| Mistää juontuu nimitys räätälinkyhmy/-patti pikkuvarpaan puolen päkiän sivulla? |
482 |
|
|
|
Räätälin patti on pikkuvarpaan tyvessä oleva patti. Menneinä vuosisatoina räätälit istuivat jalat ristissä siten, että jalan ulkoreuna oli jatkuvasti painettuna maata vasten. Tämä aiheutti räätäleille tuon varpaan tyvinivelen tulehduksen. Vaivaa kutsutaan usein pikkuvarpaan vaivaisenluuksi.
https://web.archive.org/web/20111226010139/http://www.footphysicians.co…
|
| Mistä on sana lume tullut suomen kieleen? Sitä käytetään sanan vaikutus yhteydessä yhdyssanana. |
237 |
|
|
|
Lume-sana on johdos samasta vartalosta, josta on muodostettu verbi lumota.
Sana lume on tullut käyttöön 1800-luvun jälkipuoliskolla. Se on esiintynyt nimenomaan sanonnassa "silmän lumeeksi". Elias Lönnrotin sanakirja kertoo, että monikollisena sana on merkinnyt noitakeinoja tai silmänkääntötemppuja.
Verbillä lumota on vastineita muutamissa lähi- ja etäsukukielissä (esimerkiksi viron lummata ja marin lumas). Sanalle on esitetty myös germaaninen lainaetymologia, jolloin sanan lainalähteenä olisi muinaisgermaanin klumo(ja)n.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
https://kaino.kotus.fi/ses/ |
| Mikä on Kirke nimen alkuperä ja mitä se tarkoittaa? |
260 |
|
|
|
Kirke oli kreikkalaisen mytologian jumalatar ja velho. Hänet muistetaan erityisesti Homeroksen Odysseiasta, jossa hänen kerrotaan muuttaneen Odysseuksen miehet sioiksi.
Nimen alkuperästä ja merkityksestä on tehty erilaisia oletuksia, mutta tarkkaa tietoa ei ole. Monien lähteiden mukaan se olisi johdettu muinaiskreikan sanasta kírkos. Sanan ensisijaisena merkityksenä on haukka tai petolintu. Erään selityksen mukaan jalohaukat päästelevät kirk-äännettä muistuttavia ääniä. Eri aikoina sana on voinut merkitä myös sutta tai jonkinlaista kiveä. Jalohaukat myös kaartelevat ennen hyökkäystä. Kírkos-sanan vaihtoehtoinen muoto kríkos onkin tarkoittanut ympyrää, rengasta tai vain pyöreää. Tästä johdettiin myöhemmin latinan sana circos, jolla... |
| Mitä mahtaa tarkoittaa utku? Muonion lähellä Utkujärvi. |
130 |
|
|
|
Virittäjä-lehden verkkosivuilta löytyy vuonna 1920 julkaistu kielitieteilijä T. I. Itkosen artikkeli Lappalaisperäisiä paikannimiä suomenkielen alueella. https://journal.fi/virittaja/issue/view/1946
Sen paikannimiluettelossa arvellaan utkun olevan muunnos alkuperäisestä sanasta: Utkujärvi, -joki Muonio, Utkusenjärvi Oulun p., Utkonaho Heinjoki, vrt. lpR uđke uusi t. I.utke tapa, elje.
https://journal.fi/virittaja/article/view/27779/43735
|
| Suomessa on ainakin kaksi eri paikkakuntaa, joissa sijaitsee alue nimeltä "Hulmi". Mitä se tarkoittaa? |
274 |
|
|
|
Sanakirjat tarjoavat hulmi-sanalle mm. sellaisia merkityksiä kuin 'malttamaton', 'ahnas', 'hölmö', 'hutilus' ja 'sottapytty'. Hulmi on katsottu johdetun sanasta hulmuta, jonka yksi merkitys on 'tulvia' (tähän liittyy myös sana hulasvesi, 'tulvavesi; lumesta sulanut tai jään päälle noussut vesi'). Loimaan Hulmi sijaitsee Loimijoen tuntumassa, Laihian Hulmi taas Laihianjoen, joten sen perusteella voisi arvella, että paikannimistömme hulmilla on jotakin tekemistä tulvien ja tulvavesien kanssa.
Lähteet:
Vanhan kirjasuomen sanakirja | hulmi - Koko artikkeli - Vanhan kirjasuomen sanakirja (kotus.fi)
Suomen etymologinen sanakirja | hulmi - Suomen etymologinen sanakirja (kotus.fi)
Suomen murteiden sanakirja | hulmi - Koko artikkeli - Suomen... |
| Mikä on amfetamiinin lempinimen "piri" etymologia? |
1177 |
|
|
|
Amfetamiini on stimulantti eli piriste; lempinimi on peräisin tästä. |
| Mitä Hermione tarkottaa ? |
152 |
|
|
|
Nimeä Hermione pidetään johdettuna kreikkalaiseen tarupiiriin kuuluvan Hermes-jumalan nimestä. Sillä ei ehdottoman varmasti voi sanoa olevan varsinaista merkitystä. Jotkut lähteet antavat nimelle merkityksiä, jotka liittyvät Hermekseen tai tämän rooliin jumalten sanansaattajana, mutta luotettavaa kielitieteellistä perustaa näillä tulkinnoilla ei ole – paljolti siksi, että myös Hermes-nimen alkuperä ja merkitys ovat yhtä lailla epäselviä.
Lähde:
Patrick Hanks, Babies' names |
| Mitä Trelawney tarkoittaa vapaasti suomennettuna? |
203 |
|
|
|
Trelawney on vanha brittiläinen sukunimi Cornwallin seudulta. Sen on tulkittu tarkoittavan joko "avointa kylää/kaupunkia joen tuntumassa" (sanoista 'tre' - kylä/kaupunki, 'lawn' - avoin, 'ey' - vesi) tai vaihtoehtoisesti "kirkonkylän asukasta" ('tre' - kylä/kaupunki, 'lan' - kirkko; tässä tulkinnassa -y on diminutiivia ilmaiseva suffiksi). Ensin mainittu tulkinta on näistä kahdesta tavallisempi.
Lähteet:
William Arthur, An etymological dictionary of family and Christian names
Henry Harrison, Surnames of the United Kingdom
Ks. myöshttps://www.wizardingworld.com/features/etymology-of-hogwarts-professor…
|
| Mitä tarkoittaa Kalevalan yhdeksäskolmatta runossa sana "vikelti"? Ymmärtäisin itse tämän niin, että "kumosi venehen" mutta mistä sana vikelti tulee? "Siitä… |
199 |
|
|
|
Suomen kansankielessä on monia vi-alkuisia sanoja, joihin liittyy nopean liikkeen merkitys. Lönnrotilla ja Kalevalassa vikeltää esiintyy merkityksessä 'kääntää kumoon'. Sanan ja sen varianttien (mm. vikelehtää) tavallisimpia merkityksiä ovat 'kiemurrella' ja 'liikkua sukkelaan' – kaiketi Kalevalan 29. runon veneen kumoamisen voi ajatella äkillisenä kiemurana sen liikeradassa.
Vikeltämisellä on nähty olevan yhteys sanaan 'vikkelä', joka puolestaan on tulkittu kontaminaatioksi sanoista vikevä ('nopea, vauhdikas, raisu, taitava, näppärä') ja 'sukkela' ('nopea, nokkela; kummallinen, merkillinen, höperö').
Lähteet:
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 6
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. R-Ö
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen... |
| Mistä tulee sanonta, että ottaa tilaisuudesta tai neuvosta vaarin? |
3640 |
|
|
|
Sanontatavassa 'ottaa vaari' tai 'ottaa vaarin' esiintyvä vaari on lainaa ruotsin sanasta var, vara, jota käytetään vastaavanlaisissa sanonnoissa, esim. ta vara på något ('ottaa huomioon'), hålla var på något ('pitää silmällä'). Suomen kirjakielessä sekä 'ottaa vaari' että 'pitää vaaria' ovat olleet käytössä Agricolasta alkaen, ja ne ovat tällöin olleet jo mitä ilmeisimmin kieleen vakiintuneita, sillä niitä käytetään myös muissa samanaikaisissa käsikirjoituksissa.
– Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja |
| Mitä tarkoittavat nimet Alma ja Emma ja mistä ne ovat peräisin? Entäs henkinen merkitys ja symboliikka? |
355 |
|
|
|
Wiktionaryn ja Online Etymology Dictionaryn mukaan Alma tulee latinan sanasta "alma", joka on feminiinimuoto adjektiivista "almus", joka tarkoittaa kilttiä, suotuisaa. Emma tulee samasta lähteestä kuin germaanisten nimien Ermentrude ja Ermengarde alkuosa, Ermen-, joissa se tarkoittaa kokonaista, universaalia.
https://en.wiktionary.org/wiki/Almahttps://www.etymonline.com/word/almahttps://en.wiktionary.org/wiki/Emmahttps://www.etymonline.com/word/Emma#etymonline_v_32349 |
| Mitä Quinn tarkottaa? |
215 |
|
|
|
Sekä etu- että sukunimenä tunnettu Quinn on anglisoitu muoto gaelinkielisestä sukunimestä Ó Cuinn ('Connin jälkeläinen'), joka pohjautuu gaelin "johtajaa" tai "päällikköä" merkitsevään sanaan.
Lähteet:
Patrick Hanks, Babies' names
Patrick Hanks & Flavia Hodges, A dictionary of surnames |
| Mikä on sanan otmen etymologia? Esiintyy mm. itäsuomalaisen järven nimessä. |
224 |
|
|
|
Otmen-sanaa esiintyy tosiaankin Joensuun alueella muutaman järven (Keski-Otmen, Ala-Otmen ja Otmenenjärvi) sekä vaaran (Otmenvaara) nimissä. Nämä kaikki sijaitsevat lähellä toisiaan. Muualta Suomesta en vastaavaa nimeä löytänyt.
Otmen-sanaa ei löytynyt mistään tarkistamistani lähteistä. Tutkimieni lähteiden joukossa ovat Suomen etymologisen sanakirjan verkkoversio (Kotus), Suomen sanojen alkuperä - Etymologinen sanakirja, L-P (SKS, 1995) sekä Suomalainen paikannimikirja (Karttakeskus, 2007, saatavilla myös verkossa: https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63/SuomalainenPaikannimi…).
Tutkin myös murresanakirjoja, saamen kielien sanakirjoja sekä karjalan kielen sanakirjaa. Venäjän kielen sanakirjan avulla pääsin kenties lähimmäksi.... |
| Mistä kellaria tarkoittava sana klitsu tulee? |
697 |
|
|
|
Suomen etymologisen sanakirjan mukaan stadin slangin kellaria tai puukellaria tarkoittava klitsu on mahdollisesti johdettu sanasta liiteri.
Lähde: Kotimaisten kielten keskus: Suomen etymologinen sanakirja https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_4238240d6b7bfed85fe1f933fae43f38 (Tarkistettu 13.2.2023) |
| Miksi ihmettelyä sanotaan myös päivittelemiseksi? |
366 |
|
|
|
Nykypäivittely on sangen moniulotteista toimintaa. Kielitoimiston sanakirjasta löytyy sille koko joukko merkityksiä: ihmetellä, hämmästellä, ällistellä ääneen (tav. monisanaisesti); harmitella, siunailla, surkutella, voivotella; ihastella. Varhaisin näistä päivittelyn merkitysulottuvuuksista lienee surkutella; tässä merkityksessä siihen voi törmätä esimerkiksi Kalevalan 22. runossa: "Anna huolia hevosen, murehtia mustan ruunan, rautasuisen surkutella, suuripäisen päivitellä!"
Surkutteluna päivittelyn näkee myös Christfrid Ganander, jonka Nytt finskt lexiconissa (1787) sana sai ensimmäisen kirjallisen esiintymänsä. Gananderin teos oli ensimmäinen suomen kielen sanakirja, jossa kuvattiin sanojen käyttöä laajasti esimerkkiaineiston avulla.... |
| Mitkä ovat suomen kielen vanhimmat alkuperäiset sanat, jotka eivät esiinny missään muussa ugrilaisessa kielessä ja jotka on saatu Suomeen… |
267 |
|
|
|
Hei,
Kannattaa lähteä liikkeelle Suomen kielen etymologiaa ja leksikologiaa käsittelevistä teoksista. Seuraavilla pääset hyvään alkuun:
Häkkinen, Kaisa: Mistä sanat tulevat (SKS, 1990)
Kotilainen, Lari: Kielen elämä : Suomen kieli eilisestä huomiseen (Siltala, 2016) |
| Mikä on sanan 'kinkkinen' etymologia? Olen pohtinut, onko sana rasistinen. Äänteellisesti sana on lähellä kiinalaisista rasistisesti käytettyä 'kinkki'-sanaa. |
875 |
|
|
|
Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan kinkkinen tarkoittaa vaikeaa, hankalaa, tukalaa, kiperää, ongelmallista, pulmallista, visaista ja myös kiinalaista.
Sana kinkkinen on ehkä johdos sanasta kinkki ’mutkikas, vaikea’. Se voi olla myös johdos kiinalaista halventavassa mielessä merkitsevästä sanasta kinkki.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kinkkinen?searchMode=all
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=main |
| Sanan "biisi" etymologia johdetaan englannin sanasta "piece". Kuitenkin j-äänne ruotsin sanassa "pjäs" (ja lähes identtisesti ääntyvässä, näytelmää… |
760 |
|
|
|
En löytänyt lähdettä, jossa tulkittaisiin biisi-sanan syntyneen ruotsin kielen pjäs-sanasta englannin kielen piece-sanan sijaan. Itse pjäs on kehittynyt samasta ranskan sanasta pièce kuin englannin piece, Svenska.se SAOB (Svenska Akademiens ordbok) pjäs.
Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan sana on välittynyt englannin kielestä suomeen, Suomen kielen etymologinen sanakirja biisi. |
| Mistä nimi Lotta tulee? |
282 |
|
|
|
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan nimi Lotta tulee nimestä Charlotta, joka on syntynyt Carlon ja Charlesin deminutiivia eli hellittelynimeä vastaavaksi sisarnimeksi. Charlotta on siis merkitykseltään pikku Karla. Pohjana oleva Karl-nimi on syntynyt germaanisten kielten vapaata talonpoikaista miestä tarkoittavasta sanasta.
Suomalainen Lotta on lähtöisin Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden Lotta Svärd -runosta. |
| Mistä tulee sana sianvitunliipasin? |
207 |
|
|
|
Kyseinen kirosana ei vaikuta olevan yleisessä käytössä, sillä siitä ei löytynyt juurikaan tietoa. Ainoa maininta siitä näyttää löytyvän Iltasanomien artikkelista, jossa listataan Suomen suosituimpia kirosanoja: https://www.is.fi/menaiset/vapaalla/art-2000008863243.html
Kotimaisten kielten keskuksella on verkkolomake, jonka kautta voi kysyä kysymyksiä liittyen mm. sanojen alkuperään: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano… |
Kysy kirjastonhoitajalta