| Mikä on sanaparin "arvoton näytelmä" historia. Kuka mainitsi sen tiedettävästi ensimmäisenä. |
533 |
|
|
|
Fraasia "arvoton näytelmä" on käytetty jo todella kauan. Maininta siitä löytyy Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista sanomalehdistä jo yli 100 vuoden takaa. Tässä hakutulos sieltä
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=%22arvoton%20näytelmä%22&orderBy=RELEVANCE
Se kuka fraasin mainitsi ensimmäistä kertaa, onkin hieman hankalampi selvittää. Kenties Mika Waltari, jonka teoksesta Vieras mies tuli taloon ko. fraasi löytyy fuoden 1938 painoksesta.
https://books.google.fi/booksid=18koAQAAMAAJ&q=%22arvoton+näytelmä%22&dq=%22arvoton+näytelmä%22&hl=fi&sa=X&ved=2ahUKEwjuzcfy6qTsAhWotYsKHa74DB8Q6AEwBnoECAMQAQ |
| Mistä kaskelotin suomalainen nimi on peräisin? |
536 |
|
|
|
Etymologiset sanakirjat eivät selitä kaskelotti-sanan alkuperää. Kaskelotin voitaneen päätellä tulleen suomen kieleen ruotsista. Ruotsin kaskelot on peräisin ranskan kielen sanasta cachalot, joka puolestaan on tullut portugalin kielen sanasta cachol 'iso pää'.
https://www.cnrtl.fr/etymologie/cachalot
http://www.saob.se/artikel/?unik=K_0653-0054.PYLk
https://sv.wikipedia.org/wiki/Kaskelot |
| Vieremä. Mitä nimi tarkoittaa, kunnan nimi järven nimi, onko onko saamenkielen peräinen kuten Nissilä tai Iisalmi? Maanvieremästä nimi ei voi tulla kun kovin… |
533 |
|
|
|
Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Vieremän kylän ja kunnan nimi perustuu Vieremänjärven nimeen, joka taas lienee saanut nimensä viereisen mäen mukaan. Nimellä on ilmeisesti haluttu haluttu kuvata mäen järveen tai lampeen viettävää rinnettä. Nimen taustalla on vieremä-sanan yleiskielinen merkitys 'joen tai mäen rinne, vieri, reuna, äyräs, viettävä maa'. |
| Mikähän lienee Puumala-nimen etymologia? Suomen luontoa ajatellen tuskin ainakaan puuma! |
1733 |
|
|
|
Puumala-nimen etymologia on epävarma. Nimi esiintyy ensimmäisen kerran kirjallisessa lähteessä v. 1541 muodossa Pomala. Nimen on arveltu perustuvan sukunimeen Puumalainen. Todennäköisempää kuitenkin on, että sukunimi perustuu la-loppuiseen asutusnimeen Puumala. On myös esitetty, että nimi juontuisi karjalaisesta ristimänimestä Pamoi, Pamu < ven. Pamfil. Kielentutkijat eivät ole pystyneet selittämään nimeä tämän tarkemmin.
Enonkoskelainen kieliharrastaja Ilmari Kosonen on hakenut selitystä ruotsin kielen sanoista ja paikannimistä. Puumala-nimen Puu olisi peräisin ruotsin sanasta bo eli 'voudin hallintokartano'. Loppuosan -mal(a) tarkoittaa ruotsin kielessä 'sorarantamaata'. Puumalan -la-pääte ei siis olisi asutuspääte, vaan sana mala,... |
| Ruoka vailtuu! Mistä sana vailtua tulee? |
549 |
|
|
|
Vailtua merkityksessä 'vähetä hitaasti; puuttua, olla vailla' pohjautuu sanoihin vailla ('ilman, paitsi') ja vaille (ilmaisee, että jostakin puuttuu jokin määrä tai osa). Sana esiintyy eri puolilla Suomea hieman eri muodossa, esimerkiksi vailleta, vaillentua ja vailtaa.
Lähde:Suomen kielen etymologinen sanakirja |
| Mitä tarkoittaa sana "tujuttaa"? |
285 |
|
|
|
Suomen kielen etymologinen sanakirja antaa tujuttaa-sanan merkitykseksi "tuulla kovasti, vihmoa, pyryttää". Sen voi katsoa pohjautuvan sangen monimerkityksiseen sanaan tujakka, joka puolestaan lienee samaa alkuperää kuin sille läheiset tuima ja tuikea (Suomen sanojen alkuperä). |
| Karttunen sukunimen juuret ja mistä tulee suomalaisen sukunimen ”-nen” pääte? |
1693 |
|
|
|
Karttunen on vanha savolainen sukunimi, jota on esiintynyt alueella jo ainakin 1880-luvulta lähtien. Karttu itsessään tarkoittaa puukapulaa tai kepakkoa. Se on myös kylä Sulkavan ja Puumalan välissä sijaistevalla partalansaarella Etelä-Savossa. Varmaa tietoa siitä, että onko sukunimi muodostettu karttu sanasta vai Kartun kylästä, en valitettavasti löytänyt.
Sukunimipääte -nen on alkujaan itäsuomalainen pääte, joka on ollut käytössä jo keskiajalta lähtien. Alun perin naisten sukunimissä -nen saatettiin korvata -tar/-tär päätteellä. -nen ja sen alkuperäinen muoto -inen ovat päätteitä, joilla muodostetaan sekä substantiiveja että adjektiiveja. Nykysuomessa nen-päätteellä muodostetaan deminutiivimuotoja, eli pienuutta ilmaisevia muotoja,... |
| Elokuvassa Lentävä kalakukko Masa Niemen näyttelemä hahmo räpyttää tahdottomasti silmiään. Muut junamatkustajat kuitenkin tulkitsevat tämän virheellisesti… |
482 |
|
|
|
Aurinko- ja kevätmies on suora käännös ruotsinkielisestä ilmauksesta sol-och-vår-man, joka tarkoittaa naistennarraajaa, avioliittohuijaria – siis samaa kuin auervaara pienellä a:lla kirjoitettuna suomen kielessä. Sana löytyy ruotsin kielen sanakirjoista yhteen kirjoitettuna ilman väliviivoja: solochvårman. On olemassa myös verbi solochvåra, joka tarkoittaa siis huijaamista ja petkuttamista avioliittolupauksin. Nationalencyklopedins ordbokin mukaan ilmaus juontaa juurensa kontaktipalstan ilmoituksessa käytetystä nimimerkistä. ” Aurinko ja kevät”… mitkäpä sen otollisemmat olosuhteet naisten tunteisiin vetoamiseen ja pään pyörälle saattamiseen vaikka niinkin pahasti, että uhri tulee luvanneeksi omaisuutensa hurmurille!
Ruben Oscar Auervaara... |
| Mikä on nyylä? |
1102 |
|
|
|
Nyylä tarkoittaa kuhmua tai syylää. Sana on todennäköisesti tullut suomen kieleen ruotsin murteellisesta sanasta 'kuhmu, nystyrä'.
http://kaino.kotus.fi/vks/?p=article&word=nyyl%C3%A4&vks_id=VKS_b57d63bbfbf9512f1bbb8d314c7a80f6
Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirjas (SKS, 1995) |
| Mitä miehen etunimi Gordon tarkoittaa? |
311 |
|
|
|
Nimen alkuperä on kiistelty. Yhden näkemyksen mukaan Gordon tulee kymrin kielestä ja tarkoittaa "tilava linnake". Toisen näkemyksen mukaan se tulee sen sijaan ranskalaisen kylän Gourdonin nimestä. Kylän nimi on muodostettu gallo-roomalaisesta etunimestä Gordus ja paikkapäätteestä -o tai -onis. Jos tämä on nimen todellinen alkuperä, niin se tarkoittaa "Gordusin paikka" tai "Gordusila".
https://www.behindthename.com/name/gordonhttps://en.wikipedia.org/wiki/Gordon_(given_name) |
| Miten etymologiaa pääsee opiskelemaan ja/tai millainen taustakoulutus etymologeilla yleensä on? Millainen koulutuspolku on tyypillinen etymologeille?… |
711 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan etymologia-sana tarkoittaa sanojen alkuperän tutkimusta. Suomen yliopistoissa ei ole etymologia-nimistä oppiainetta, mutta useimmilla etymologeilla lienee tohtorintutkinto kielitieteitten alalta. Alan töitä on niukalti. Esimerkiksi sanakirjaprojekteissa ja kriittisten editioiden laadinnassa tarvitaan usein myös etymologeja, mutta yleisin työ on tutkijana yliopistossa. |
| Mistä sukunimi Kaurén juontaa juurensa? |
334 |
|
|
|
Sukunimi näyttäisi olevan ruotsalaista alkuperää. Sveriges Efternamn vuodelta 1937 luettelee kaikki sukunimet, joita Ruotsissa on käytetty vuoteen 1920 mennessä. Nimet, joiden eteen on merkitty *, on lisätty vuoden 1937 painoksessa rekisteriin. Kaurénin kohdalla tähtimerkkiä ei kuitenkaan ole, joten vaikuttaa siltä, että nimi on ollut Ruotsissa käytössä jo vuodesta 1920 asti.
Kaurénin alkuperästä ei löytynyt muuta tietoa kuin että se on todennäköisesti muotoiltu latinalaisesta -(i)us päätteisestä sukunimestä. 1700-luvulla Ruotsissa alettiin korvaamaan -(i)us päätteitä, ja yksi korvaavista päätteistä on nimenomaan -én. Muita päätteitä ovat esimerkiksi -an, -ell ja -lin.
Ruotsin sukunimet vuodelta 1937 (ruotsiksi): https://data.kb.se/... |
| Ronya nimi on mielestäni Intiasta. Mikä sen alkuperä ja tarkoitus on. |
504 |
|
|
|
Valitettavasti luotettavaa vastausta ei löytynyt. Jotkut lähteet väittävät sen olevan kurdin kieltä ja tarkoittavan valoa (names.org), jotkut taas väittävät sen tulevan hepreasta, jossa se tarkoittaisi joko elämää (explorebabynames.com) tai jumalan iloista laulua (nameberry.com). Osa lähteistä sen sijaan kertoo Ronyan olevan vain ulkomaalaisittain tyylitelty versio Ronjasta, jonka alkuperää tosiaan oli jo selvitelty täällä. Mainintaa siitä, että Ronya olisi intialaista alkuperää, en valitettavasti löytänyt.
Names.org - https://www.names.org/n/ronya/about
ExploreBabyNames.com - https://www.explorebabynames.com/meaning-of-ronya
Nameberry.com - https://nameberry.com/babyname/Ronia
Mitä Ronjan nimi tarkoittaa? - https://www.kirjastot.fi/kysy... |
| Mistä on peräisin Suomessa käytössä oleva sukunimi Winter? Perustuuko se englannin kielen winter-sanaan vai mihin? |
1116 |
|
|
|
Sukunimi-infon mukaan Suomessa käytettävä Winter-sukunimi näyttäisi olevan ruotsalaista alkuperää. Myös kirjoitusasua Vinter näkyy käytettävän. Ruotsissa Winter oli kahden vanhan aatelissuvun nimi 1600-luvulla. Nimi saapui Ruotsiin Johan Henrik Winterin kautta Ruotsin Liivinmaasta.
Sukunimi perustuu kantagermaanin sanaan *wintruz, joka esiintyy nykyään englannissa sanana winter, saksassa Winter ja ruotsissa vinter. Se ei siis perustu englantiin, vaan kehittyi englannin sanan kanssa.
Sukunimi-info: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/winter.html
Winter, Wikipedia (ruotsiksi): https://sv.wikipedia.org/wiki/Winter |
| Onko tämä mietelause alunperin suomalainen:Hyvä voittaa pahan kuusi nolla. |
1499 |
|
|
|
Juuri tuossa "kuus-nolla"-muodossa sanonta on suomalainen. Sanonnan on spekuloitu juontavan juurensa milloin mistäkin legendaarisesta jääkiekko- tai jalkapallo-ottelusta, mutta todennäköisimmin, kuten Kysy.fi:ssä kymmenen vuotta sitten todettiin, sillä viitataan tenniksen tilanteeseen, jossa ensimmäisen erän voittaa pelaaja, joka voittaa kuusi ensimmäistä peliä (6–0).
Englannin kielessä tätä nimitetään bageliksi, ja bagel onkin myös ilmaus selvälle voitolle: Maija bageled Matti in chess = Maija voitti Matin shakissa kuus-nolla = Maija voitti Matin shakissa tuosta vain.
Ks. myös: https://en.wikipedia.org/wiki/Bagel_(tennis) |
| Mikä on kaplakka-sanan alkuperä? Uutistoimittajien viimeisin muotisana ilmeisesti. Onko se alkujaan suomalainen vai ulkolainen sana? |
1421 |
|
|
|
Sana kaplakka tunnetaan Suomen murteissa. Pohjois-Suomessa sana merkitsee riitaa, epäsopua ja kiistelyä. Toisaalla se merkitsee reipasta terhakkaa. Joillakin paikkakunnilla sanaa on käytetty puhuttaessa jäisestä ja liukkaasta kelistä.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kaplakka&sms_id=SMS_429a31924d26d96e0e2762f8a71c0a4d
Sanan alkuperä ei kuitenkaan ilmene sanakirjoista. Lähetin Kotimaisten kielten keskukseen tiedustelun, tunnetaanko sanan kaplakka alkuperää, mutta sieltäkään sanalle ei löytynyt tarkempaa etymologiaa. |
| Mistä Helkamaa nimi on lähtöisin ja mitä nimi merkitsee? |
531 |
|
|
|
Sukunimi Helkamaa lienee samaa perua kuin muut Helka-alkuiset sukunimet. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos Sukunimet (Otava, 2000) kertoo, että Helkala saattaa pohjautua skandinaaviseen naisennimeen Helga tai merkitykseen, jonka pohjana ovat helatorstain tai helluntain aikoihin poltetut helkatulet. Pohjimmiltaan molemmat ovat peräisin muinaisista skandinaavisista kielistä. |
| Mistä sana tyyssija on peräisin? |
2344 |
|
|
|
Suomen sanojen alkuperä (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) kertoo, että sanan tyyssija (merkitys ’vakituinen olopaikkaa, lähtökohta’) alkuosa perustuu tyvi-sanaan. Samaa kantaa ovat esimerkiksi tykö ja tyynni. Vastine esiintyy useissa sukukielissä, ja sitä lienee pidettävä omaperäisenä. Merkityksenä on yleensä jonkinlainen alaosaa tai pohjaa ilmaiseva merkitys. |
| Mistä on lähtöisin sukunimi Wiander? |
316 |
|
|
|
Nimeä ei valitettavasti löydy Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksesta Sukunimet (Otava, 2000), mutta kyseisessä teoksessa kerrotaan, että oppineisto omaksui kreikan -nder-miespäätteisiä sukunimiä 1500- ja 1600-luvulla. Nimi saatettiin johtaa kotipaikan mukaan.
En saanut varmuutta, mikä paikkakunta Wiander-nimen alkuosa olisi, mutta esimerkiksi sukunimi Viiala esiintyi monilla paikkakunnilla kylännimenä jo keskiajalla. Mahdollisesti siis jostakin sellaisesta paikkakunnasta olisi otettu sukunimen osa. |
| Tulistelu-sanan syntyperä? |
1925 |
|
|
|
Sana tulistelu näyttää olevan laajemmassa kielenkäytössä suhteellisen uusi, sillä kaikki Google-osumat näyttävät olevan 2000-luvulta ja suurin osa vasta 2010-luvulta. Sanaa ei löytynyt tutkimistani sanakirjoista, joten sekin viittaa siihen, ettei sitä ole käytetty aikaisemmin laajemmin. On toki mahdollista, että se on esiintynyt murteissa tai erityisesti eräkielessä, koska sillä viitataan ilmeisesti nuotion tekemiseen tai tulipaikan sytyttämiseen.
Sanan tulistelu taustalla lienee pohjimmiltaan sana tuli, joka on Suomen sanojen alkuperän (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) mukaan erityisesti itämurteissa esiintynyt sana, joka on ollut kirjakielessä mukana Agricolan ajoista asti, esiintyy... |
Kysy kirjastonhoitajalta