| Miten suomenkielen sanakirja maarittelee sanat lapsettomuus ja lapseton? Mika on naiden sanojen syntypera / mitka ovat naiden sanojen sukulaissanoja? |
273 |
|
|
|
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sanalla lapsi on varma etymologinen vastine kaikissa lähisukukielissä, esim. karjalan lapsi, vepsän lapš, vatjan lahsi, viron laps ja liivin läpš. Sanan alkuperä on epäselvä. Etäsukukielistä, esim. ersämordvan, marin, nenetsin ja ngasanin esitetyt vastineet eivät merkitse lasta vaan lapsen kehtoa tai kantokoria. Itämerensuomen lapsi-sana ei kuitenkaan ole johdos, vaan johtamaton perussana, joten sitä on vaikea liittää samaan yhteyteen. Rakenteensa ja merkityksensä puolesta lapsi-sana voisi hyvin kuulua ikivanhaan omaperäiseen perussanastoon. Suomen kirjakielessä lapsi on esiintynyt Agricolasta ja samanaikaisista käsikirjoituksista alkaen.
Häkkinen Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY,... |
| Mistä sana vaiva ja vaivata tulevat? Miksi samaa sanaa käytetään sekä epämiellyttävän tuntemuksen aiheuttamisesta toiselle, että taikinan alustamisesta?… |
373 |
|
|
|
Kaisa Häkkisen Etymologinen sanakirja kertoo, että sana laina on itämerensuomalainen (sana esiintyy myös kaikissa suomen lähisukukielissä) vanha germaaninen laina. Germaaninen sana on rekonstruoitu muotoon *waiwan- ja se olisi syntynyt wai-tyypisestä huudahduksesta, siis vastaavasta kuin voi! Tästä kantamuodosta ovat kehittyneet germaanisten kielten saksan Weh ja ruotsin ve. Verbi vaivata on esiintynyt myös jo varhain.
Häkkinen kertoo lähteeksi Raimo Jussilan, Vanhat sanat. Vanhan kirjasuomen esiintymiä. SKS 1998.
Taikinan vaivaamisesta en löytänyt mitään mainintaa. Yritin etsiä ruotsinkielisistä vanhoista keittokirjoista, josko sana olisi myöhemmin muunnettu ruotsinkielisestä sanasta veva tms., mutta taikinan vaivaamisesta käytettiin ... |
| Mikä on sanan tratta etymologia? Sanan merkitys Wikipediasta: "Tratta on yrityssaatavien perintään käytettävä maksukehotus, johon liittyy julkisuuden uhka… |
442 |
|
|
|
Löysin saksan kielen sanakirja Wahrigista etymologisen selityksen saksan kielen vastaavalle ilmaukselle Tratte. Se on lähtöisin italian kielen samaa merkitsevästä ilmauksesta tratta, joka taas pohjautuu latinan verbin trahere (vetää) partisiipin perfektimuotoon tractus, tracta, tractum.
Nykysuomen sanakirjasta en löytänyt selitystä sanan alkuperälle. |
| Mikä on (slangi)sanan PEENA (tukka, jakaus) alkuperä? Entä sanan (kaikki) TYYNNI? |
1022 |
|
|
|
Jakausta tarkoittavat beena ja peena tulevat ruotsin sanasta bena ('jakaa kahtia', 'jakaus').
Tyynni-sanan alkuperää selvittänyt Heikki Ojansuu erottaa sen kahteen osaan tyy+nni. Tässä 'tyy' on tyvi-sanan rinnakkaismuoto ja loppu 'nni' pääteainesta, jolla on merkitys (johonkin) saakka. Tyynni olisi siis 'tyveen, kantaan asti' eli 'kokonaan, täysin'; kaikki tyynni on siis 'aivan kaikki'.
Lähteet:
Ulla-Maija Forsberg, Stadin slangin etymologinen sanakirja
Heikki Ojansuu, tyynni ja tykönä (tyköä, tykö) sanoista. - Virittäjä 1908, s. 54-55Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 3, R-Ö |
| Kenraaliluutnantti ja kenraalimajuri |
1475 |
|
|
|
Jatkosodan aikaisesta Jalkaväkirykmentti 50:stä kertovalla sivustolla on tietoa Suomen sotilasarvoista ja niiden nimitysten historiallisesta taustasta. Siellä kerrotaan näin: "Kenraalien sisäisessä arvojärjestyksessä on usein herättänyt ihmetystä se, miksi kenraalimajuri on kenraaliluutnantin alapuolella. Onhan majuri kuitenkin luutnanttia korkeampi yleisessä arvojärjestyksessä. Tähän on syynä sotilasarvojen etymologinen tausta: luutnantti on kapteenin ensimmäinen sijainen komppaniaupseereissa, mutta esiupseereissa everstin ensimmäinen sijainen onkin everstiluutnantti. Näin ollen kenraaliluutnantti on myös kenraalin ensimmäinen sijainen ja siten kenraalimajuria korkeampi sotilasarvo. Alunperin kenraalimajuri oli kenraalin alin sotilasarvo... |
| Mistä tulee sana "amppeli" ja onko sillä ollut muita merkityksiä kuin ripustettava kukka-astia? |
447 |
|
|
|
Amppeli on lainasana ruotsin sanasta ampel, joka on taas lainattu saksan kielestä. Saksan Ampel juontuu latinan sanasta ampulla. Ampulla tarkoittaa alun perin pyöreämuotoista, pullomaista astiaa, jossa on säilytetty esim. voiteita tai nesteitä.
Suomessa sana amppeli on tullut käyttöön 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Amppeli on alkujaan tarkoittanut sekä riippuvaa kattolamppua että riippuvaa astiaa.
(Lähde: Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja, 2004)
|
| Mistä talitiainen on saanut nimensä ja miksi juuri tali? |
950 |
|
|
|
Etymologisesta sanakirjasta ei löytynyt talitiaista, joten sallinet arvailun. Tali sana tulee ruotsista (talg) ja ruotsin kielessä talitiainen on talgoxe. Tali taasen on merkitykseltään naudan- tai lampaanrasvaa, mikä kenties on maistunut suurikokoiselle tiaiselle hyvin. Myös viron kieleen on päätynyt ko. tiaiselle rasvaan viittaava nimitys rasvatihane. Yritin löytää lintujen nimien etymologiaa käsittelevästä kirjasta Linnun nimi (Häkkinen, 2004) vastausta kysymykseesi, mutta eipä se osunut paksun teoksen sivuilta silmiini. Latinankielinen tieteellinen nimi ei myöskään ole avuksi tässä. Nimi Parus Major (eng. Great tit) viittaa vain tämän varpuslintujen lahkoon ja tiaisten heimoon kuuluvan tiaisen kokoon.
Tieteellisessä ja luonnollisessa... |
| Useammassakin pitäjässä on keskiaikaisen talon nimenä Rosti, mm. Vihdin Härköilän kylässä. Mikä on sanan Rosti etymologia? Ruotsin sana "råst" eli raaka? |
748 |
|
|
|
Rosti -sana löytyy kirjasta Suomen sanojen alkuperä, etymologinen sanakirja
(SKS julkaisuja, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus), 1969 alkaen Suomen kielen etymologinen sanakirjassa, ruotsissa jo vuonna 1939.
rosti ja paikannimi Rosti ´tulisijan rautainen arina, rakoarina /Ofenrost´, arina, polttouuni, halstari, paahdin.
Sana on todennäköisesti saksalaista alkuperää, saks. rost = ruoste, josta se on tullut myös Suomeen.
Kielitoimiston sanakirjan vastaus, (löytyy verkosta):
rosti = säleikön t. ristikon muotoinen arina.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/Rosti
|
| Mistä on peräisin etunimi Jymy? |
1001 |
|
|
|
Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelun (https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/) mukaan Jymy-nimeä on annettu tällä ja viime vuosisadalla yhteensä noin sata kertaa.
Suomen sanojen alkuperä -teoksen (SKS, 1992) mukaan 'jymistä' ja 'jymy' ovat onomatopoeettisia sanoja, kuten esimerkiksi 'kumista'. Sanan kirjallinen ensiesiintymä on 1700-luvulta. 'Jymy' tarkoittaa yleiskielessä 'jyminää'. Murteissa sanalla voi olla muitakin merkityksiä (esimerkiksi suma tukinuitossa tai kolttonen).
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=jymy&sms_id=SMS_9d72157e3ea19110218543f7a3ea8ba1. |
| Mistä nimi Teräsniska tulee? |
772 |
|
|
|
Suvi Teräsniska selvitteli sukunsa ja sukunimensä taustoja "Sukuni salat"-televisio-ohjelmassa. Ohjelmassa selvisi, että nimi on alunperin ollut Ståhlnacke, mikä tarkoittaa teräskaulaa. Suvin isoisä oli suomentanut nimen Teräsniskaksi 1930-luvulla:https://www.is.fi/tv-ja-elokuvat/art-2000007852971.html
Teräsniskoja on Suomessa tällä hetkellä vain 30 kappaletta. https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L… |
| Mistä tulee sana "jonninjoutava"? Mitä tuo "jonnin" tarkoittaa? |
2086 |
|
|
|
Jonni-sanasta on kysytty myös Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelussa.
Sanan alkuperälle on useita selityksiä. On arveltu muun muassa, että jonni voisi olla genetiivimuoto sanasta jonkin. Sen on esitetty olleen konjunktio tai deskriptiivinen sana. Suomen murteiden sanakirjan mukaan jonni on viitannut myös suutarin käyttämään alasimeen.
Voit lukea vanhan vastauksen täältä:
http://www.kysy.fi/kysymys/jos-joku-jonninjoutava-niin-mika-se-jonni |
| Mistä tulee paikannimi ja sana Oitti? Oitti paikannimenä esiintyy ainakin Hausjärvellä. |
278 |
|
|
|
Kotimaisten kielten keskuksen julkaisussa Suomalainen paikannimikirja (https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomalainen_paikannimikirja) Oitti-nimi näyttäisi viittaavaan ojitettuun maahan.
Ilmari Kosonen on kirjoittanut Laukaan joulu -kokoelmaan tekstin suomalaisista paikannimistä. Jutun nimi on "Kuusaa tarkoittaa koskilaaksoa, oitti vesipaikkaa". https://digi.kirjastot.fi/items/show/121542 |
| Mistä on peräisin ilmaus "pilkkopimeä". |
1979 |
|
|
|
Pimeä-sanan yhteydessä tavattavat pilkko ja pilkkoinen ('pilkkoinen pimeä') on tulkittu alkusointuun perustuviksi vahvistussanoiksi: pilkkopimeä ja pilkkoinen pimeä tarkoittavat aivan pimeää, täysin pimeää. Alkuperältään pilkko liittynee sanaan pilkottaa, 'näkyä vähän, pilkistää'. Pilkkopimeä on siis täydellistä pimeyttä, jossa pilkottaa pelkkää pimeyttä.
Lähteet:Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. L-P |
| Sanan "rakkine" etymologia kiinnostaa. Jostain luin että kauan sitten oli maahantuotu erittäin huonolaatuisia pumppuja, tuotemerkiltään Raccine tai jotain… |
523 |
|
|
|
Suomen kielen alkupera, etymologinen sanakirja (Gummerus, 2000), kertoo että Rakkine (viallinen, konstikas tai epäonnistunut kapine, vehje) olisi samaa sanuetta kuin rakentaa.
Tarkempaa tietoa asiasta voi vielä kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta, tässä linkistä avautuu sivu jolla kysymyksiä voi esittää:
https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…
|
| Mistä tulee kieleemme kysymys ”mitä kuuluu?” |
593 |
|
|
|
Verbi kuulla kuuluu suomen kielen sanojen vanhimpaan perusaineistoon, suomalais-ugrilaisiin tai uralilaisiin sanoihin. Ne kuvaavat usein jokapäiväiseen elämään ja ihmisen lähipiiriin kuuluvia asioita. Juuri sanojen jatkuva käyttö on auttanut niitä säilymään kielessä läpi vuosituhansien.
"Mitä kuuluu?" on idiomi eli ilmaus, jonka alkuperäismerkitys on vertauskuvallisen käytön kautta sumentunut ja jolle on muotoutunut uusi itsenäinen merkitys. Ruotsin kielessä sanonta on muodossa "Vi hörs", kuulemisiin.
Lisätietoa:Vanhan kirjasuomen sanakirja: kuullaSuomen murteiden sanakirja: kuuluaKotus: Mikä on verbin kuunnella alkuperä? |
| Mistä tulevat sanat klutsi ja lutsi, jotka tarkoittavat savukkeen imuketta/holkkia? En löydä vastaavaa sanaa ruotsin-saksan-venäjänkielestä. |
582 |
|
|
|
Tutkimistani lähteistä ei klutsin, lutsin tai samaa merkitsevän slutsin etymologia valitettavasti selvinnyt. Yhtenä hieman huterana mahdollisuutena mieleeni tuli englannin sana clutch merkityksessä "a device for holding fast" ('apuväline johonkin tarttumiseksi/jonkin kiinnittämiseksi tiukasti'). |
| Mikä on suomen sanan koira alkuperä? Entä hurtta-sanan? Entä sanan kissa? |
769 |
|
|
|
Suomen sanojen alkuperä - etymologinen sanakirja (ISBN 951-717-692-9) kertoo:
Koira on ehkä alkuaan johdos vartalosta koj(e) "uros, mies"
Hurtta "vinttikoira, ajokoira, vainukoira"
Kissa pohjana kissan kutsuhuuto kiss, kitz |
| Mitä tarkoittaa "ryhmä rämä"? |
2596 |
|
|
|
"Virallista" määritelmää ei "ryhmä rämälle" tutkimistani lähteistä löytynyt, mutta sekalaisista verkkokeskusteluista voi kyllä löytää sille monia toisiaan lähellä olevia selityksiä ja tulkintoja. Sanonnan toisaalta rämäpäiseen ('uhkarohkea, raisu, huimapäinen'), toisaalta rikkinäiseen ajatukset johtava jälkiosa vaikuttaa luovan monille mielikuvan "ryhmä rämästä" rempseänä, muita ehkä hieman heikompana, mutta silti annetuista tehtävistä kelvollisesti suoriutuvana omaleimaisena porukkana. Taustaa sanonnalle on haettu niin Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen Rajamäen rykmentistä kuin sotilaselämää humoristisesti kuvaavista elokuvista, joilla on sellaisia nimiä kuin Rykmentin rämäpäät.
Mahdollista olisi ajatella myös, että "ryhmä rämä" olisi... |
| Olen sujuvasti puhunut koko ikäni tiaisista tinkkisinä, enkä edes ole huomannut sen olevan kenellekään outo sana. Ennen kuin nyt! Fb:n linturyhmässä ei… |
360 |
|
|
|
Kaisa Häkkisen verrattomasta Linnun nimi -teoksesta voi talitiaisen synonyymien joukosta löytää sellaisia 1800-luvun lintu- ja sanakirjoihin päätyneitä nimityksiä kuin tali-tinkki, tinkki, tinki ja tinkinen (1838). Kysyjälle tuttu tinkkinen ja tinkkiäinen mainitaan Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa. Näitä, kuten useimpia muitakin tiaisen nimiä, arvellaan alkuperältään onomatopoeettisiksi. Suomen kielen etymologinen sanakirja paikantaa tinkkisen etupäässä Satakunnassa tunnetuksi muodoksi. |
| Mistä tulee sana "lautanen"? |
757 |
|
|
|
Suomen sanojen alkuperä (osa 2; SKS ja Kotus, 1995) kertoo, että sana ”lautanen” on tosiaan johdos sanasta ”lauta”. Teos ei kuitenkaan selitä tarkemmin, millä perusteella tuo johdos on synnytetty. Suomen kirjakielessä sanan ”lautanen” ensiesiintymä on vuodelta 1637.
Teos Suomalaisen arjen historia. 1 : Savupirttien Suomi (Weilin + Göös, 2006) kertoo, että vielä 1600-luvun lopulla henkilökohtaisia ruokailuvälineitä oli vähän. Ruokapöydässä saattoi olla kuitenkin lautasia eli ruokalautoja. Näkisin itse, että merkitys saattaisi liittyä siihen, että suomessa ja useissa sukukielissä ”lauta” on voinut merkitä pöytää, ja edellä mainitussa teoksessa kerrotaan, että itämerensuomalaisilla pöytä saattoi olla irrotettava levy. Usein johdin -nen... |
Kysy kirjastonhoitajalta