| Onko antiikin mytologian hahmon Ekho-nymfin nimi peräisin sanasta echo (kaiku) vai onko echo-sana peräisin Ekho-nymfin tarinasta? |
862 |
|
|
|
Niin kuin Mytologian sanakirjassa (WSOY, 2000) todetaan, kreikkalaisen mytologian Ekho-hahmo on "personoitu kaiku", eli nymfin nimi perustuu ekho-sanaan - ei päinvastoin. Kreikan kaikua merkitsevä "ekho" on johdettu yleisemmin ääntä merkitsevästä sanasta "ekhe". |
| Mistä sukunimi Naukkarinen on peräisin? |
1415 |
|
|
|
Kirjassa Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala (Otava, 2000 uudistettu laitos) kerrotaan, että vanhoissa lähteissä esiintyy Naukkarisia erityisesti nykyisen Kerimäen alueella. 1560-luvun tuomiokirjoista löytyy muutamia mainintoja Juvalta ja Pellosniemeltä. Myös Parikkalasta, Uukuniemeltä ja Viipurin pitäjästä löytyy nimiä 1500-1600 -luvuilta, jotka viittaavat Naukkariseen. Siirtolaisina Naukkarisia on muuttanut varsinkin Sortavalasta. Kirjassa mainitaan Viljo Nissilän huomio vuodelta 1975, että Laatokan luoteisrannalla aiemmin hyvin tavalliseen sukunimeen sisältyy ri-loppuinen tekijänimi, joka tulee verbistä naukata. Varmaa tietoa nimen sisällöstä ei kuitenkaan ole.
Lisää mielenkiintoista tietoa nimestä löytyy Sukunimi-info -... |
| Mikä on nimikkeen "amanuenssi" etymologia? |
1154 |
|
|
|
"Amanuenssi, alun perin kirjuri, joka kirjoitti sanelun mukaan, latinan sanasta ãmanuensis, saatu sanonnasta servus ã manu, sananmukaisesti orja käsillä, käsillä oleva orja, käytettävissä oleva orja. Siitä otettiin ã manu, käsillä, johon liitettiin pääte -ensis, jollekin, johonkin kuuluva." - Veijo meri: Sanojen synty (2002)
|
| Mikä on sanan "elo" -n alkuperä, kuten sanoissa: elokuu, elokuva, ja ehkä myös elanto, elävä, elämä... |
1827 |
|
|
|
Elo-sana on johdos verbistä elää. Mm. elämää ja viljaa merkitsevällä elo-sanalla on vastine kaikissa lähisukukielissä (mm. karjalan ’elo’ ja viron ’elu’) saamessa (eallu). Elää sana, josta on johdettu niin ’elävä’ kuin ’elämäkin’ sekä lukuisia muita elä-alkuisia sanoja, on vanha uralainen sana. Verbivartalon alkuperäinen asu on ollut todennäköisesti elä-. Sukukielissä elää-verbi on helposti tunnistettavissa (esim. unkarin ’él’, viron ’elada’, vatjan ’elää’).
Elokuva-sana on uudissana, joka on mainittu ensimmäisen kerran vuonna 1927. Aikaisemmin puhuttiin elävistä kuvista (tai biografikuvista tai kinematografikuvista).
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
|
| Mikä on löysi-sanan historia. Sehän tarkoittaa vuoroa esim. Iltalöysi eli iltavuoro? |
3776 |
|
|
|
Työvuoroa, vuoroa, kertaa, jaksoa tai lukukautta merkitsevä sana löysi - tai myös muodoissa löysä, löysinki tai löösi - on tullut ruotsista. Nykyruotsissa on sana avlösning, joka tarkoittaa vuorottelua tai työvuoron vaihtumista. Sana löysä on tullut ruotsin sanasta 'lös'. Samaa juurta on esimerkiksi saksan lose.
Suomen sanojen alkuperä. SKS, 1995.
|
| Mikä on sanan 'nimi' etymologia? |
1701 |
|
|
|
Sana ”nimi” on vanhaa uralilaista perua. Nimi-sanan kantauralilainen alkumuoto on todennäköisesti ollut ”nime”. Sanalla on vastineita sukulaiskielissä, esimerkiksi virossa (nimi) ja unkarissa (név). Sana on todennäköisesti lainautunut indoeurooppalaisesta kantakielestä kantauraliin. Indoeurooppalaisissa kielissä nimi-sanalla onkin vastaavuuksia, esimerkiksi muinaisintian ”naman”, gootin ”namo”, saksan ”Name”, ruotsin ”namn” ja latinan ”nomen”.
Suomen kirjakielessä sana nimi on esiintynyt jo Agricolan ajalta.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
|
| Mitä sana eira tarkoittaa Suomessa? Onko sillä yhteyttä walesinkieliseen sanaan eira, joka kymrinkielellä tarkoittaa lumi. Tytönnimi se on Suomessa, mutta… |
2042 |
|
|
|
Nimikirjojen mukaan Eira-nimen taustalla on Edda-runoissakin mainittu muinaisskandinaavisen lääketaidon jumalattaren nimi Eir, Eiri ("lievittäjä"). Suomeen nimi on tullut Ruotsista. Tukholmaan perustettiin vuonna 1816 Eiran sairaala, ja sama nimi annettiin Helsinkiin vuonna 1905 perustetulle sairaalalle, josta myös Helsingin Eiran kaupunginosa on saanut nimensä. Sairaalan nimestä etunimeksi omaksuttu Eira tunnettiin naisennimenä Ruotsissa jo 1800-luvun lopussa, Suomessa se yleistyi 1900-luvun alussa. Pohjois-Suomessa sitä mainitaan käytetyn myös miehennimenä.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
|
| Olen yrittänyt selvittää englannin "pigeon"sanan historiaa. Sana tarkoittaa kyyhkystä. Olen kuitenkin kuullut, että sana oli joskus kirjoitettu muotoon … |
762 |
|
|
|
Muoto ”pidgeon” on tosiaan sanan vanha muoto. Asian mainitsee esimerkiksi Wiktionary osoitteessa https://en.wiktionary.org/wiki/pidgeon. Vanha muoto on jäänyt käyttöön ainakin sukunimissä, kuten Wikipediasta osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Pidgeon löytyvästä henkilölistasta voi todeta. Kirjastossa käytössä oleva MOT Englanti -sanakirja antaa sanan ääntämisohjeeksi /'pɪdʒən/. Siinä tosiaan siis tuon vanhan muodon d-äänne tuntuisi kuuluvan, mutta ääntämisessä on vaihtelua, kuten Wiktionaryn ääntämisohjeet osoitteessa https://en.wiktionary.org/wiki/pigeon#English kertovat.
Sanan etymologisesta taustasta löytyy selostusta esimerkiksi Dictonary.com-sivustolta osoitteesta http://www.dictionary.com/browse/pigeon?s=t. Siellä tosin vanhaa... |
| Onko Suomessa aina sanottu esim. Kalle-setä eikä setä Kalle? |
1083 |
|
|
|
Kirjaston kokoelmista löytyvistä etymologisista sanakirjoista ja suomen kielen historiaa käsittelevistä kirjoista ei löydy mitään viittausta siihen, että sanaa "setä" (tai sen kummemmin sukulaissanoja täti tai eno) olisi henkilönimen yhteydessä käytettäessä esitetty muodossa "setä Kalle".
Nykysuomen sanakirjoissa kieliopillisesti korrekti muoto on "Kalle-setä" yhdysviivalla.
Kun viitataan tiettyy henkilöön, voidaan myös käyttää muotoa "setäni Kalle", ilmaisun "Kalle-setäni" sijaan.
Leikillisesti voi kylläkin käyttää ilmaisua "setä Samuli".
Halutessanne voitte osoittaa kysymyksenne myös Kotimaisten kielten keskukselle, jossa tietä palvelevat kieli- ja nimikysymysten asiantuntijat.
Kielitoimiston neuvontapuhelin 0295 333 201 (maanantaista... |
| Fillari - mikä mahtaa olla sanan etymologia? |
8795 |
|
|
|
Fillari-sanan alkuperää on kysytty aikaisemminkin Helsingin kaupunginkirjaston verkkotietopalvelussa. Tässä vastaus:
”Fillari tulee ruotsin velociped-sanasta. Fillarin alku (fi-) on peräisin fikon-kielestä. Suomalaiset lapset käyttävät kontinkieltä, ruotsalaisilla on fikon-kieli. Sanan loppuun laitetaan fikon, ja sitten se "käännetään ympäri". Fillari juontuu rakennelmasta velosiped-fikon, siis filosiped-vekon, josta tuli filo ja edelleen fillari. Polkupyörällä on monta slanginimeä: felo, velo, filo, filusari, filetso, filtsu, sykkeli, syykkeli, tsyggeli, tsykkeli, viluri, zyge, zygä, sygä. Fillariksi on kutsuttu myös 1970-luvulla moottoripyörää ja 1960-luvulla auton rengasta: heitetään fillarit alle."
Lähteet:
http://www.kysy.fi/kysymys/... |
| Mistä on lähtöisin murresana rotjata? Esimerkiksi Älä rotjaa paitaasi tarkoittaa käsittääkseni: älä sotke paitaasi. |
837 |
|
|
|
Tutkimistani sanakirjoista ja etymologioista ei rotjaamista löytynyt. Voisikohan kyseessä olla jonkinlainen johdannainen savolaismurteissa tavattavasta sanasta rutja, jonka yksi merkitys on "repaleinen, märkä vaate, rääsy"? Tutuin rutjan johdoksista on epäilemättä rutjake ("repaleinen, repaleissa kulkeva; siivoton, veltto, renttu; märkä olento t. esine").
Toisaalta, sanan kysymyksessä otaksutun merkityksen kautta voisi ajatella sillä olevan yhteyttä myös roju-sanaan ja sen johdannaisiin, kuten roija ("roina, lika, törky") ja roi(h)nata ("roskata, liata, tahrata").
Lähde:
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3
|
| Turun alueella, entisessä Kaarinan kunnassa on kaksi kylää, joiden nimet herättävät kuulijoissa huvittuneisuutta: Pisu ja Kakkarainen. Viittaavatkohan nämä… |
1755 |
|
|
|
Anja Aallon toimittaman kirjan "Nummesta Kaarinaksi: paikallisnimien historiaa" (2006) mukaan paikannimet juontuvat usein talonnimistä, sijainnista tai maisemasta. Myös Eero Kiviniemi (1990) kirjoittaa, että paikannimet viittaavat usein joko sijaintiin tai henkilöön, joka paikan omistaa. Näin voisi olla myös tässä tapauksessa, sillä Aallon kirjassa kerrotaan, että Pisu on ollut maatila Kaarinassa ensin vuonna 1699 ja taas vuonna 1767. Pisu on ollut myös Turun maistraatin maatila vuonna 1794. Samoin Kaarinassa on ollut useampikin Kackarais-niminen tila tai talo: vuonna 1699 maatila, vuonna 1790 virkatalo ja vuonna 1792 rygmentin välskärinvirkatalo.
Aallon toimittamassa kirjassa ei kerrota, mistä tilojen ja talojen nimet ovat peräisin,... |
| Mitä mahtaa tarkoittaa nimi Villähde? |
1326 |
|
|
|
”Suomalainen paikannimikirja” (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus , 2007) kertoo, että Nastolassa sijaitsevan kylän nimellä ”Villähde” on kaksi mahdollista alkuperää. Se perustunee ruotsinkieliseen nimeen ”Villähtis”. Alkuosa saattaisi olla viitata sanaan ”villi” merkityksessä ’rajusti pulppuava, aina vuotava’. Toisaalta vanhojen lähteiden mukaan nimi on saattanut olla alun perin ”Viljonlähde”. ”Viljo” taas merkitsisi ’kylmää, koleaa’. Nimen loppuosan kuvaamaa lähdettä ei ole pystytty paikallistamaan, mutta ehkä siellä on tosiaan joskus sijainnut rajusti pulppuava tai kylmä lähde.
|
| Mitä tarkoittaa sukunimi Kuittinen? Tiedän, että rajan takana on Kuitti niminen kylä ja järvi, mutta mitä tarkoittaa kuitti? Tuskin kauppakuittia... |
1409 |
|
|
|
Vaikka Kuittinen on vankasti pohjoiskarjalainen sukunimi, joka on ilmaantunut sinne jo 1600-luvun alkukymmenillä, nimeä ei voi pitää itäisenä, sillä Kuitti-aines esiintyy jo varhain läntisessä nimistössämme. Levikki ja äänneasu antavat aiheen epäillä nimeä ruotsalaisperäiseksi lisänimeksi.
Vaikka kuitti nykyään mieltyy lähinnä "todistukseksi maksun saamisesta, kirjalliseksi maksutodistukseksi", sanan alkuperäinen merkitys on ollut laajempi ja moniulotteisempi: turvallinen, varma, vapaa, turvattu (joltakin), vapautettu (jostakin), loppuun suoritettu, tasassa oleva, selvä, velkansa suorittanut, välinsä selvittänyt - pohjalla ilmeisesti latinan quietus, "rauhallinen, levollinen".
Lähteet:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
Suomen... |
| Mitä nimeä käytettiin 1800 luvulla "teinistä" |
2054 |
|
|
|
Teini-sana on kuulunut kirjakieleemme jo Agricolan ajoista lähtien. Alun perin se merkitsi rahan- ja ruoankeruussa kiertänyttä koululaista tai ylioppilasta. Nykyisen merkityksensä ("teini-ikäinen, 13-19-vuotias", "toisella vuosikymmenellään oleva koulunuorison edustaja") se on saanut englannin kielen vaikutuksesta 1900-luvun jälkipuoliskolla.
Voisi sanoa, että 1800-luvulla teini-ikää ei ollut vielä keksitty; sen aikaisissa oloissa ei vielä ollut käyttöä nykyisin ymmärretyn teini-iän kaltaiselle käsitteelle, eikä kielessämme varsinaisesti ollut sitä merkitsevää sanaakaan (talonpoikaisessa kulttuurissa nuoruus merkitsi lähinnä toisen ihmisen vallan alaisena elämistä). "Nuorisokin" kotiutuu suomen kirjakieleen vasta 1830-luvulla, kun Elias... |
| Mistä sana ketterä on on peräisin? Onko se jokin esine tai vastaava? Milloin se esiintyi ensimmäistä kertaa suomalaisessa kirjallisuudessa? |
1392 |
|
|
|
Vilkasliikkeistä, nopeajalkaista, sukkelaa yms. merkitsevä ketterä on murresana, josta on enemmän havaintoja itä- kuin länsimurteissa. Sillä on useita rinnakkaisia muotoja, kuten kettara, kettelä ja kettärä. Samansuuntainen merkitykseltään on myös sana keppelä monine rinnakkaismuotoineen.
Ketterän alkuperä on kuitenkin epäselvä. Sanan ainoa vastine suomen sukulaiskielissä on karjalan samaa merkitsevä ketterä. Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sana vaikuttaa rakenteeltaan johdokselta, mutta sopivaa kantasanaa ei kuitenkaan tunneta. Kirjakielen puolelta ketterän ensimmäinen kirjattu esiintymä on G. E. Eurénin Suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa 1860.
Lähteet:
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Suomen murteiden... |
| Mitä sana tihtaali tarkoittaa ja mistä sana on peräisin? Käsittääkseni liittyy jollakin tapaa merenkäyntiin. |
7755 |
|
|
|
Tihtaali tai tiktaali on muunnos sanasta diktaali, joka tarkoittaa pohjaan juntatuista, rautarenkaalla yhteensidotuista paaluista tehtyä alusten kiinnitystukea. Sana on tullut suomalaiseen merenkulun sanastoon ruotsin kielen sanasta 'dykdalb'. Ruotsin kieleen sana puolestaan on tullut ilmeisesti joko hollannin tai saksan kielestä.
http://www.saob.se/artikel/?seek=diktal&pz=2
https://sv.wikipedia.org/wiki/Dykdalb
Valpola, Veli: Suuri sivistyssanakirja (WSOY, 2000)
|
| Mikä mahtaa olla sanan "grynderi" alkuperä? Kuulostaa erisnimeltä tai lainasanalta. |
2066 |
|
|
|
Kaarina Turtian teoksessa Otavan uusi sivistyssanakirja (2005) kerrotaan sanan olevan peräisin saksankielisestä sanasta Gründer, joka tarkoittaa perustajaa. Kielessämme grynderi tarkoittaa itsenäistä talonrakennusalan yrittäjää, joka ostaa tontin, rakentaa ja myy asunnot ns. grynderiyhtiömenettelyn mukaisesti. Kirja mainitsee myös sanaan liittyvän keinottelun sivumakua.
|
| 30.4.2007 esitetyssä kysymyksessä kysyttiin Laukkanen nimen alkuperää. Vastauksessa sanottiin että Laukka, Laukko ja Laukkari ovat Laurentius (Lauri) nimen… |
429 |
|
|
|
Nimistöntutkijat Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala esittävät tämän ajatuksen teoksessaan Sukunimet (Otava, 2000).
"Laukka, Laukko ja Laukkari ovat vanhoja muunnoksia koko maan suosituimpiin kuuluneesta pyhimysnimestä Laurentius."
|
| Mistä suomalainen sukunimi Sarva tulee? |
1186 |
|
|
|
Taustaltaan yläsatakuntalainen sana "sarva" on tulkittu kuuluvaan samaan sanueeseen kuin "sarka" ja merkitykseltään kutakuinkin yhteneväksi sen kanssa: "kapea liuska, suikale (esim. kangasta, nahkaa, lasia maata), metsä-, niittykaistale; pitkä ja kaita niemi; vesiperäinen niitty". (Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3)
Vastaavasti voisi otaksua, että sukunimenä sen tausta on sama kuin muiden "sarka"-pohjaisten nimien, joista Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirja kertoo seuraavaa: "Nimeen sisältynee nykyisin peltoviljelyyn liitetty sana sarka, joka on vanhastaan tarkoittanut myös 'metsälohkoa'; vanhan tavan mukaan kylän metsä on aikoinaan jaettu kaskeamista varten talojen kesken lohkoihin, sarkoihin."
|
Kysy kirjastonhoitajalta