3125 Suomeen 'joo' sana on tullut ruotsalaisena lainana. Kantana on nykyruotsin 'jo' ja varhaisempi muoto 'jå'. Samasta ruotsalaisesta lähteestä on peräisin myös suomen 'juu'. Tsekkiin 'joo'-sana on tullut todennäköisesti germaanisena lainana, onhan ruotsinkin 'jo' samaa kantaa kuin saksan 'jawohl' (=kyllä). Sanat ovat siis samaa germaanista alkuperää, mutta ovat tulleet kieliin eri kautta. Lähde: "Suomen sanojen alkuperä - etymologinen sanakirja 1" (SKS, 1992)
Ikävä-sanan etymologia? 2805 Ikävä-sana on johdettu sanasta 'ikä'. Merkitys on mm. pitkäveteinen, yksitoikkoinen; apea, alakuloinen; kaipaus. Lähteet: Suomen etymologinen sanakirja. Osa 1. Kielitoimiston sanakirja. Osa 1.
Minua kiinnostaa 'sudenkorento'-sanan suomalainen alkupera. Mista tulee moinen nimi hyonteiselle? 3513 Suomessa sekä muissa lähikielissä korento saattaa merkitä vedenkantotankoa, seivästä, salkoa tms. Näyttää siltä, että korento on alkuaan ollu tankomaisen tai riukumaisen puuesineen nimitys, jota on vertauskuvallisesti aletty käyttää myös ruumiiltaan puista korentoa muistuttavan hyöteisen nimityksenä. Sudeksi nimitetyn nisäkkään kanssa sudenkorennolla ei suoranaisesti ole mitään tekemistä, paitsi että molemmat ovat julman näköisiä petoeläimiä. Suomen kirjakielessä sudenkorento on ensi kertaa mainittu Daniel Jusleniuksen sanakirjassa 1745. Nykysuomen etymologinen sanakirja / Kaisa Häkkinen. - Helsinki : WSOY, 2005.
Mitä sukunimi Holappa merkitsee ja mistähän se on lähtöisin? 3380 Nimen taustalla lienee venäjästä lainautunut orjaa, palvelijaa tai sotamiestä merkitsevä sana, josta on suomen murteissa variaatioita kuten Oulun seudun holoppa (=palvelija). Holapan tarkka kehityslinja on kuitenkin tuntematon. Nimi on saattanut kehittyä itsenäisesti edellä mainitusta sanasta ja niiden variaatioista tai se on vaihtoehtoisesti suora lainaus venäläisestä henkilönnimestä Holop. Nimi on ollut yleinen erityisesti Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Lähde: Mikkonen & Paikkala: "Suomalaiset sukunimet" (Weilin+Göös, 1993)
Mistä nimi Sini on peräisin? Milloin se on otettu käyttöön ja tarkoittaako se kenties mitään? 4104 Tietoa Sini-nimen alkuperästä ja merkityksestä löydät tutkielmaasi varten esimerkiksi seuraavista lähteistä: Häkkinen, Kaisa: "Nykysuomen etymologinen sanakirja" (Helsinki: Kaisa Häkkinen ja WSOY, 2004) Saarikalle, Anne - Suomalainen, Johanna: "Suomalaiset eunimet Aadasta Yrjöön" (Jyväskylä: Gummerus, 2007) "Suomen kielen sanakirjat 6: Suomalainen nimikirja" (Helsinki: Otava, 1984) "Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja 3" (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura - Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) Näissä lähteissä kerrotaan muun muassa, että Sini on suomalainen nimi ja että se pohjautuu värin nimeen "sininen".
Mistä juontaa sana Guinea, ts. mitä tarkoittaa? On monessa maantieteellisessä nimessä. 1768 Wikipedian mukaan nimi "Guinea" tulee Saharan berberien kielestä ja tarkoittaa "mustien miesten maata". http://fi.wikipedia.org/wiki/Guinea Samoin The New Encyclopaedia Britannican mukaan sana "Guinea" on peräisin berberien kielen sanasta aguinaw tai gnawa tarkoittaen "mustaa miestä". Sanan omaksuivat ensimmäisenä portugalilaiset ja se on ollut eurooppalaisissa kartoissa 1300-luvulta lähtien erilaisissa muodoissa, kuten Ghinea ja Guinuia. (The New Encyclopaedia Britannica vol 5 ready reference, s. 555)
Mistä mahtaa juontua nimi Maronen? 1239 Turun kaupunginkirjaston kokoelmista ei löytynyt mitään kirjallisuutta tai tietoa sukunimestä Maronen. Kehottaisin sinua kääntymään Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen (KOTUS) puoleen. Kielitoimiston neuvontapuhelin (09)7014991 päivystää maanantaisin klo 9–11.30 ja tiistaista perjantaihin klo 9–14. Lisätietoja on KOTUKSEN sivulla http://www.kotus.fi/index.phtml?s=118 Kemin seudun kirjastoissa on tietysti tuon alueen paikallishistoria-aineistoa, joten niihinkin voi ottaa yhteyttä. Osoitteesta http://www.kirjastot.fi löytyvät kaikkien Suomen kirjastojen yhteystiedot ja monien kokoelmiin pääsee myös tuon sivuston kautta.
Mitä tyttäremme nimi Elea tarkoittaa ja miten harvinainen nimi se on? Liittyy jumaluuteen. 13088 Väestörekisterin mukaan Elea nimisiä tyttöjä on Suomessa ollut yhteensä 40. Ensimmäisiä kertoja nimi on rekisterin mukaan tullut käyttöön 1900-19, jolloin Elea nimisiä oli kolme. Vuonna 2006 Elea nimen sai 24 tyttöä. Elea-nimen on päätelty olevan lyhenne Eleanor-nimestä, joka merkitsee arabian kielellä "Jumala on valoni". Elea on myös muinainen kreikkalaisten perustama kaupunki Etelä-Italiassa (nyk. Velia). Kaupugin nimen etymologiasta ei löytynyt tietoa käytettävissä olevista lähteistä. Nimistä voi etsiä tietoa seuraavista teoksista Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999) Vilkuna: Etunimet (uud.p. 1997) Joka kodin suuri nimikirja (1996) Kiviniemi: Iita Linta Maria ( 1993) Riihonen: Mikä lapselle nimeksi? (1992). Saarikalle-Suomalainen:...
Löytyyköhän jotain yhteistä TAUSTAA sille, että sana/olento "MARA" tai sen johdannaisia esiintyy sekä skandinaavisissa että suomalaisissa tarustoissa (siitä… 2362 Monissa kulttuureissa on ennen vanhaan uskottu että painajaisunia ovat aiheuttaneet nukkuvia ihmisiä kiusaavat henkiolennot, painajaiset. Skandinaavisen ja germaanisen kulttuurin alueella, ja siis esim. ruotsin kielessä tuollaisia olentoja on voitu kutsua nimityksellä "mara", suomessa nimellä painajainen. Suomalaiseen sanastoon mara lienee levinnyt juuri ruotsin ja skandinaavisen kulttuurin alueelta. Usein Mara-olentojen ymmärrettiin olevan naispuolisia kiusanhenkiä, jotka pystyivät pujottautumaan esim. oksan- tai avaimenrei'istä sisään nukkuvien ihmisten luo. Mara-henki saattoi asettua nukkuvan ihmisen päälle ja aiheuttaa tälle näin ahdistavia painajaisia tai myös fyysistä pahoinvointia. Joissakin tarinoissa mara saattoi päivisin olla...
Ainakin sodanjälkeisissä kirjoissa törmää usein emintimä- ja isintimä- nimityksiin, tarkoittavat kai anoppia ja appea? Mistähän ne on saaneet alkunsa? Jäivät… 3936 Itäinen murresana emintimä (emintämä, emäntimä) tarkoittaa äitipuolta ja isintimä (isintämä, isäntimä) vastaavasti isäpuolta. Emintimää on myös käytetty kuvainnollisesti puhuttaessä häijystä ihmisestä. Sanojen käyttöalue on ollut Karjala, Kymenlaaakso, Etelä-Savo ja Inkeri. Emintimä on johdettu vanhasta äitiä merkitsevästä sanasta emä (emi, emo), isintimä puolestaan isä -sanasta. Kantasanaan on lisätty itäisillä kielimuodoilla erikoinen "puolisukulaisuutta" ilmaiseva nomininjohdin ~ntima, ~ntimä toisintoineen. Lähteitä : Suomen murteiden sanakirja. 2. osa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. 1988. Häkkinen, Kaisa : Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY. 2004. http://fi.wikipedia.org/wiki/Emo http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/...
Muistelen, että paikannimen Siilinjärvi alkuosa olisi alkuaan saamea. Miten on? Mitä siilin olisi alkuaan merkinnyt? 1771 Muistelunne osui oikeaan. Kunnan nimi perustuu järvennimeen, joka perustuu saamen talvikylään perustuvaan sanaan siida. Kustaa Vilkunan mukaan paikalla on sijainnut vanha saamelainen talvikylä mahdollisesti järven pohjoispäässä Siilinlahden rannoilla. Tiedot perustuvat ensi jouluksi ilmestyvän Suomalaisen paikannimikirjan käsikirjoitukseen.
Ivar Lo-Johansson kertoo v.1978 suomennetussa teoksessaan Pubertet, suomennetun laitoksen nimi on Veräjä, pienen pojan lapsuudesta ja kasvamisesta, kirja on… 1457 Suomen murteiden sanakirja (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1994) antaa sanalle hunsvotti myös seuraavan merkityksen: reen tai kärryjen istuinlauta (Hattulan ja Porvoon murrealueilla). Sanan hunsvotti eri merkitykset murresanakirjan mukaan: 1. kelvoton henkilö tai esine 2. piipunpesän puhdistuspuikko 3. erilaisia telineitä ja pidikkeitä (mm. tuo reen istuinlauta) 4. pikkusormi
Mikä on nimen Jenni alkuperä ja historia?Miten se on syntynyt? Mitä sillä on merkitystä. 8269 Jenni on suomalainen muoto englannin Jenny-nimestä, joka puolestaan on Johannan muunnosten hellittelymuoto (alkup. Joanna, Jane). Johanna taas tulee hepreasta ja tarkoittaa ”Jumala on armollinen”. Kantakaimaksi mainitaan ruotsalainen laulajatar Jenny Lind. Hänet oli kastettu Johannaksi, mutta Amerikan matkallaan hän otti puhuttelunimekseen Jennyn. Mm. seuraavista kirjoista löytyy nimien etymologiaa: Kustaa Vilkuna, Suuri nimipäiväkalenteri (1968), Kustaa Vilkuna, Etunimet (1990), Pertti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (1999). Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx voit myös tutkia mitä Jenni-nimestä on kerrottu.