| Haluaisin tietää, mikä kirja. Tekijää tai kirjan nimeä en muista. Kirjassa kerrotaan David Janssonista, Lypyrtin isännästä, laivurista ja ompelijatar… |
1173 |
|
|
|
Etsimäsi kirja on todennäköisesti kustavilaisen Volter Kilven (1874–1939) romaani Alastalon salissa (1933). Suomen Kansallisbiografian mukaan ”Alastalon pappana” tunnettu talonpoika ja laivanvarustaja David Jansson (1821–1883) oli esikuva romaanin päähenkilö Herman Mattsonille. Romaanin tapahtumat sijoittuvat 1800-luvun loppupuolen Kustaviin, jossa kustavilaiset kylänmiehet ovat kokoontuneet Alastalon saliin neuvottelemaan Mattsonin parkkilaivaan sijoittamisesta. Kilven tajunnanvirtatekniikkaa soveltavaa romaania pidetään suomalaisen modernismin merkkiteoksena.
David Jansson kihlautui Josefina Österbergin kanssa vuonna 1882. Avioliitto ei kuitenkaan koskaan ehtinyt toteutua, koska Jansson kuoli halvauskohtaukseen vuoden 1883 kesällä.
David... |
| Ja kiitos Säkkisten Santeria koskeneesta vastauksesta. Kysyn edelleen Kiven henkilöistä. Em. kysymyksen yhteydesä mainitun Aleksanteri Mikonpojan isän,… |
761 |
|
|
|
Vahvistuksia näille tiedoille ei löytynyt. Kannattanee kuitenkin jatkaa selvitystä alla mainitun kirjan kautta. Kirja esittelee Seitsemän veljeksen ja osin myös Nummisuutareiden henkilöhahmojen esikuvia. Tekijöiden mukaan Nummisuutareista ilmestyy lähitulevaisuudessa oma selvityksensä.
Seitsemän veljestä - myyteistä faktoiksi : Aleksis Kivi Hämeen kultasilla teil’ / Heikki Harju, Ahti Gåpå (2009)
|
| Onko Nummelan ponitalli olemassa vai ei ja missä päin? |
3124 |
|
|
|
Verkkohakuteos Wikipedian http://fi.wikipedia.org/wiki/Nummelan_ponitalli mukaan Nummelan ponitalli -kirjojen tapahtumapaikat ja henkilöt ovat täysin kuvitteellisia. Sen sijaan sivustolla http://nummelanponi.suntuubi.com/?cat=1 kerrotaan, että Nummelan ponitallin esikuvana toimi Turun Metsämäessä sijainnut Katin-talli, joka on nykyisin Kari Mäkisen ravitalli. Näillä nettisivuilla, jotka itse ilmoittavat olevansa Merja Jalon aidot Nummelan ponitalli -sivut, kerrotaan myös kaikenlaista muuta kirjailijasta ja hänen kirjoistaan.
|
| Parantumattomana Väinö Linna-friikkinä kysyisin, ketä Linna pitää Tuntemattomassa sotilaassa "omakuvanaan"? Sain jostain päähäni, että se olisi Määttä, mutta… |
2985 |
|
|
|
Tarkimmin Tuntemattoman sotilaan omaelämäkerrallista ja dokumentaarista pohjaa selostaa kirjaan Tuntemattoman sotilaan rykmentti : Jalkaväkirykmentti 8:n historia (WSOY, 1991) sisältyvä Pekka Liljan artikkeli Tuntematon sotilas ja todellisuus. Sen mukaan Linnaa itseään ei ole löydettävissä Tuntemattoman miesten joukosta: "Tuntematon voidaan nähdä omaelämäkerrallisena vain tapahtumiensa osalta. Väinö Linnan toista minää ei romaanista pysty erottamaan, vaikka se kokonaisuutena tietenkin peilaa Linnan sielunmaisemaa, taistelumaisemien ohella."
Yrjö Varpio yhtyy Liljan käsitykseen kirjassaan Väinö Linnan elämä (WSOY, 2006): "Oman itsensä, alikersantti Väinö Linnan, kirjailija tosin jätti tietoisesti romaanista pois. Jos oma minä olisi tullut... |
| Kuka on, kenen arvellaan olevan, Hannu Salaman 'fiktiivinen' henkilö Kenttäläinen oikeassa elämässä? Entä ketä muita peitenimellä esiintyviä henkilöitä on… |
4121 |
|
|
|
Tapio Saario kirjoittaa Kuka kukin oikeasti on -teoksessaan (BTJ Kirjastopalvelu, 1996) Kenttäläisestä seuraavasti:
"Paavo Kenttäläinen perustuu suurelta osin Salaman nuoruudentoveriin, kirjailija Jorma Kannilaan (1934-[2010]). Salama ja Kannila olivat tutustuneet Tampereen Klassillisessa lyseossa, ja heitä yhdisti kirjoittamisharrastus. Salama lopetti koulun jäätyään viidennelle luokalle vuonna 1954. Muutamaa vuotta vanhempi Kannila auttoi Salamaa ensin kirjoittamisen alkuvaiheissa, mutta ystävysten välit viilenivät Kannilan saatua ensimmäisenä menestystä kirjoittajana. Esikoisteoksen Salama sitten kuitenkin sai julki pari vuotta ennen Kannilaa."
"Salaman osalta Kenttäläisen hahmo on luultavasti syntynyt aluksi jonkinlaisena kostona siitä... |
| Etsin tietoja Karjalan pyhästä linnusta. Kukki lintu esiintyy käspaikoissa. Onko sillä muuta muotoa kuin nämä kirjailut |
9435 |
|
|
|
Netistä löytyi tämän verran kukkilinnun historiaa:
"Suosituin kuvioaihe käspaikoissa on kukkilintu, josta esiintyy monenlaisia variaatioita. Sana kukki tarkoittaa kaikkein puhtainta ja rakkainta ja sitä on käytetty hellittelysanana rakkaista puhuttaessa: itkuvirsi äidistä ja isästä voi alkaa sanoin "kukki muamoi, kukki tuatoi". Vaikka linnun esikuvana on ilmeisesti ollut riikinkukko, karjalaiset eivät ole sitä sellaisena nähneet. Kukkilintu on myös eri asia kuin Karjalan käki. "
lähde: http://taitek.pkky.fi/kaspaikka/sym3.htm
Lisäksi Helmet-kokoelmasta löytyy seuraava asiaa käsittelevä teos: Kukkilintu-liinatie : kuvia suojärveläisistä käspaikoista / toim. Maire Peltonen, Maria Näreaho ja Maire Tsutsunen
http://www.helmet.fi/record=... |
| Onko muumeissa esiintyvä tuutikki-hahmo nainen vai mies?? |
15205 |
|
|
|
Suomen kielessä on se hieno ominaisuus, että hän-pronomini viittaa molempiin sukupuoliin. Näin kirjailija voi halutessaan jättää henkilöhahmon sukupuolen arvailujen varaan. Tuutikki (tai Tuu-tikki, ruotsiki Too-ticki) on varsin jätkämäinen hahmo, mutta Muumi-kirjojen ruotsinkielisissä alkuteoksissa häneen viitataan silti pronominilla 'hon' ('hän' naisesta). Todennäköisesti Tove Jansson on tarkoituksella halunnut sijoittaa hahmon (Tuutikki ei ole ainoa) sukupuolten hämärälle raja-alueelle. Tuutikin esikuvana pidetään Janssonin elämänkumppania Tuulikki Pietilää, jota Jansson kutsui Tootiksi. Tove ja Tooti tapasivat vuonna 1956 hieman ennen Taikatalven kirjoittamista, jossa Tuutikilla on keskeinen rooli.
Lähteet ja lisätietoja:
Boel Westin:... |
Kysy kirjastonhoitajalta