| Terveisiä saaristosta. Luin pari vuotta sitten Ilkka Koiviston (?) kirjasta (?) kappaleen Korkeasaaren karkulaisista. |
65 |
|
|
|
Kyseessä on Sesse ja Ilkka Koiviston teos Tarinoita eläinten saarelta (1977). Teoksessa on luku Onko Korkeasaaresta karannut vaarallisia eläimiä?, jossa kerrotaan merimetson karkumatkoista.Teos ilmestyi e-kirjana vuonna 2022.Tarinoita eläinten saarelta KirjasammossaTarinoita eläinten saarelta Helmetissä |
| Moikka. Missä on kuvattu sarja Harjunpää ja kylmä kuolema osa 2? Näyttää ihan Mustikkamaalta. |
526 |
|
|
|
Neliosaisen sarjan toisen jakson alkupuolen kuvauspaikkana on lähes varmasti Mustikkamaa. Alun rantanäkymä näyttäisi avautuvan Korkeasaaren suuntaan, kohtaan jossa ainakin nykyisellään toimii ilmeisesti villieläinsairaala. Oletetun Korkeasaaren rakennus näyttää samalta niin 1980-luvun sarjassa kuin 2020-luvun valokuvissa, kuten saaren profiili ja kärkikin.
areena.yle.fi. Harjunpää ja kylmä kuolema, jakso 2, Tunnustus.Google Maps. Mustikkamaan uimaranta (Korkeasaaren suuntaan).wikipedia.fi. Harjunpää ja kylmä kuolema. |
| Minkä lajin elinkautistuomiot eläintarhoissa on pisimmät? |
203 |
|
|
|
Esimerkiksi Korkeasaaren eläintarhan osalta löydät lajilistan täältä https://www.korkeasaari.fi/elaimet/lajilista/#83d44cbd Useimmista eläimistä on oma lajisivunsa, jossa mainitaan muiden perustietojen ohessa elinikä.
Kilpikonnat ovat usein pitkäikäisiä ja Korkeasaaren hiilikilpikonnat ovat jo lähes viisikymppisiä. https://www.korkeasaari.fi/elain/hiilikilpikonna/#83d44cbd
Korkeasaaressa on myös papukaijalintuihin kuuluvia sinikurkkuaroja. Ne voivat elää tarhaoloissa jopa 60-vuotiaiksi. Syksyllä 2020 uutisoitiin Korkeasaaren Coco-laiskiaisen kuolemasta 47-vuotiaana. Se oli tuolloin eläintarhan vanhin eläin. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006630894.html
Galápagoksenjättiläiskilpikonna Harriet kuoli vuonna 2006 tarhaoloissa 175... |
| Kuinka suuri prosentti korkeasaaren eläimistä ei tule koskaan pääsemään vapauteen? |
156 |
|
|
|
Lukumääriä tai prosenttiosuuksia Korkeasaaren eläintarhan luontoon palautettavien eläinten määristä ei löytynyt, mutta Korkeasaaren sivuilta löytyy tietoa hankkeista, joissa eläimiä on palautettu luontoon:
https://www.korkeasaari.fi/suojelutyo/#6bc57931 |
| Kuinka moni korkeasaaren eläimistä eläisi normaalisti parvena tai laumana luonnossa? |
146 |
|
|
|
Korkeasaaren päivitetty lajilista, noin 150 eläinlajia löytyy eläintarhan verkkosivuilta. Klikkaamalla kunkin eläimen kohdalla lajisivu-linkkiä saa lisätietoa sen elintavoista.
https://www.korkeasaari.fi/elaimet/lajilista/#c8c3b9d2 |
| Mikä laki sallii villieläinten elinkautisen vangitsemisen eläintarhoihin? |
154 |
|
|
|
Kyseessä.on EU:n eläintarhadirektiivi (neuvoston direktiivi 1999/ 22/ETY).
Ohessa hallituksen esitys, joka on valaisevampi:
https://finlex.fi/fi/esitykset/he/2002/20020209u |
| Lapsuudessani 90-luvulla minulle luettiin (kovakantista?) kuvakirjaa eläintarhasta ja haluaisin saada selville kyseisen kirjan nimen. Kirjassa kai lapsi… |
167 |
|
|
|
Arvelisin, että kyseessä saattaisi olla Samuil Maršakin Varpusen ateria (Kansankulttuuri, 1976). Eläintarhaan sijoittuvan runomuotoisen tarinan päähenkilönä ei ole lapsi, vaan pikkulintu: "Kerro, pieni varpunen, / mistä hankit einehen! / Olin eläintarhassa / leijonien linnassa. -- " |
| Korkeasaari on perustettu 1889 ja osallistuu aktiivisesti parinkymmenen lajin osalta koordinoituun eurooppalaiseen suojeluohjelmaan (EEP). Kuinka monta… |
498 |
|
|
|
Lähetin asiasta tiedustelun Korkeasaaren eläintarhaan ja sieltä vastattiin kysymykseen näin:
”Eläintarhojen suojeluohjelmia ollaan uudistamassa ja EEP (European Endangered Species Programme) ja ESB (European Studbook) tullaan yhdistämään yhdeksi kokonaisuudeksi. EEP:n tavoitteena on kasvattaa ja ylläpitää uhanalaisten lajien tarha-kantoja sopivan kokoisina ja riittävän monimuotoisina. ESB (European Studbook) on eurooppalainen kantakirja, jonka avulla voidaan pitää huolta, etteivät liian läheiset sukulaiset pääse lisääntymään keskenään. EEP- ja ESB-lajit eivät ole välttämättä uhanalaisia, mutta lajin tarhapopulaation ylläpidollisista syistä järjestelmällinen lisäännyttäminen on katsottu tarpeelliseksi.
Luontoonpalautukset ovat pitkiä,... |
| Olen lukenut internetistä eläintarhassa syntyneistä pandakolmosista, jotka ovat tietääkseni tiettävästi ensimmäiset pandakarhun kolmoset, jotka ovat täyttäneet… |
467 |
|
|
|
Kiinassa 29.7.2014 syntyneet pandakolmoset ovat kysymyksessä esitetyn oletuksen mukaisesti naaras (Meng Meng) ja kaksi urosta (Shuai Shuai ja Ku Ku).
|
| Mistä ja miten Korkeasaaren ensimmäinen ilves on tullut? Kirja löytyy Pasilasta, joka aika kaukana. |
584 |
|
|
|
Rolf Palgrenin kirjassa
Högholmens zoologiska trädgård åren 1888-1918. - Societas pro fauna et flora fennica, 1920
johon kysymyksessä ehkä viitataan, käy ilmi (s. 8) ettei alkuaikojen ilvesten hankintatietoja ole täydellisesti säilynyt. Vuosina 1897-1898 on ilveksiä kuitenkin ostettu ainakin värtsiläläiseltä yritykseltä Ab B. Arppes arv. ja saatu lahjaksi Sortavalasta lehtori A. Genetziltä. (Mikäli tällä tiedonannolla tarkoitetaan itse asiassa professori Arvid Genetziä, niin hänkin oli avioliiton kautta sukua Arpen suvulle).
|
| Milloinkahan Korkeasaareen tulivat ensimmäiset ilvekset? Tieto saattaisi löytyä Pasilan kirjaston varastosta, Väinö Lehtosen teoksesta Korkeasaaren eläinlapsia… |
713 |
|
|
|
Eläintarha sai ensimmäisen ilveksensä vuonna 1897. Eläimen oleskelutilat olivat tuohon aikaan erittäin huonot, minkä vuoksi ilvekset kuolivat melko pian. Vuosina 1897-1905 niitä hankittiin kaikkiaan 18 yksilöä. Vuonna 1905 tullut uros kesti vankeuden paremmin, vuonna 1913 se saikin puolison ja uuden tarkoituksenmukaisemman asunnon.
Palmgren, Rolf
Högholmens zoologiska trädgård åren 1888-1918. - Societas pro fauna et flora fennica, 1920
|
| Heipparallaa! Olen jo kauan miettinyt kuinka monta apinalajia maailmassa on, koska olen suuri apinoiden ystävä. Voisitteko kertoa minulle tämän tiedon? Lisäksi… |
3479 |
|
|
|
Apinat kuuluvat eläinkunnan luokittelussa kädellisiin.
Kädellislajien todellinen määrä on kuitenkin epävarma, sillä esimerkiksi apinayhteisöjä asuu eristettyinä saarissa, sademetsissä tai vuorilla. Maailman luonto teoksen mukaan apinalajeja on 200 ja puoliapinoita yli 50 lajia.
Maailman luonto, Nisäkkäät, Weilin+Göös, 1998.
Katso myös:
Eläinfysiologian dosentti Seppo Turusen artikkeli:
http://www.tieteessatapahtuu.fi/0104/turunen.pdf
Korkeasaaren paviaanien kohtalo vuonna 2004 herätti paljon keskustelua ja useampi taho ryhtyi myös toimiin, jotta paviaanit voitaisiin pitää Korkeasaaressa.
Asiasta kirjoitettiin yleisönosastoissa ja asian tiimoilta käytiin keskustelua myös kaupungin ylimmässä hallinnossa.
Mainostoimisto Bob Helsinki palkkasi... |
Kysy kirjastonhoitajalta