etymology

Tilaa aihepiirin etymology RSS-syöte
741 osumaa haulle. Näytetään tulokset 681–700.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mikä on sukunimen Pikka etymologia? 2241 Nykysuomen sanakirjassa pikka tarkoittaa rautakankea. Enemmän vaihtoehtoja löytyy Erkki Itkosen ja Aulis J. Joen Suomen kielen etymologisen sanakirjan osasta 3. Tämän teoksen mukaan pikka voi tarkoittaa rautakankea (mm. P-Savo, Vet.), teräväkärkistä kivihakkua (mm. Laih., Utaj., Länsipohja), kiviporaa (Perho), tukkilaiskeksiä (mm. Kalaj., Ink.); heinähankoa (Kälv.) tai haarukkaa, jolla leivät rei'itetään (mm. Tornionjokilaakso). Valitettavasti kaikkia paikkakuntien lyhenteitä ei ole avattu, mutta Vet. viittaa varmaankin Veteliin, Kalaj. Kalajokeen, Ink. Inkeriin ja Kälv. Kälviään. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-teoksesta ei löytynyt sukunimeä Pikka. Lähimpänä on sukunimi Pikkarainen, joka juontaa sanoista pieni, pikkanen...
Mistä saan tietää Waltteri etunimen historiasta ja menneisyydestä? 2189 Valtteri on suomalainen muunnos nimestä Valter, joka taas on muunnos germaaninimestä Walther. Valtteri, saks. Walther (muinaissaks. waltan, hallita + her, kansa, kansanjoukko, eli kansan hallitsija, kansanjoukon johtaja) on ollut Suomen almanakassa eri päivinä ja eri kirjoitusasuissa: 1742, 1748-49 Walterus, 1908-28 Valter ja vuodesta 1929 Valtteri. Muita vaihtoehtoisia muotoja nimestä ovat mm. Valtter, Waltter. Nimi on tullut Suomeen viimeistään 1300-luvulla. Saksassa nimi yleistyi kirkollisten kantajiensa ansiosta ja sekä 900-luvulta peräisin olevan sankaritarinan Waltharin laulun välityksellä. Lähteet: Riihonen "Mikä lapselle nimeksi?" ja Pentti Lempiäinen "Suuri etunimikirja".
Mistä on saanut alkunsa sana leffa? 15279 Kaisa Häkkisen teoksen Nykysuomen etymologinen sanakirja mukaan elokuvan arkikielinen nimitys leffa on lainaa ruotsin slangijohdoksesta leffa, joka perustuu ilmaukseen levande bilder eli ”elävät kuvat”. Sana on suunnilleen yhtä vanha kuin yleisölle esitetyt elokuvatkin. Helsingin puhekielessä se on esiintynyt 1910-luvulta lähtien. MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 leffa9 ark. elokuvat; elokuva, filmi. Käydä leffassa. Jännä leffa. yks. nom. leffa yks. gen. leffan yks. part. leffaa yks. ill. leffaan mon. nom. leffat mon. gen. leffojen, (leffain) mon. part. leffoja mon. ill. leffoihin
Mikä on verokarhu-sanan etymologia? Miksi karhu, ei kettu tai muu mystinen eläin? 7278 Sanat "karhu" ja "karhuta" ovat vanhoja ruotsalaisia käännöslainoja merkityksessä 'velkoja' ja 'velkoa, periä tav. maksua, saatavaa lainaa tms.' Vrt. ruotsi, jossa björn-sanalla on myös merkitys 'velkoja' ja björna-verbi tarkoittaa 'karhuta saataviaan'. Myös saksassa karhu yhdistetään velkoihin. Sen pohjalta on suomen kieleen muodostunut leikillinen sana "verokarhu", kun puhutaan verottajasta. Lähteet: Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja 1: A-K. Suomen kielen perussanakirja 1 : A-K. Nykysuomen sanakirja 1.
Mikä on nimen ANTON alkuperä? 9444 Kustaa Vilkunan Etunimet-teoksen mukaan 17.1 oli jo 1400-luvun pyhimyskalenterissamme varattu apotti Antoniukselle. Pyhä Antonius eli noin 250-356. Meillä häntä palvottiin keskiajalla sikojen suojelijana. Kalannin ja Mynämäen kirkoissa on muistomaalauksia. Anton on alkujaan kreikkalais-latinalainen sukunimi Antonius. Nimen merkitys on epäselvä, mutta siitä on Vilkunan mukaan monia tulkintoja. Kirjastoissa on Vilkunan teosta ja sen monia painoksia runsaasti saatavana.
Etymologiaa: Mistä juontuu hämäläinen tulta tarkoittava sana 'valki', 'valkea'...? Onko sillä yhteyttä sanoihin 'vaalea' tai 'valkoinen' ? 2302 Sanaa valkea on käytetty Lounais-Hämeessä mm. merkityksissä valoisa, valoisuus, valo, tuli, salama, valoisa. Kannattanee tutustua myös kirjassa Suomen kielen etymologiseen sanakirjaan sekä mm. Nykysuomen etymologiseen sanakirjaan saadakseen huomattavasti laajemman selvityksen.
Mistä on tullut nimet tyttö ja poika??? 3440 Poika sanalla on useita etymologisia vastineita niin lähi- kuin etäsukukielissä kuten karjalan ja vatjan "poika", lyydin ja vepsän "poig" sekä viron "poeg". Alkuperäiseksi asuksi on rekonstruoitu "pojka". Ruotsin pojke on ilmeisesti lainaa suomesta. Tyttö sanan vastineita ovat puolestaan esim. inkeroisten "tüttöi", karjalan "tyttö" sekä vatjan "tüttö". Tarkemmat tiedot löytyvät teoksesta: Häkkinen Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY 2004.
Mistä nimet on saanut alkunsa ylipäätänsä?? 1652 Onpa laaja kysymys! Etymologia on kielitieteen haara, joka selvittää sanojen alkuperää, sukulaisuussuhteita sekä merkitysten kehitystä. Eri kielissä voi olla eri tavoin kantakielestä muuttuneita sanoja. Pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-hausta osoitteessa http://www.helmet.fi löytyy sanahaulla sanalla Etymologia seitsemän sivua viitteitä. Noin hyvin yleisesti ottaen esim paikannimi on saattanut syntyä paikallisten luonto-olosuhteiden mukaan, esim niemi, talo on saattanut saada nimensä paikannimen mukaan ja talossa asuva perhe on saattanut saada nimensä vuorostaan talonnimen mukaan. Kaikki nimethän eivät tietenkään ole kuvailevia. Viime kädessä nimet perustuvat ihmisten välisiin sopimuksiin.
Haluaisin tietoja sanasta kuulas. Kuulin jostakin, että sana olisi äskettäin valittu suomen kielen kolmanneksi kauneimmaksi sanaksi - pitääköhän paikkansa? 4893 Kaisa Häkkisen koostaman Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sana kuulas tarkoittaa kirkasta, selkeää, läpikuultavaa yms. Sillä ei ole vastineita sukukielissä. Kuulas on ilmeisesti johdos ikivanhasta taivaankappaleesta kuu, ja sillä on vanhastaan luonnehdittu kuun himmeää hohdetta. Kuulaan rinnakkaisjohdoksena esiintyy kuulakka. Suomen kielessä kuulas on tullut käyttöön 1800-luvulla; se on mainittu jo ainakin G.E.Eurénin sanakirjassa vuonna 1860. Rinnakkaisjohdokset kuulia ja kuulakka on mainittu jo Kristfrid Gananderin sanakirjassa vuonna 1786. MOT Kielitoimiston sanakirjan mukaan merkityksiä ovat kuultava, kirkas, selkeä, sees. Suomen Kuvalehden numerossa 47 / 2006 sana kuulas valittiin suomen kielen kolmanneksi kauneimmaksi...
Mistähän kielestä pohjautuu alunperin sana "kamreeri?" 1322 Veijo Meren Sanojen synty teoksessa kerrotaan, että kamreeri-sana on tullut suomen kieleen ruotsista (kamrer). Alkusana on ollut myöhäislatinan camerarius, joka on johdettu klassisen latinan sanasta camera, holvi.
Mistä tulee sana ystävä? Vanha uskonnonopettajani kertoi, että ystävä on samaa alkuperää kuin yskä: yskä on kiinni rinnassa ja ystävä painetaan rintaa vasten. 2093 Vanha opettajanne ei ehkä ollut aivan väärässä etymologiassaan. Perinteisesti nimittäin on arveltu, että sana 'ystävä' olisi alkuaan passiivin partisiippi verbistä *yskätä 'syleillä' (siis 'syleilty'), joka taas on johdettu sanasta yskä 'rinta, syli'. Mm. Lönnrotin Suomalais-ruotsalainen sanakirja vuodelta 1880 tuntee yskä-sanan tällaisen meille vieraan merkityksen. Taudinnimityksen on arveltu olevan tällaista perua: yskätauti, rintatauti. *Yskätä-sanan olemassaoloa ei kuitenkaan ole todistettu, joten selitystä voi pitää hyvin epävarmana. Toisen selityksen mukaan ystävä olisi syntynyt haluamista merkitsevistä verbeistä *ystää tai *yskätä, joka periytyisi germaanisesta vartalosta *wunskja 'haluta' (samaa perua on ruotsin önska 'toivoa')....
Miten löydän netistä etunimien etymologian. Esim. mistä nimi Jenni on lähtöisin 2961 Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun arkistosta löytyy lukuisien etunimien merkkipäivät ja etymologiat: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx kirjoita ”etsi arkistosta” –laatikkoon: etunimet Jenni, niin kyllä vastauksia löytyy! http://www.behindthename.com/ -osoitteen sivuilta löytyy tietoa etenkin Yhdysvalloissa käytössä olevista etunimistä ja niiden alkuperästä. Nimiä voi hakea aakkosellisesta luettelosta tai hakuohjelmalla; tehostetussa haussa mahdollisuus hakea mm. ääntämiseltään samantapaisia nimiä. Luetteloita suosituimmista etunimistä. Lähdeluettelo. Linkkejä muille nimiä käsitteleville sivuille.
Mitä tarkoittaa naisen nimi Pikka? 4608 Eero Kiviniemen Rakkaan lapsen monet nimet –kirjan mukaan yksi mahdollisuus nimen Pikka synnylle on se, että se olisi kansanomainen tai tuttavallinen nimiasu jostakin tutusta nimestä. Nimiä on mukautettu analogisesti eli yhdenmukaisesti tietynlaisiin malleihin. Osa etunimien epävirallisista asuista on muodostettu juuri näin, esimerkiksi (Birgitta>) Pirkko>Pipa>, Pippa, Pipo, Pike, Pikke, Piko, Pipsa, Piksa, Pirre, Piri ja niin edelleen. Näin nimivarianttien määrä tulee vähitellen monituhatkertaiseksi, ja jotkut yleistyvät, menettävät alkuperäisen sävynsä ja pääsevät käyttöön virallisina niminä. Nimen Birgitta merkitystä on käsitelty Kysy kirjastonhoitajalta –palvelussa aiemmin: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys....
Via Baltica-tien rakentamisen yhteydessä mainittiin Puolan alueella Rosboda-sana huonokulkuisen suoalueen "nimenä". Onkohan em. sanalla ja maamme itä-osissa… 2676 Sana "rospuutto" on todellakin sukua venäjän sanoille. Venäjässä on sana "put", joka merkitsee "tie" sekä etuliite "ras-" tai "raz-" jolla on merkitys "hajalleen" tai "hajallaan". Nykyvenäjässä on sana "rasputitsa", joka tarkoittaa "kelirikko". Kirjaimellisesti se arkoittaa "aika, jolloin tiet ovat hajallaan". Sen sijaan isosta puolan sanakirjasta ei löydy sanaa "rosboda". Sama etuliite, "ras-", kuin venäjässä, esiintyy myös muissa slaavilaisissa kielissä. Puolassa sillä on kuitenkin muoto "roz-" ei "ros-". Mitään "bod" -alkuista puolan sanaa ei myöskään löydy. Arvelen, että tässä puolan sanassa on ehkä kirjoitusvirhe, jonka vuoksi en pysty sitä jäljittämään. Lisää tietoja voisi kysellä ehkä Helsingin yliopiston slavistiikan ja baltologian...
Tahtoisin tietoa sanasta mellakka. Milloin sitä voi käyttää, ja mikä on sanan etymologia? 1745 Nykysuomen sanakirjan mukaan sana mellakka on substantiivi, jonka ensimmäinen merkitys on vakavanlaatuinen levottomuus, rauhattomuus, väkivaltaisuuksiin johtanut mielenosoitus, kahakointi, tappelu. Esimerkiksi: ravintolassa nousi mellakka, maassa puhjenneet mellakat kukistettiin verisesti. Äärimmäisyysainekset panivat toimeen mellakoita ja veritekoja. Nämä mellakat johtivat ilmikapinaan. – Yhdyssanoissa katu-, lakko-, neekeri-, ylioppilasmellakat. Harvemmin sanan mellakka merkitys on metakka, melu, rähinä. Esimerkiksi pitää pahaa mellakkaa. Juopuneiden mellakka. Vastustajat nostivat asiasta aika mellakan. Suomen sanojen alkuperä eli Etymologinen sanakirja kertoo mellakka-sanasta seuraavaa: (Lönnrot 1874; yl.) ’meteli / Tumult, Krawall’,...
Mistä sana pudas tulee? 4948 Mistä sana pudas tulee, ei ole nopeasti selvitetty. Mutta mitä se tarkoittaa, siitä löytyy kirjastaa Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja (1995) pudas: joen sivuhaara, tai syvänne, joen pyörre (lisänä kielitieteen sanakirjan tapaan lyhenne Jusl 1745, PSm, mistä tieto saatu. Jusl tarkoittaa Daniel Jusleniuksen kirjaa vuodelta 1745. PSm Pohjois-Suomi) Populaarimmasta Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta 2004) sanaa ei löytynyt.
Mistä sana Jumala on peräisin? 10303 Teoksessa Suomen sanojen alkuperä 1 todetaan, että sanaa jumala on erheellisesti arveltu vanhaksi arjalaiseksi lainaksi. Samassa teoksessa kerrotaan myös, että vanhin kirjallinen tieto tästä itämerensuomalaisesta sanasta on muinaisnorjalaisessa matkakuvauksessa vuodelta 1026. Siinä mainitaan, että bjarmien eli karjalaisten maassa oli pyhässä lehdossa Jómalin kuvapatsas. Jumala-sanan rinnakkaismuotoina suomessa esiintyvät joma ja jomala. Teoksessa Iso Raamatun tietosanakirja 2 todetaan, että suomen kielen Jumala-sanan alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Alkuperästä on useampia selityksiä. Yhden mukaan Jumala-sana on johdannainen sanasta, joka merkitsi ’valoisa, kirkas’. Toisen mukaan kantasanalla juma on ollut merkitys taivas ja kolmannen...
Mitä sana "haikka" tarkoittaa ? Synnyinpitäjässäni sanalla haikka yleensä tarkoitetaan rantaa, esim. äitini kotitilalla haikka merkitsi nimenomaan heidän… 4561 Haikka tarkoittaa lapin kielessä niemeä http://www2.pirkkala.fi/historia/sanasto.htm#paikat joten tämä merkitys tuntuu sopivan myös mainitsemaanne paikannimeen hyvin.
Mistä saan tietoa elämys-sanan etymologisesta taustasta? - kokemus- ja elämyssanojen (esim. ruotsiksi erfarenhet-upplevelse, saksaksi erfahrung-erlebnis,… 2877 Englannin etymologinen sanakirja Internetissä: http://www.etymonline.com/index.php (sangen hyvä sanakirja) Englanti-latina-englanti-sanakirja Internetissä: http://sunsite.ubc.ca/LatinDictionary Nyky- sekä muinaiskreikan sanakirja Internetissä: http://www.kypros.org/cgi-bin/lexicon Latinan sanakirjan (Pekkanen, Tuomo: Nykylatinan sanakirja, Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2006) mukaan elämys on latinaksi: experimenum; iucundum; memorabile. Sanaa ’kokemus’ ei tässä sanakirjassa ole. Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa (http://www.helmet.fi/screens/mainmenu.html ) löytyy englannin kielen etymologinen sanakirja Room, Adrian: Cassell's dictionary of word histories. Cassell, 2002 Lapin kirjastojen (Lapin maakuntakirjasto, Kemijärven ja...
Mistä tulee nimitys sirkkalehti kasvin ensimmäisille lehdille? 1402 Sirkka yhdistetään etymologisesti sirkeä-sanaan. Sen vastineita ovat mm. eräät kasvamista merkitsevät verbit. Viron kielessä on verbi sirguda, jonka merkityksiä ovat kasvaa pituutta ja kohota. Eräs selitys yhdistää sirkkalehden hyönteistä tai pikkulintua merkitsevään sirkka-sanaan. Lähde: Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY 2004).