etymologia

Tilaa aihepiirin etymologia RSS-syöte
734 osumaa haulle. Näytetään tulokset 401–420.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Olen yrittänyt selvittää englannin "pigeon"sanan historiaa. Sana tarkoittaa kyyhkystä. Olen kuitenkin kuullut, että sana oli joskus kirjoitettu muotoon … 734 Muoto ”pidgeon” on tosiaan sanan vanha muoto. Asian mainitsee esimerkiksi Wiktionary osoitteessa https://en.wiktionary.org/wiki/pidgeon. Vanha muoto on jäänyt käyttöön ainakin sukunimissä, kuten Wikipediasta osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Pidgeon löytyvästä henkilölistasta voi todeta. Kirjastossa käytössä oleva MOT Englanti -sanakirja antaa sanan ääntämisohjeeksi /'pɪdʒən/. Siinä tosiaan siis tuon vanhan muodon d-äänne tuntuisi kuuluvan, mutta ääntämisessä on vaihtelua, kuten Wiktionaryn ääntämisohjeet osoitteessa https://en.wiktionary.org/wiki/pigeon#English kertovat. Sanan etymologisesta taustasta löytyy selostusta esimerkiksi Dictonary.com-sivustolta osoitteesta http://www.dictionary.com/browse/pigeon?s=t. Siellä tosin vanhaa...
Onko Suomessa aina sanottu esim. Kalle-setä eikä setä Kalle? 1061 Kirjaston kokoelmista löytyvistä etymologisista sanakirjoista ja suomen kielen historiaa käsittelevistä kirjoista ei löydy mitään viittausta siihen, että sanaa "setä" (tai sen kummemmin sukulaissanoja täti tai eno) olisi henkilönimen yhteydessä käytettäessä esitetty muodossa "setä Kalle". Nykysuomen sanakirjoissa kieliopillisesti korrekti muoto on "Kalle-setä" yhdysviivalla. Kun viitataan tiettyy henkilöön, voidaan myös käyttää muotoa "setäni Kalle", ilmaisun "Kalle-setäni" sijaan. Leikillisesti voi kylläkin käyttää ilmaisua "setä Samuli". Halutessanne voitte osoittaa kysymyksenne myös Kotimaisten kielten keskukselle, jossa tietä palvelevat kieli- ja nimikysymysten asiantuntijat. Kielitoimiston neuvontapuhelin 0295 333 201 (maanantaista...
Fillari - mikä mahtaa olla sanan etymologia? 8623 Fillari-sanan alkuperää on kysytty aikaisemminkin Helsingin kaupunginkirjaston verkkotietopalvelussa. Tässä vastaus: ”Fillari tulee ruotsin velociped-sanasta. Fillarin alku (fi-) on peräisin fikon-kielestä. Suomalaiset lapset käyttävät kontinkieltä, ruotsalaisilla on fikon-kieli. Sanan loppuun laitetaan fikon, ja sitten se "käännetään ympäri". Fillari juontuu rakennelmasta velosiped-fikon, siis filosiped-vekon, josta tuli filo ja edelleen fillari. Polkupyörällä on monta slanginimeä: felo, velo, filo, filusari, filetso, filtsu, sykkeli, syykkeli, tsyggeli, tsykkeli, viluri, zyge, zygä, sygä. Fillariksi on kutsuttu myös 1970-luvulla moottoripyörää ja 1960-luvulla auton rengasta: heitetään fillarit alle." Lähteet: http://www.kysy.fi/kysymys/...
Mistä on lähtöisin murresana rotjata? Esimerkiksi Älä rotjaa paitaasi tarkoittaa käsittääkseni: älä sotke paitaasi. 811 Tutkimistani sanakirjoista ja etymologioista ei rotjaamista löytynyt. Voisikohan kyseessä olla jonkinlainen johdannainen savolaismurteissa tavattavasta sanasta rutja, jonka yksi merkitys on "repaleinen, märkä vaate, rääsy"? Tutuin rutjan johdoksista on epäilemättä rutjake ("repaleinen, repaleissa kulkeva; siivoton, veltto, renttu; märkä olento t. esine"). Toisaalta, sanan kysymyksessä otaksutun merkityksen kautta voisi ajatella sillä olevan yhteyttä myös roju-sanaan ja sen johdannaisiin, kuten roija ("roina, lika, törky") ja roi(h)nata ("roskata, liata, tahrata"). Lähde: Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3
Turun alueella, entisessä Kaarinan kunnassa on kaksi kylää, joiden nimet herättävät kuulijoissa huvittuneisuutta: Pisu ja Kakkarainen. Viittaavatkohan nämä… 1718 Anja Aallon toimittaman kirjan "Nummesta Kaarinaksi: paikallisnimien historiaa" (2006) mukaan paikannimet juontuvat usein talonnimistä, sijainnista tai maisemasta. Myös Eero Kiviniemi (1990) kirjoittaa, että paikannimet viittaavat usein joko sijaintiin tai henkilöön, joka paikan omistaa. Näin voisi olla myös tässä tapauksessa, sillä Aallon kirjassa kerrotaan, että Pisu on ollut maatila Kaarinassa ensin vuonna 1699 ja taas vuonna 1767. Pisu on ollut myös Turun maistraatin maatila vuonna 1794. Samoin Kaarinassa on ollut useampikin Kackarais-niminen tila tai talo: vuonna 1699 maatila, vuonna 1790 virkatalo ja vuonna 1792 rygmentin välskärinvirkatalo. Aallon toimittamassa kirjassa ei kerrota, mistä tilojen ja talojen nimet ovat peräisin,...
Mitä mahtaa tarkoittaa nimi Villähde? 1301 ”Suomalainen paikannimikirja” (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus , 2007) kertoo, että Nastolassa sijaitsevan kylän nimellä ”Villähde” on kaksi mahdollista alkuperää. Se perustunee ruotsinkieliseen nimeen ”Villähtis”. Alkuosa saattaisi olla viitata sanaan ”villi” merkityksessä ’rajusti pulppuava, aina vuotava’. Toisaalta vanhojen lähteiden mukaan nimi on saattanut olla alun perin ”Viljonlähde”. ”Viljo” taas merkitsisi ’kylmää, koleaa’. Nimen loppuosan kuvaamaa lähdettä ei ole pystytty paikallistamaan, mutta ehkä siellä on tosiaan joskus sijainnut rajusti pulppuava tai kylmä lähde.
Mitä tarkoittaa sukunimi Kuittinen? Tiedän, että rajan takana on Kuitti niminen kylä ja järvi, mutta mitä tarkoittaa kuitti? Tuskin kauppakuittia... 1381 Vaikka Kuittinen on vankasti pohjoiskarjalainen sukunimi, joka on ilmaantunut sinne jo 1600-luvun alkukymmenillä, nimeä ei voi pitää itäisenä, sillä Kuitti-aines esiintyy jo varhain läntisessä nimistössämme. Levikki ja äänneasu antavat aiheen epäillä nimeä ruotsalaisperäiseksi lisänimeksi. Vaikka kuitti nykyään mieltyy lähinnä "todistukseksi maksun saamisesta, kirjalliseksi maksutodistukseksi", sanan alkuperäinen merkitys on ollut laajempi ja moniulotteisempi: turvallinen, varma, vapaa, turvattu (joltakin), vapautettu (jostakin), loppuun suoritettu, tasassa oleva, selvä, velkansa suorittanut, välinsä selvittänyt - pohjalla ilmeisesti latinan quietus, "rauhallinen, levollinen". Lähteet: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet Suomen...
Mitä nimeä käytettiin 1800 luvulla "teinistä" 2023 Teini-sana on kuulunut kirjakieleemme jo Agricolan ajoista lähtien. Alun perin se merkitsi rahan- ja ruoankeruussa kiertänyttä koululaista tai ylioppilasta. Nykyisen merkityksensä ("teini-ikäinen, 13-19-vuotias", "toisella vuosikymmenellään oleva koulunuorison edustaja") se on saanut englannin kielen vaikutuksesta 1900-luvun jälkipuoliskolla. Voisi sanoa, että 1800-luvulla teini-ikää ei ollut vielä keksitty; sen aikaisissa oloissa ei vielä ollut käyttöä nykyisin ymmärretyn teini-iän kaltaiselle käsitteelle, eikä kielessämme varsinaisesti ollut sitä merkitsevää sanaakaan (talonpoikaisessa kulttuurissa nuoruus merkitsi lähinnä toisen ihmisen vallan alaisena elämistä). "Nuorisokin" kotiutuu suomen kirjakieleen vasta 1830-luvulla, kun Elias...
Mistä sana ketterä on on peräisin? Onko se jokin esine tai vastaava? Milloin se esiintyi ensimmäistä kertaa suomalaisessa kirjallisuudessa? 1365 Vilkasliikkeistä, nopeajalkaista, sukkelaa yms. merkitsevä ketterä on murresana, josta on enemmän havaintoja itä- kuin länsimurteissa. Sillä on useita rinnakkaisia muotoja, kuten kettara, kettelä ja kettärä. Samansuuntainen merkitykseltään on myös sana keppelä monine rinnakkaismuotoineen. Ketterän alkuperä on kuitenkin epäselvä. Sanan ainoa vastine suomen sukulaiskielissä on karjalan samaa merkitsevä ketterä. Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sana vaikuttaa rakenteeltaan johdokselta, mutta sopivaa kantasanaa ei kuitenkaan tunneta. Kirjakielen puolelta ketterän ensimmäinen kirjattu esiintymä on G. E. Eurénin Suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa 1860. Lähteet: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja Suomen murteiden...
Mitä sana tihtaali tarkoittaa ja mistä sana on peräisin? Käsittääkseni liittyy jollakin tapaa merenkäyntiin. 7658 Tihtaali tai tiktaali on muunnos sanasta diktaali, joka tarkoittaa pohjaan juntatuista, rautarenkaalla yhteensidotuista paaluista tehtyä alusten kiinnitystukea. Sana on tullut suomalaiseen merenkulun sanastoon ruotsin kielen sanasta 'dykdalb'. Ruotsin kieleen sana puolestaan on tullut ilmeisesti joko hollannin tai saksan kielestä. http://www.saob.se/artikel/?seek=diktal&pz=2 https://sv.wikipedia.org/wiki/Dykdalb Valpola, Veli: Suuri sivistyssanakirja (WSOY, 2000)
Mikä mahtaa olla sanan "grynderi" alkuperä? Kuulostaa erisnimeltä tai lainasanalta. 2003 Kaarina Turtian teoksessa Otavan uusi sivistyssanakirja (2005) kerrotaan sanan olevan peräisin saksankielisestä sanasta Gründer, joka tarkoittaa perustajaa. Kielessämme grynderi tarkoittaa itsenäistä talonrakennusalan yrittäjää, joka ostaa tontin, rakentaa ja myy asunnot ns. grynderiyhtiömenettelyn mukaisesti. Kirja mainitsee myös sanaan liittyvän keinottelun sivumakua.
30.4.2007 esitetyssä kysymyksessä kysyttiin Laukkanen nimen alkuperää. Vastauksessa sanottiin että Laukka, Laukko ja Laukkari ovat Laurentius (Lauri) nimen… 422 Nimistöntutkijat Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala esittävät tämän ajatuksen teoksessaan Sukunimet (Otava, 2000). "Laukka, Laukko ja Laukkari ovat vanhoja muunnoksia koko maan suosituimpiin kuuluneesta pyhimysnimestä Laurentius."
Mistä suomalainen sukunimi Sarva tulee? 1157 Taustaltaan yläsatakuntalainen sana "sarva" on tulkittu kuuluvaan samaan sanueeseen kuin "sarka" ja merkitykseltään kutakuinkin yhteneväksi sen kanssa: "kapea liuska, suikale (esim. kangasta, nahkaa, lasia maata), metsä-, niittykaistale; pitkä ja kaita niemi; vesiperäinen niitty". (Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3) Vastaavasti voisi otaksua, että sukunimenä sen tausta on sama kuin muiden "sarka"-pohjaisten nimien, joista Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirja kertoo seuraavaa: "Nimeen sisältynee nykyisin peltoviljelyyn liitetty sana sarka, joka on vanhastaan tarkoittanut myös 'metsälohkoa'; vanhan tavan mukaan kylän metsä on aikoinaan jaettu kaskeamista varten talojen kesken lohkoihin, sarkoihin."
Mitä tarkoittaa kenkätä, kenkkää? Ei siis kenkä, joka on jalkine, eikä saada kenkää, joka on saada potkut esim. työstä. Katselin TV:stä, kuinka eläkkeellä… 1730 Ruotsin skänka-verbistä johdettu kenkkääminen tarkoittaa lahjoittamista, antamista. Vastaava lahjaa tarkoittava sana on 'kenkki'. Lähde: Vanhan kirjasuomen sanakirja. Toinen osa, J-K
Mistä tulevat kuntien ym nimet esim. Pertunmaa, Nastola, Hirvensalmi, Kyyjärvi? 3059 Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta löytyy paljon tietoa paikannimien alkuperästä. http://www.kotus.fi/kielitieto/nimisto/paikannimet Siellä on arkistoituna myös mielenkiintoinen verkkonäyttely paikannimistä. http://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/nimiaiheiset_verkkonayttely… Sen mukaan suomalaiset paikannimet ovat usein paikan maantiedettä kuvailevia tai sitten ihmisten ja talojen nimistä johdettuja. Helsingin kaupunginkirjasto on vastannut Nastola-nimen merkitykseen melko tyhjentävästi 2014 Kysy.fi palstallaan. "Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Nastolan kunnan nimi tullut samannimisen kylän mukaan, ja on ollut luultavasti alkuaan talonnimi. Talonnimen arvellaan tulleen isännän nimen mukaan. Nastola mahdollisesti tulisi...
Sukunimi Ventelä 792 Nimi Ventelä pohjautuu ilmeisesti henkilönimeen Vende, Wende, Winde tai Windo, josta on paljon esimerkkejä varsinkin pohjoissaksalaiselta kauppa-alueelta. On arveltu, että nimi kertoo jo hävinneistä vendeistä, jotka asuivat Baltian alueella. Nimi Ventelä on liittynyt myös paikannimistöön. Lohjalla on Ventelä-niminen kylä, joka on mainittu vuonna 1546 muodossa Wendele. Myös Viipurin pitäjässä on Ventelän kylä, ja Vuokselassa on mainittu saman niminen taloryhmä. Ventelä-nimi on mainittu kirkonkirjoissa mm. Liedossa, Isossakyrössä, Viipurissa 1400- ja 1500-luvuilla. Muodossa Ventelä nimi on mainittu 1700-luvulla myös Kalajoella ja Kortesjärvellä. Nykyisin Ventelöitä asuu pääasiassa Pohjanmaalla ja paikoin Pohjois-Suomessa. Vuonna 2016...
Mistä sana "raina" tulee? Tiedän, että tämä on vanha tapa tallentaa kuvia nauhalle, josta niitä heijastettiin piirtoheittimen kaltaisella rainakoneella… 4108 Kielitoimiston sanakirjan (2013) mukaan "raina" on tarkoittanut aikaisemmin opetusvälineenä käytettyä ja filminauhalle kopioitua kuultokuvasarjaa. Nykyisin elokuvaa saatetaan puhekielessä nimittää leikillisesti rainaksi. Rainoja esitettiin rainakoneella, joka oli yleinen opetusväline Suomen kouluissa 1960-luvulla. Rainat ovat 35 mm:n diafilmille kopioituja kuultokuvasarjoja. Niitä valmistettiin paljon juuri opetuskäyttöön, ja ne olivat yleensä mustavalkoisia. Lyhyt kuvaus rainakoneesta löytyy esimerkiksi Helsingin yhteislyseon www-sivuilta: http://hyl.edu.hel.fi/hyl100/taikalyhty/index.html Kielitoimiston sanakirja esittää myös kolmannen merkityksen sanalle "raina". Paperi- ja selluteollisuudessa se tarkoittaa paperikoneessa tai sellun...
Mistä tulee leffa-sana? 5602 Leffa-sana on suomen kielessä lainaa ruotsin slangijohdoksesta "leffa", joka perustuu ilmaukseen "levande bilder" eli elävät kuvat. Sana on suunnilleen yhtä vanha kuin yleisölle esitetyt elokuvatkin. Helsingin puhekielessä se on esiintynyt ensimmäisen kerran 1910-luvulla. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY,2004)
Mistä maksaruohon nimitys tulee? Mihin maksa-sana viittaa? Kiitos! 1160 Kävin läpi koko joukon kasvikirjoja, mutta yksikään tutkimistani teoksista ei kertonut, mistä maksaruohon nimi tulee. Luontoportti-verkkosivusto sen sijaan tarjoaa seuraavanlaisen selityksen: "Isomaksaruohon lehtien on katsottu muistuttavan sian maksaa ja siksi kansa on nimittänyt kasvia kalliomaksaksi, sianmaksaheinäksi – tai maksaruohoksi." http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/isomaksaruoho
Sossua kutsutaan, tai on ainakin joskus kutsuttu, myös 'fattaksi'. Mistä nimi tulee? Onko se stadin slangia? Ilmeisesti 'fatta' on ollut käytössä joskus 80… 8149 ”Fatta” on tosiaan Stadin slangia. Kaarina Karttusen ”Nykyslangin sanakirja” (WSOY, 1980) yhdistää sen ruotsin kielen sanaan ”fattig” (’köyhä’, ’vaivainen’). Heikki Paunosen slangisanakirja ”Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii” (WSOY, 2005) paljastaa, että ”fatta” on itse asiassa esiintynyt Stadin slangissa jo 1910-luvulta alkaen, jolloin se on viitannut köyhäintaloon tai köyhäinhoitolaitokseen ennen modernia sosiaalitoimistoa, johon sillä lienee viitattu 1980-luvulla. ”Fatta” on siis epäilemättä kotiutunut Helsinkiin ruotsin kielen kautta. Vanhaan slangiin omaksuttiin paljon sanoja ruotsin kielestä, joka oli Helsingissä aikoinaan paljon vahvempi kieli kuin nykyään. Osoitteesta http://kaino.kotus.fi/fo/?p=main löytyvä ”Ordbok över Finlands...