| Onko aurinko- ja tuulisähkön tuoton varastointiin, hyötysuhteeltaan paras keino, alkoholiksi tislaaminen ja sen käyttö polttoaineena keskuslämmityksessä tai… |
26 |
|
|
|
Asia ei ole täysin yksiselitteinen. Energiaa voi varastoida alkoholin kautta monella eri tavalla, ja nämä tavat eroavat luonnollisesti toisistaan monin tavoin aina energiatehokkuudesta, tarvittavien materiaalien saatavuudesta, ja ympäristövaikutuksista lähtien (kuten näistä moninaisista tekijöistä huomataan, "hyötysuhde" ei ole täysin yksiselitteinen sana, vaikkakin oletan sinun tarkoittavan sillä lähinnä energiatehokkuutta). Lisäksi energiatehokkuutta onnistutaan lähtökohtaisesti jatkuvasti parantamaan, ja energian varastointitapojen arvioidut potentiaaliset energiatehokkuudet voivat olla jokseenkin spekulatiivisia.Tutustuttuani hieman tutkimuskirjallisuuteen sain vaikutelman, että lähtökohtaisesti esimerkiksi paristoja pidetään... |
| Etsin tietoa Grönlannin infrasta, maaperä on kokonaan kallioista, miten siellä vedetään vesi-ja jätevesiputket? |
134 |
|
|
|
Suurimman osan Grönlannin sähköstä, vedestä ja lämmöstä tuottaa valtion omistama energiayhtiö Nukissiorfiit. 70% energiasta on uusiutuvaa, loput tuotetaan öljyä polttavissa voimaloissa. Uusiutuvasta energiasta suurin osa tulee vesivoimasta. Juomavesi saadaan enimmäkseen sulamisvesistä.
Kallioperän ja ikiroudan vuoksi putket täytyy vetää maan pinnalle ja eristää pakkaselta. Siitä ja muista rakennussuunnittelun ja rakentamisen erityispiirteistä kertoo Design Manual for Building in Greenland: https://issuu.com/brianhurup-felby/docs/designmanual_jan09.
Nukissiorfiitin kotisivut: https://nukissiorfiit.gl/kl/ (grönlanniksi/tanskaksi)
Nukissiorfiit Wikipediassa: https://en.wikipedia.org/wiki/Nukissiorfiit
Grönlannissa ei kuitenkaan ole... |
| Onko jossakin laskettu luonnonvarojen ylikulutusta maittain ilman asumisen vaatimaa energian tarvetta? |
103 |
|
|
|
Kaikkia maita kattavaa varsinaista tietoa tai tutkimusta tällaisesta en valitettavasti löytänyt enkä pysty tyhjentävää vastausta antamaan, mutta ehkä käytettävissä olevat tilastot antavat jonkinlaisen käsityksen asiasta.
Yksinkertaistaen ylikuluttamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa ihminen kuluttaa luonnonvaroja nopeammin kuin ne ehtivät uusiutua. Suurimmat syyt kulutukselle ovat energiantuotanto, liikenne ja ruoantuotanto (WWF). Nettisivulla Open Data Platform on eri maiden luonnonvarojen kulutusta eli ekologista jalanjälkeä havainnollistava maailmankartta. Kartasta näkee kätevästi kunkin maan ekologisen ali- ja ylijäämän (eli ylikulutuksen tai reservin), ekologisen jalanjäljen per koko väestö ja per asukas, sekä biokapasiteetin.... |
| Onko mikään kunta tai kaupunki kompensoinut kohonneita energiakustannuksia laskemalla kiinteistöveroa asuinkiinteistöiltä? |
81 |
|
|
|
Suomen hallitus linjasi määräaikaisen maatalouden tuotantorakennusten vapauttamisen kiinteistöverosta vuoden 2022 verotukseen, sikäli kun EU-lainsäädäntö sen sallii. Toimi kompensoidaan kunnille hallitusohjelman mukaisesti. Se on yksi määräaikaisista täsmätoimista, joilla vastataan energian hintojen nousuun.
https://valtioneuvosto.fi/-//10623/hallitus-linjasi-energian-hintojen-n…
Kiinteistön arvon perusteella kunnalle vuosittain suoritettavasta kiinteistöverosta säädetään kiinteistöverolaissa. Kunnan kiinteistöveroprosenteista päättää kunnanvaltuusto lain salliman vaihteluvälin puitteissa. Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin rajat on asetettu välille 0,41 - 1,00.
https://vm.fi/verotus/kiinteistoverotus
Vastaaja ei... |
| Polttoaineiden, ruuan ja sähkön hinnat ovat nousseet Venäjän hyökkäyksen takia Ukrainaan. Onko joissain valtiossa jo laskettu em. hintoja edes lähelle sotaa… |
186 |
|
|
|
Energian ja ruuan hinnat määräytyvät useissa maissa maailmanmarkkinahintojen mukaan. Valtiot ovat voineet yrittää hillitä hintojen nousua esim. veroja laskemalla tai muilla tukitoimilla. Joissain valtioissa voi olla perushyödykkeille hintakatto. Tietoja energian ja ruuan hintojen muutoksista vuoden 2022 aikana eri maissa löytyy esim. seuraavista avoimesti saatavana olevista tilastoista. Tarkempia tietoja yksittäisten maiden tilanteesta voi löytää kyseisen maan tilastoviranomaisen verkkosivuilta.
Elintarvikkeiden hinnat, kuukausikatsaus, kansainvälinen (Euroopan komissio)
Maatalousmarkkinat ja maataloustuotteiden hinnat (europa.eu)
Energian hinnat, Suomi (Tilastokeskus)
Energian hinnat - Tilastokeskus (stat.fi)
Kuluttajahinnat... |
| Ukonilmoilla näkee usein komeita salamoita. Onko mahdollista valjastaa niitä sähkön tuottoon ja onko jossain sitä tehty? Jos, niin miten? |
269 |
|
|
|
Salaman sähkövirta ei nykyoloissa ole teknisesti eikä taloudellisesti järkevästi hyödynnettävissä. Kokeiluja on tehty ainakin Yhdysvalloissa v. 2007, mutta tulokset eivät olleet lupaavia.
Salama sisältää erittäin paljon energiaa, mutta sen valtava hetkellisen virran määrä on suuri haaste teknisille laitteistoille. Lisäksi pääosa energiasta haihtuu salamakanavan eli salaman iskureitin kuumenemisena. Ei myöskään ole ennakoitavissa mihin salama iskee, joten hyvin korkeita mastoja tarvittaisiin tiheä verkosto. Sellaisen rakentaminen ja huoltaminen olisi taloudellisesti erittäin kallista epävarmoihin mahdollisiin tuottoihin suhteutettuna.
Aiheesta suomeksi:https://www.helen.fi/asiakaspalvelu/ajankohtaista/arjessa/sahko/ukkonen2
Englanniksi... |
| Luin jostain että uutta energiaa ei voi luoda, ja että maailmassa olevat energiat pysyvät aina vakiona. Tällöin ei myöskään ydinvoimalat luo uutta energiaa,… |
629 |
|
|
|
Kyllä se pitää paikkansa. Energian määrä suljetussa järjestelmässä - jollainen myös maailmankaikkeutemme fyysikoiden näkemyksen mukaan on - energiaa ei synny eikä katoa, se vain muuttaa muotoaan tavoilla, jotka eivät aina ole arkijärjellä helposti havaittavissa.
Ydinvoimala hyödyntää atomiytimien sidosenergiaa sitä vapauttamalla, jolloin osa atomien massasta muuttuu hyödynnettäväksi energiaksi. Tuo ihmisen käyttöön vapautuva energia on siis ollut koko ajan olemassa toisessa muodossa, uutta on vain sen olomuoto.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
|
| Öljynjalostuksesta: kuinka suuri osa maailman öljyn pumppauksesta menee polttoaineeksi ja kuinka suuri osa muovin sun muun tekemiseen? |
607 |
|
|
|
Öljyalan keskusliiton tilaston mukaan Suomessa öljytuotteista 53% kuluu liikenteeseen, 18% raaka- ja voiteluaineisiin, 12% teollisuuden energiaksi, 10% maa- ja metsätalouteen ja rakennustoimeen ja 7% rakennusten lämmitykseen (http://www.oil.fi/fi/tilastot-3-suomen-oljymarkkinat/36-oljytuotteiden-…).
EIA:n (U.S. Energy Information Administration) tilastossa erilaisten öljytuotteiden osuudet eritellään tarkasti: http://www.eia.gov/dnav/pet/PET_PNP_PCT_DC_NUS_PCT_A.htm.
Muovin valmistukseen kuluu nykyään noin 4% maailman öljytuontannosta. Muoveja valmistetaan myös muista hiilivedyistä. (http://www.muoviteollisuus.fi/fin/muovitieto/muovit/)
|
| Käyn juoksemassa lähes joka aamu ja kesällä joskus vähän kilpailenkin. Pitkillä lenkeillä tulee kaikkea mieleen. Esim. tällainen: Tarvitseeko vastatuuleen… |
1098 |
|
|
|
Etsin internetistä vastausta kysymykseesi englanninkielisillä hakusanoilla. Asiaa koskevia artikkeleita löytyi netistä useitakin. Esimerkkejä:
"Effects of wind assistance and resistance on the forward motion of a runner. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/7380693 .
"Effects of weather on the performance of marathon runners"
"The effects of wind and altitude in the 400-m sprint". http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15801501
Seuraavista juoksemista käsittelevistä kirjoista ei valitettavasti asia selvinnyt:
Jari Hemmilä Lentävä lähtö : kuntojuoksijan käsikirja (sisältää erilaisia harjoitusohjelmia, joissa otetaan huomioon monia asioita esim. ikä)
Juoksijan uusi käsikirja taas taulukoi esim. tuulen vaikutuksen lämpötilaan.
Ilkka Järvimäellä... |
| Mitä aineita ihmisen elimistö käyttää energian tuottamiseen? |
1238 |
|
|
|
Terveyskirjaston sivuilta ( http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr00… ) voi lukea Antti Aron artikkelin Mitkä ovat ravinnon energiantuottajat? Artikkelissa on kappale Hiilihydraatit ovat nopeaa käyttöenergiaa, proteiinit rakennusaineita ja rasvat varastoenergiaa. Artikkelissa käsitellään tarkemmin kyseisiä aineita ja niiden ravintolähteitä. Bios 4 -kirjassa (kappaleen 8 alussa) sanotaan, että energia-aineenvaihdunnan kannalta tärkeitä orgaanisia molekyylejä ovat erityisesti ravinnon sisältämät hiilihydraatit ja rasvat. Ihmisen fysiologia ja anatomia (2004) -kirjassa kerrotaan, että energiaravintoaineita ovat hiilihydraatit, rasvat ja valkuaisaineet ja ajoittain myös alkoholi (s. 394). Kirjan mukaan... |
| Mitä energia lähteitä Ruotsi käyttää? Mitä haittoja ja hyötyjä niistä on ja miten energian hankintaa aiotaan kehtiittää tulevaisuudessa? |
1178 |
|
|
|
Ruotsissa Energimyndigheten vastaa energiasta.
Ruotsin energialähteistä löytyy hienoa tietoa tästä näin:
http://www.energia.fi/page.asp?Section=3232&Item=16208
http://www.scb.se/templates/pressinfo____159091.asp
|
| Mitä energianlähteiteitä Tanska käyttää? Hyödyt, haitat ja kehitys. |
3260 |
|
|
|
FINPRO:n maaraportin mukaan Tanskan tärkeimmät kotimaiset energianlähteet ovat öljy ja kaasu, joilla katetaan valtaosa kotimaisesta tarpeesta. Omaa kivihiilituotantoa maalla ei ole eikä uusia hilivoimaloita rakenneta päästöjen vuoksi. Tanska on uusiutuvan energiantuotannon kärkimaita; maassa ei ole lainkaan ydinvoimaloita, eikä niitä ole tarkoitus rakentaa tulevaisuudessakaan. Tanska kattaa 12% sähkönkulutuksestaan tuulivoimalla (tarkoituksena on saavuttaa 50% v. 2030) ja on johtava tuulivoiman tuottaja ja tietämyksen levittäjä. Sähköä tuotetaan maassa myös jätteenpoltolla, joskin suurin osa sähköstä tuotetaan edelleen hiilivoimaloissa. FINPRO:n maaraportti löytyy osoitteesta http://www.finpro.fi/fi-FI/Finpro/ (Markkinatietoa->... |
| Mistä Briketit on valmistettu |
1019 |
|
|
|
Brikettien valmistamisesta löytyy tietoa Internetistä esim. seuraavilta sivuilta:
http://www.motiva.fi/kirjasto/Uusiutuvat%20energial%E4hteet%20Suomessa/…
http://www.inf.vtt.fi/pdf/tiedotteet/2000/T2045.pdf
www.pelletforum.com
Esim. seuraavassa työtehoseuran metsätiedotteessa on tietoa briketistä
Eilavaara, Erkki: Nykytilanne puupellettien tuotannossa ja käytössä.1999.Työtehoseuran metsätiedote; 13/1999 (611)
|
Kysy kirjastonhoitajalta