etymologia

Tilaa aihepiirin etymologia RSS-syöte
734 osumaa haulle. Näytetään tulokset 201–220.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mistä tulee sana "huusari"? 193 Teos Suomen sanojen alkuperä (SKS, 1992) kertoo, että huusari on parantaja ja lääkitsijä. Sana lienee lähtöisin ruotsinkielisestä sanasta hösare = hevoslääkäri.
Mistä tartar-kastike on saanut nimensä? 910 Nimitys juontaa juurensa keskiajan latinankielisestä sanasta tartarum (tartari), mikä tarkoittaa viinikiveä. Viinikivi on viinirypäleistä peräisin oleva viinihapon suola (kaliumvetytartraatti, kaliumbitartraatti), jota saatiin viinin varastoinnissa käymisastiaan syntyvistä viinihappokiteistä. Viinikiveä käytettiin leivinjauheen seassa kuohkeuttamaan leivonnaisia tai antamaan tasaista koostumusta valkuaisvaahdolle (esim. marengit). Sitä käytettiin myös kohokkaissa ja kurkkujen säilönnässä, ja joskus myös virvoitusjuomissa. Viinikivi estää sokerin paakkuuntumisen ja alentaa ruoan pH-arvoa. Lähde:Kaarina Turtia: "Gastronomian sanakirja" (Otava 2009)
Helsingin City-Centeriä on kuulemma alettu kutsumaan Makkarataloksi, koska Kari Suomalainen teki aiheesta pilakuvan. Mistä löytäisin tuon pilakuvan? 1754 City-Center oli Viljo Revellin (1910–1964) ja Heikki Castrénin (1929–1980) 1960-luvun alkupuolella Helsinkiin suunnittelema korttelikokonaisuus, joka oli tarkoitus rakentaa Kaivokadun, Keskuskadun ja Aleksanterinkadun rajaamalle alueelle. Suunnitelmasta toteutettiin lopulta ainoastaan Makkaratalona tunnettu rakennus, sillä sen täydellinen toteuttaminen olisi vaatinut monien vanhojen rakennusten purkamista. Revellin ja Castrénin suunnittelema Makkaratalo (virallisesti City-Center) valmistui vuonna 1967, vaikka sen tieltä jouduttiinkin purkamaan uusrenessanssia edustanut Skohan talo. Makkaratalo itse edustaa modernistista betonibrutalismia, joka heijastee valmistumisaikansa ihanteita nopeasti modernisoituvasta ja autoistuvasta...
Mitä tarkoittaa sukunimi Ikonen? 1062 Hei, Pirjo Mikkosen & Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan (Otava, 2000) mukaan "Nimiaines Iko- on rinnastettu Ikä-nimiin, mutta se on yhdistettävissä myös germaaniseen henkilönnimeen, josta on muinaissaksalaisia muotoja Iko, Ico, Icha, Ichilo ym., muinaistanskalaisia Ico, Igghe, Iggi. Suomessa Ikola ja Ikonen esiintyvät 1500-luvulla paisi Ala-Satakunnassa myös Karjalassa Viipurin ja Käkisalmen lääneissä sekä kaikissa Savon hallintapitäjissä. Savon lähteissä vaihtelevat muodot Ikahainen, Ikajainen, Ikainen, Ikanen, Ikoinen ja Ikonen." Ikosten sukuseuran sivuilla (ikosensuku.com) kerrotaan: "Sukunimenä Ikonen on vuosisatoja vanha. Joissakin tutkimuslähteissä (mm. Vilkuna) nimen on tulkittu merkitsevän pitkäikäisyyttä. Myös tammenlehvät...
Mistä tulee sanonta että jokin renaa, eli takkuaa tai ei toimi 370 Renaa on vaihtoehtoinen asu sanalle krenaa, joka puolestaan on merkitykseltään kutakuinkin sama kuin kronaa. Koneesta tai laitteesta puhuttaessa renaaminen, krenaaminen ja kronaaminen ilmaisevat kaikki, että se reistailee, lakkoilee tai toimii muuten epäluotettavasti. Sanaperheen taustalla on ilmeisesti ruotsin krångla-sanan ('oikutella, reistailla') murteellinen muoto kråna. Renaaminen ja kronaaminen voi merkitä myös toimimattoman laitteen (esimerkiksi moottorin) näpräämistä. Lähteet: Ulla-Maija Forsberg, Stadin slangin etymologinen sanakirja Heikki Paunonen,Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja
Kun puhutaan Ellun kanoista, niin kuka se Ellu on? 2134 Asiaa on kysytty ennenkin Kysy.fi-verkkotietopalvelussa osoitteessa http://www.kysy.fi/kysymys/ollaan-kuin-ellun-kanatmitenka-ellun-kanat-sitten-olivat. Siellä on kerrottu sanontaan ”Ellun kanat” koskevia lähteitä mutta todettu, ettei alkuperästä ole varmaa tietoa. Sama todetaan Ylen artikkelissa osoitteessa https://yle.fi/uutiset/3-8612561. Tällaiset nimen sisältävät sanonnat ovat saattaneet lähteä liikkeelle jostakin tietysti henkilöstä, mutta läheskään aina sanonnan alkuperää ei kirjata mihinkään ylös vaan unohtuu aikojen saatossa ja sanonnan levitessä. Selityksiä voi olla myös monia erilaisia, jolloin on vaikea sanoa, mikä niistä pitää paikkansa vai pitääkö mikään. Kysy.fi:n vanhassa vastauksessa osoitteessa http://www.kysy.fi/kysymys...
Mistä tulee sanonta ”olla rääpyä”? 938 Oulun murteessa sana rääpy tarkoittaa tilaisuutta, mahdollisuutta, varaa. Oulun murteessa on paljon vaikutteita ruotsin kielestä. En löytänyt suoraa etymologista vastinetta rääpy-sanalle, mutta se voisi olla samaa perua kuin rääsy (ruots. träsu, trasa), rääpäle tai rääpys (muikku).
Onko pikku-etuliitteellä yhteys italian sanaan piccolo? 374 Suurin osa suomenkielen sanoista on lainoja, kuten Kotimaisten kielten keskuksen artikkelissa kerrotaan. https://www.kotus.fi/nyt/kotus-vinkit/viikon_vinkkien_arkisto_(2015-2019)/viikon_vinkit_2019/lainaa_sain.29325.news Varmaan myös pikku- sana on laina jostain. Aivan varmaksi en saanut alkuperää selvitettyä. Suomen sanojen alkuperä (1995) kertoo, että sanaa pieni on arveltu germaanisesta lainaksi. Samanta lähteestä peräisin olevaksi kuin paanu ja piena. (s.348) Samantapaisia sanoja on monissa kielissä esim. unkarissa pici, picike = pikkuinen ja mongolian bici-ken = hyvin pieni. (s.375) Kenties kotimaisten kielten keskus voisi selvitellä asiaa paremmin? https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot
Kangasala Orivesi välillä sijaitsee kylä nimeltä Suomasema. Onko nimellä jokin merkitys vain onko se ihan keksitty nimi ilman merkitystä? 693 Suomaseman kylän nimeä on kummasteltu täällä aikaisemminkin. Kielitieteilijöiden tulkintaan nimen alkuperästä ja merkityksestä voi tutustua täällä: https://www.kirjastot.fi/kysy/erisnimiin-liityva-kysymys-kangasalan-pitajassa On myös esitetty, että Suomaseman nimi saattaa olla tyrväntöläistä alkuperää. Kylä kuului keskiajalla laajempaan Tyrvännönmaahan eli Raudanmaahan, joka ulottui Suomasemasta Kangasalan Sarsankoskeen. Entisessä Tyrvännön pitäjässä esiintyy useita Suomaseman tapaan rakentuvia nimiä: Jalaisema, Ahtasema, Lehtisemä. Kansan suustakin on kirvonnut selityksiä Suomaseman nimelle. Erään sellaisen mukaan "markkinoille mentäessä suomastiin hevosta, kun ajettiin kylän kohdalla lujaa". Paikallinen asukas Jouko Melkas on nimen...
Haluaisin tietää koska sana donitsi on tullut Suomen kieleen. Itse muistan kuulleeni sen jo lapsuudessani 60- ja/tai 70-luvulla. Nyt minulle väitetään, että se… 461 Donitsi on lainasana englannin kielen sanoista "doughnut" ja "donut". Sana on tullut englannin kieleen 1800-luvulla ja vakiintunut tarkoittamaan nykyisenkaltaista donitsia 1900-luvun alussa. Suomessa donitsi-sanaa on käytetty vanhoissa sanomalehti-ilmoituksissa jo vuonna 1913. Löysin Rauman lehdestä (20.12.1913) mainoksen, jossa Rauman Osuuskaupan leipomo mainostaa "Kahvileipää, joista uutuuksina mainittakoon Tösselinkakkuja, Pormestarinkiekuja, Marspullia, Herkkuhuulia, Norjanpituksia, Haikaranpesiä, Donitsia, jne.":https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1284201?term=Doni… 1930-luvulla sanaa esiintyy jo paljon eli se on siinä vaiheessa jo vakiintunut yleisessä kielenkäytössä:https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=...
Mistä sana 'college' sanoissa collegehousut/ collegepaita on peräisin? Milloin sana on vakiintunut käyttöön? 1319 Collegepaidat ovat peräisin yhdysvaltalaisten yliopistojen (college) suosimista paitamalleista, jossa niillä on pitkä historia. Collegepaitojen historiasta on kirjoitettu hyvä artikkeli Turun ylioppilaslehti Tylkkäriin: https://www.tylkkari.fi/kampus/collegen-kiehtova-historia-pelikentalta-… Collegehousut ovat rennot ja löysät veryttelyhousut, jotka on valmistettu samasta kankaasta kuin collegepaidat.
Mistä on lähtöisin sana lukutoukka? 534 Suomen kielen professori Kaisa Häkkinen kertoo Tiede-lehden palstalla, että lukutoukka-sana on tullut ruotsin kielen sanasta bokmal. Ruotsin mal tarkoittaa koita, jonka toukat ovat tuholaisia. Tuholaisia on käytetty vertauskuvallisesti myös kirjoja ahmivien lukijoiden nimityksinä. Voit lukea lisää aiheesta alla olevasta linkistä Tiede-lehden artikkeliin. https://www.tiede.fi/artikkeli/mista_tulee_lukutoukka  
Mistä tulevat marjasekoitusten 'kuningatar' ja 'kuningas' nimitykset? Mikä on näiden nimitysten historia? 2558 Kuningatarhillon nimi tulee ruotsin kielestä 'drottningsylt'. Sanaa on käytetty jo vuonna 1903 ruotsalaisessa keittokirjassa. Nimen taustasta ei ole varmaa tietoa. On arveltu että se on saattanut olla jonkun kuningattaren lempihillo. Toinen ehkä uskottavampi selitys on, että hillo kahden eri marjan (vadelman ja mustikan) sekoituksena hienompi kuin tavallinen perushillo:https://zenzafacta.wordpress.com/2019/07/04/drottningsylt-vad-kommer-na… Kuningashillon alkuperästä ei löytänyt mitään lisätietoja. Todennäköisesti se on kuningatarhillon pohjalta keksitty tuotenimi. Gastronomian sanakirjoista sitä ei löydy.
Mikä on sanan "nuotio" etymologia? 441 Kieltieteilijät eivät ole pystyneet selvittämään nuotio-sanan alkuperää. Aiemmin on arveltu, että kyseessä voisi olla venäläinen tai germaaninen laina, mutta kumpaakaan selitystä ei nykyään pidetä uskottavana. Venäjän sana nódja on ilmeisesti lainaa itämerensuomesta. Myöskään germaaniselta puolelta ei ole löytynyt äänteellisesti uskottavaa lähtömuotoa. Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 2 : L-P (päätoimittaja Ulla-Maija Kulonen, SKS, 1995) https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/mika_palaa
Miten suomenkielen sanakirja maarittelee sanat lapsettomuus ja lapseton? Mika on naiden sanojen syntypera / mitka ovat naiden sanojen sukulaissanoja? 261 Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sanalla lapsi on varma etymologinen vastine kaikissa lähisukukielissä, esim. karjalan lapsi, vepsän lapš, vatjan lahsi, viron laps ja liivin läpš. Sanan alkuperä on epäselvä. Etäsukukielistä, esim. ersämordvan, marin, nenetsin ja ngasanin esitetyt vastineet eivät merkitse lasta vaan lapsen kehtoa tai kantokoria. Itämerensuomen lapsi-sana ei kuitenkaan ole johdos, vaan johtamaton perussana, joten sitä on vaikea liittää samaan yhteyteen. Rakenteensa ja merkityksensä puolesta lapsi-sana voisi hyvin kuulua ikivanhaan omaperäiseen perussanastoon. Suomen kirjakielessä lapsi on esiintynyt Agricolasta ja samanaikaisista käsikirjoituksista alkaen. Häkkinen Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY,...
Mistä sana vaiva ja vaivata tulevat? Miksi samaa sanaa käytetään sekä epämiellyttävän tuntemuksen aiheuttamisesta toiselle, että taikinan alustamisesta?… 356 Kaisa Häkkisen Etymologinen sanakirja kertoo, että sana laina on itämerensuomalainen (sana esiintyy myös kaikissa suomen lähisukukielissä) vanha germaaninen laina. Germaaninen sana on rekonstruoitu muotoon *waiwan- ja se olisi syntynyt wai-tyypisestä huudahduksesta, siis vastaavasta kuin voi! Tästä kantamuodosta ovat kehittyneet germaanisten kielten saksan Weh ja ruotsin ve. Verbi vaivata on esiintynyt myös jo varhain. Häkkinen kertoo lähteeksi Raimo Jussilan, Vanhat sanat. Vanhan kirjasuomen esiintymiä. SKS 1998. Taikinan vaivaamisesta en löytänyt mitään mainintaa. Yritin etsiä ruotsinkielisistä vanhoista keittokirjoista, josko sana olisi myöhemmin muunnettu ruotsinkielisestä sanasta veva tms., mutta taikinan vaivaamisesta käytettiin ...
Mikä on sanan tratta etymologia? Sanan merkitys Wikipediasta: "Tratta on yrityssaatavien perintään käytettävä maksukehotus, johon liittyy julkisuuden uhka… 422 Löysin saksan kielen sanakirja Wahrigista etymologisen selityksen saksan kielen vastaavalle ilmaukselle Tratte. Se on lähtöisin italian kielen samaa merkitsevästä ilmauksesta tratta, joka taas pohjautuu latinan verbin trahere (vetää) partisiipin perfektimuotoon tractus, tracta, tractum. Nykysuomen sanakirjasta en löytänyt selitystä sanan alkuperälle.
Mikä on (slangi)sanan PEENA (tukka, jakaus) alkuperä? Entä sanan (kaikki) TYYNNI? 970 Jakausta tarkoittavat beena ja peena tulevat ruotsin sanasta bena ('jakaa kahtia', 'jakaus'). Tyynni-sanan alkuperää selvittänyt Heikki Ojansuu erottaa sen kahteen osaan tyy+nni. Tässä 'tyy' on tyvi-sanan rinnakkaismuoto ja loppu 'nni' pääteainesta, jolla on merkitys (johonkin) saakka. Tyynni olisi siis 'tyveen, kantaan asti' eli 'kokonaan, täysin'; kaikki tyynni on siis 'aivan kaikki'. Lähteet: Ulla-Maija Forsberg, Stadin slangin etymologinen sanakirja Heikki Ojansuu, tyynni ja tykönä (tyköä, tykö) sanoista. - Virittäjä 1908, s. 54-55Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 3, R-Ö
Kenraaliluutnantti ja kenraalimajuri 1431 Jatkosodan aikaisesta Jalkaväkirykmentti 50:stä kertovalla sivustolla on tietoa Suomen sotilasarvoista ja niiden nimitysten historiallisesta taustasta. Siellä kerrotaan näin: "Kenraalien sisäisessä arvojärjestyksessä on usein herättänyt ihmetystä se, miksi kenraalimajuri on kenraaliluutnantin alapuolella. Onhan majuri kuitenkin luutnanttia korkeampi yleisessä arvojärjestyksessä. Tähän on syynä sotilasarvojen etymologinen tausta: luutnantti on kapteenin ensimmäinen sijainen komppaniaupseereissa, mutta esiupseereissa everstin ensimmäinen sijainen onkin everstiluutnantti. Näin ollen kenraaliluutnantti on myös kenraalin ensimmäinen sijainen ja siten kenraalimajuria korkeampi sotilasarvo. Alunperin kenraalimajuri oli kenraalin alin sotilasarvo...
Mistä tulee sana "amppeli" ja onko sillä ollut muita merkityksiä kuin ripustettava kukka-astia? 431 Amppeli on lainasana ruotsin sanasta ampel, joka on taas lainattu saksan kielestä. Saksan Ampel juontuu latinan sanasta ampulla.  Ampulla tarkoittaa alun perin pyöreämuotoista, pullomaista astiaa, jossa on säilytetty esim. voiteita tai nesteitä. Suomessa sana amppeli on tullut käyttöön 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Amppeli on alkujaan tarkoittanut sekä riippuvaa kattolamppua että riippuvaa astiaa. (Lähde: Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja, 2004)