| Kuinka Paavo Cajander on suomentanut Shakespearen Henrik V -näytelmän kohdan, joka alkaa "We few, we happy few, we band of brothers" ja loppuu "whiles any… |
597 |
|
|
|
Paavo Cajander suomensi kyseisen kohdan näin:
Ett'emme tulis puheeks me, me harvat,
Me onnellisen harvat, veljet kaikki.
Ken tänään kanssain verta vuodattaa,
On veljeni; jos kuinka halpa olkoon,
Niin tämä päivä hänet aateloi.
Ja herrat Englannin, nyt vuoteell' ollen,
Kiroovat kerran, ett'ei olleet täällä,
Noloina kuunnellen, kun joku haastaa,
Jok' oli Crispianuksena myötä.
Williamn Shakespearen Kuningas Henrik Viides Paavo Cajanderin suomennoksena vuodelta 1905 Gutenberg-projektissa.
http://www.gutenberg.org/cache/epub/39939/pg39939-images.html
|
| Etsin sitaattia Shakespearen Henrik V:stä. |
440 |
|
|
|
Kyseinen kohta on William Shakespearen Henrik V:n neljännen näytöksen alusta.
Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1905 kyseinen kohta kuuluu näin:
Mieleenne aikaa kuvitelkaa, milloin
Pimeys vaaniva ja heikko kuiske
Avaran mailman kaikkeuden täyttää.
Yön likoharmaan kohdun kautta käy
Leiristä leiriin hyminä niin hieno.
Saat Matti Rossin suomennoksen vuodelta 2009 sähköpostiisi.
Cajanderin suomennos Gutenberg-projektissa http://www.gutenberg.org/cache/epub/39939/pg39939-images.html
Henry V by William Shakespeare http://www.gutenberg.org/ebooks/2253
Shakespeare, William: Henrik V (suom. Matti Rossi, 2009) |
| Löytyisikö Shakespearen sonetin 29 suomennos? |
983 |
|
|
|
William Shakespearen sonetteja ovat suomentaneet Paavo Cajander, Aale Tynni ja Kirsti Simonsuuri. Tynnin suomennos sisältyy teokseen William Shakespeare: Sonetit (1995). Kirsti Simonsuuren suomennos on luettavissa teoksesta William Shakespearen sonetit : Nautintojen ajan aarre (toim. ja suom. Kirsti Simonsuuri, 2010).
Paavo Cajanderin suomennos on vuodelta 1914. Saat suomennoksen sähköpostiisi. |
| Miten on suomennettu Shakespearen Mitta mitasta -näytelmässä (Measure for Measure) esiintyvä lause "Some rise by sin, and some by virtue fall". |
677 |
|
|
|
Kyseinen lausahdus on William Shakespearen näytelmän Measure for measure eli Mitta mitasta toisen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta. Tiina Ohinmaa on suomentanut sen näin: "Toisen synti jalostaa, toisen vie siveys turmioon."
Paavo Cajander käänsi saman kohdan suomennoksessaan Verta verrasta vuonna 1911 näin: "Syy toisen nostaa, toisen kaataa kunto."
http://www.gutenberg.org/files/44825/44825-h/44825-h.htm
Shakespeare William: Mitta mitasta (suom. Tiina Ohinmaa, 2005)
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_2098 |
| Haluaisin tietää miten menee suomeksi Shakespearen Henry IV -näytelmän ensimmäisessä osassa oleva katkelma: "O gentlemen, the time of life is short!" |
585 |
|
|
|
Kyseinen sitaatti on William Shakespearen näytelmän Henrik IV ensimmäisen osan viidennen näytöksen toisesta kohtauksesta.
Paavo Cajander suomensi kyseisen kohdan vuonna 1897 seuraavasti: Niin, loordit, lyhyt elämän on aika; [--] Matti Rossin suomennoksessa vuodelta 2004 sama kohta kuuluu näin: Voi miten lyhyt onkaan elämä!
http://shakespeare.mit.edu/1henryiv/1henryiv.5.2.html
http://www.gutenberg.org/cache/epub/39557/pg39557-images.html
Shakespeare, William: Henrik IV. Ensimmäinen osa. (suom. Matti Rossi, 2004, WSOY) |
| Miten kuuluu suomennos seuraavasta Shakespearen sitaatista (Richard III)? “I have set my life upon a cast, and I will stand the hazard of the die.” |
668 |
|
|
|
Kyseinen kohta on William Shakespearen näytelmän King Richard III viidennen näytöksen neljännestä kohtauksesta.
Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1897 tämä lausahdus kuuluu näin:
"Heiton varassa on henki,
Ma tahdon nähdä, miten arpa lankee."
Matti Rossi suomensi näytelmän vuonna 1968. Saat hänen suomennoksensa kyseisestä kohdasta sähköpostiisi.
http://shakespeare.mit.edu/richardiii/full.html
http://www.gutenberg.org/cache/epub/37835/pg37835-images.html
Shakespeare, William: Rikhard III (suom. Matti Rossi, Tammi, 1968)
|
| Kuinka kuuluvat suomennokset Shakespearen Macbeth-sitaatista: "Yet do i fear thy nature; it is too full o' the milk of human kindness."? |
1248 |
|
|
|
Kyseinen kohta itse asiassa jatkuu hiukan:
”Yet do I fear thy nature.
It is too full o' the milk of human kindness
To catch the nearest way.”
Paavo Cajander käänsi kohdan vuonna 1885 näin:
Mut luontoas ma pelkään:
Siin' ihmistunnon maitoa on liiaks,
Ett' oikotien se löytäis.
Yrjö Jylhä suomensi Macbethin vuonna 1936 seuraavasti:
Mut liian täysi, pelkään,
on ihmissäälin maitoa sun luontos,
tien suoran löytääkseen.
Matti Rossi suomensi Macbethin ensimmäisen kerran vuonna 1983 näin:
Silti pelkään
luontoasi;
se on täynnä inhimillisyyden maitoa
ja oikotie on sille vieras.
Ja uudelleen vuonna 2004:
Mutta luonteestasi
kannan huolta; se on liian täynnä
inhimillisyyden maitoa, ja oikotie
on sille vieras.
Ensimmäinen Macbethin suomennos on vuodelta... |
| "Rannalta tältä palasen maasta sä näät isien." Muisto kesälomamatkalta Punkaharjulta 60-luvulta. Onko osa jotakin runoa vai pettääkö muistini? |
1670 |
|
|
|
Kyseinen katkelma on J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden jälkimmäisestä kokoelmasta, runoelman Heinäkuun viides päivä viidennestä säkeistöstä. Paavo Cajanderin suomennos on vuodelta 1889.
Koko säkeistö kuuluu seuraavasti:
"Rannalta tältä palasen
maat' ihanaista isien
sa näet, nuorukainen:
kuin Virtain järvet ihanat
on Saimaan sadat lahdelmat,
Imatra pauhaavainen
ja Vuoksen aallot vaahtoisat."
Katkelma runosta on kaiverrettu Punkaharjulla kansallisrunoilijan kunniaksi pystytettyyn kivipaateen. Runeberg vieraili Punkaharjulla kesällä 1838.
http://www.gutenberg.org/cache/epub/12688/pg12688-images.html
http://www.gutenberg.org/cache/epub/12688/pg12688.txt
http://www.visitpunkaharju.fi/luonto-ja-historiakohteet
http://www.panoramio.com... |
| Miten kuuluu käännös Othellon lauseelle: "Not I. I must be found: My parts, my title and my perfect soul shall manifest me rightly". |
911 |
|
|
|
Katkelma on Shakespearen Othellon ensimmäisen näytöksen toisesta kohtauksesta.
Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1884 katkelma kuuluu näin:
En, min’ en tahdo piillä:
Nimeni, arvoni ja tuntoni
Ei pelkää julkisuutta.
Yrjö Jylhä suomensi Othellon vuonna 1955 ja Matti Rossi vuonna 2013. Saat heidän suomennoksensa kyseisestä kohdasta sähköpostiisi.
http://www.gutenberg.org/ebooks/1127
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic
Shakespeare, William: Draamoja. 6 (suomentanut Paavo Cajander, Suomalainen kirjallisuuden seura, 1916)
|
| Miten mahtaa kuulua Shakespearen Tempest/Myrsky-näytelmän suomennos kohdasta Act 5, Epilogue (rivit 12 - 13): "or else my project fails, Which was to please." |
1386 |
|
|
|
William Shakespearen näytelmän Tempest eli Myrsky lopussa on Prosperon epilogi, josta kyseinen sitaatti on on.
Koko virke kuuluu näin:
"Gentle breath of yours my sails
Must fill, or else my project fails,
Which was to please."
Paavo Cajander suomensi vuonna 1892 tämän kohdan seuraavasti:
"Jos en hyvää suosi-tuulta
Purjeisiini saa, niin multa
Kaikk' on ollut joutavaa."
Myrskyn ovat suomentaneet myös Matti Rossi (2010) ja Eeva-Liisa Manner (1986). Saatte saman katkelman heidän suomennoksistaan sähköpostiinne.
http://www.gutenberg.org/ebooks/44845
http://www.gutenberg.org/ebooks/1540
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic?sk=fi_FI
|
| KUKA ON KIRJOITTANUT RUNON, JOKA ALKAA MUN HUONEHESSAIN SEINÄLL ON YKS KUVA JNE |
764 |
|
|
|
Runon Kuva on kirjoittanut Paavo Cajander. Se julkaistiin ensimmäisen kerran Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1878. Runo sisältyy myös vuonna 1914 ilmestyneeseen Cajander-kokoelmaan Runoelmia. Sittemmin yhä äitienpäivärunona suosittu Kuva on ollut mukana useassa runoantologiassa, joista esimerkkeinä mainittakoon Tämän runon haluaisin kuulla (Tammi, 1978), Juhla on runojen aikaa (Karisto, 1980), Suomalainen omakuva (Otava, 1991), Äideistä parhain (Otava, 2001) ja Tämän runon haluaisin kuulla : kaikkien aikojen rakastetuimmat (Tammi, 2014).
|
| Miten on suomennettu Shakespearen Kesäyön unelmasta seuraava sitaatti: "The course of true love never did run smooth"? |
1393 |
|
|
|
Kyseinen kohta on William Shakespearen Kesäyön unelman ensimmäisen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta Lysanderin repliikistä.
Paavo Cajander suomensi kohdan vuonna 1891 seuraavasti: (--) ei koskaan tyyn' ole uskollisen lemmen virta (--). Yrjö Jylhän suomennoksessa vuodelta 1955 virke, jossa kyseinen lausahdus on, kuuluu näin: (--) missään kohtaloissa, joista luin tai kuulin kertomuksia, ei vierryt tasaisna virta uskollisen lemmen… (--). Matti Rossi suomensi kohdan vuonna 2005 näin: En muista satua, en tarinaa, en kuultua, en luettua, jossa kerrottaisiin, että aidon rakkauden tie on tasainen…
Lauri Siparin suomennosta vuodelta 1981 minulla ei ollut käytettävissä.
Lähteet:
http://www.gutenberg.org/ebooks/44831
http://www.gutenberg.org/... |
| Kysyisin suomennosta Shakespeare-lainaukseen Henrik VI:n kolmannesta osasta: Suspicion always haunts the guilty mind. |
1093 |
|
|
|
Tämä Gloucesterin repliikin ensimmäinen rivi William Shakespearen näytelmän Henrik VI kolmannesta osasta on näytelmän viidennen näytöksen kolmannesta kohtauksesta.
Paavo Cajander suomensi kyseisen kohdan vuonna 1907 näin:
Ain’ ounoo syypää pahaa;
(poliisiks’ varas luulee joka pensaan.)
Matti Rossin suomennoksessa vuodelta 2007 sama kohta kuuluu näin:
Epäluulo vaanii aina syyllistä (---).
Lähteet:
http://www.shakespeare-online.com/plays/3kh6_5_6.html
William Shakespeare: Kootut draamat V. (suom. Paavo Cajander, WSOY, 1958)
Shakespeare, William: Henrik VI. Kolmas osa (suomentanut Matti Rossi, WSOY, 2007)
|
| Löytyisikö suomennosta tälle otteelle, joka on peräisin Shakespearen A Midsummer Night's Dream: I know a bank where the wild thyme blows, Where oxlips and… |
1142 |
|
|
|
William Shakespearen näytelmästä A Midsummer Night's Dream (Kesäyön unelma) on useita suomennoksia.
Paavo Cajander suomensi etsimäsi kohdan vuonna 1891:
Maan tiedän, missä kukkii kielokit
Ja orjantappurat ja orvokit
Ja kuusain kilvan kutoo kupuansa
Orapihlajan ja hajuruusun kanssa.
Yrjö Jylhä suomesi vuonna 1955 vastaavan kohdan näin:
Tääll' ajuruohon peittämä on rinne,
myös kielot, orvokit mua viittoo sinne;
ylitse kaartuu katos kuusamain
ja myskiruusuin, orjantappurain.
Näytelmästä on myös Lauri Siparin (1981) ja Matti Rossin (2005) suomennokset. Saat Siparin suomennoksen sähköpostiisi. Rossin suomennosta minulla ei valitettavasti ole tällä hetkellä käytettävissäni.
Lähteet:
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic
Shakespeare,... |
| Olen kielenkääntäjä ja suomennan teosta, jossa on lainaus Shakespearen Hamletista: "There are stranger things in heaven and earth than are dreamed of in your… |
1778 |
|
|
|
Etsimäsi kohta Shakepearen Hamletista on näytelmän ensimmäisen näytöksen viidennestä kohtauksesta. Englanniksi se näyttäisi nettilähteiden mukaan kuuluvan näin:
"There are more things in heaven and earth, Horatio,
Than are dreamt of in your philosophy."
Paavo Cajander suomensi kohdan vuonna 1879 seuraavasti:
"Horatio, taivaassa ja maass' on paljon,
Jot' ei sun järkioppis uneksikaan."
Ja tässä sama kohta Eeva-Liisa Mannerin suomennoksesta vuodelta 1981 :
"Maassa ja taivaassa on kummempia
ilmiöitä kuin koulukirjoissanne."
Hamletista on olemassa myös Yrjö Jylhän ja Veijo Meren suomennokset.
Lähteet:
http://www.online-literature.com/shakespeare/hamlet/6/
http://shakespeare.mit.edu/hamlet/hamlet.1.5.html
http://www.shakespeare-navigators.com/... |
| Miten tämä Paavo Cajanderin Hamlet-suomennoksen kohta menee? II näytös, kohtaus 2: What a piece of work is a man, how noble in reason, how infinite in… |
1591 |
|
|
|
Paavo Cajander on suomentanut kysymyksessä siteeratun Hamlet-katkelman näin:
Mikä mestariteos ihminen on! kuinka ylevä järjeltään! kuinka ääretön taidoltaan! kuinka elävä ja ihmeteltävä muodoltaan ja liikunnoiltaan! toimissaan kuinka enkelin näköinen! ajatuksissaan kuinka Jumalan kaltainen! maailman kaunistus! olentojen alkukuva!
|
| Onko Turun kirjastoissa luettavana tai lainattavana Shakespearen Macbeth Cajanderin (v. 1885) suomennoksena? Jos ei, onko tuoreempana suomennoksena? |
681 |
|
|
|
Cajanderin suomentamaa Macbethia löytyy vielä ainakin Naantalin ja Turun kaupunginkirjaston varastoista, luettelokortin mukaan myös mainitsemaltasi vuodelta. Varastokirjoihin voi tehdä varauksia Vaski-aineistotietokannan kautta.
|
| Miten tarkkaan ottaen suomentuu Hamletin toisen näytöksen toisessa kohtauksessa, Hamletin kirjoittamassa kirjeessä tullut pätkä? "Doubt thou the stars are fire… |
2335 |
|
|
|
”Hamletista” on useita suomennosversioita, mutta Paavo Cajander (1879, s. 42) suomentaa katkelman näin:
”Epäile tähden paloa
Ja kirkkaan päivän valoa;
Totuutta valheeks luule,
Mut lempeäni kuule.”
Eeva-Lisa Mannerin (1981, s. 43) käsissä katkelma suomentuu näin:
”Epäile auringon paloa,
epäile tähden valoa.
Valheeks epäile totuutta,
vaan älä epäile minua.”
Veijo Meri (1987, s. 63) puolestaan on riimitellyt katkelman seuraavasti:
”Epäile, että tähdet ovat tulta,
epäile, että aurinko liikkuvi,
totuus on valehtelija, kulta,
mutta totta on rakkauteni.”
Yrjö Jylhäkin on suomentanut ”Hamletin”, jos mikään edellä olevista ei sovi. Ainakin tyylillisesti ja kielellisesti tarjolla on monta eri versiota.
|
| Miten kuuluu suomeksi Shakespearen Kesäyön unelman sitaatti "the course of true love never did run smooth"? Act 1, Scene 1, line 134. |
3617 |
|
|
|
Lysanderin repliikki, johon kysymyksessä mainittu säe sisältyy, kuuluu Matti Rossin suomentamana seuraavasti (Juhannusyön uni. WSOY, 2005):
[Ah ja voi! En muista satua, en tarinaa,
en kuultua, en luettua, jossa kerrottaisiin,]
että aidon rakkauden tie on tasainen; ei,
[ne jotka rakastavat, ovat joko eriarvoisia...]
Lauri Siparin suomennos on tällainen (Kesäyön uni. Love kirjat, 1989):
[Voi meitä! Mutta kaikki mitä olen
lukenut tai kuullut kertoo samaa:]
todellisen rakkauden tie ei koskaan ole ollut sileä.
[Joko esteenä on eri syntyperä - ]
Yrjö Jylhä puolestaan kääntää kohdan näin (Kesäyön unelma. Otava, 1961):
[Voi, missään kohtaloissa, joista luin
tai kuulin kertomuksia, ei vierryt]
tasaisna virta uskollisen lemmen;
[vaan milloin oli... |
| Miten seuraava lainaus on suomennettu? "The happiest youth, viewing his progress through, What perils past, what crosses to ensue, Would shut the book, and sit… |
1065 |
|
|
|
Paavo Cajander suomensi nuo rivit Shakespearen näytelmän "Henrik IV" toisen osan kolmannesta näytöksestä näin:
"Oi, jos tuon vois nähdä,
Niin itse miekkoisinkin nuorukainen,
Nuo kaikki nähdessään, nuo menneet vaarat
Ja tuskat tulevat, löis kirjan kiinni
ja istuis oottamaan vaan kuolemaansa!"
Suomennos julkaistiin vuonna 1944 nimellä "Kuningas Henrik IV".
Matti Rossin suomennos samasta kohdasta kuuluu seuraavasti:
"Jos sen voisi nähdä, onnellinen nuori,
jonka lehtii ajan kulkua ja lukee
koetuista vaaroista ja niistä,
joita kohti mennään, löisi kirjan kiinni
ja kuolisi pois niiltä istumilta."
Suomennos on vuodelta 2004 ja näytelmä sai tällä kertaa suomeksi nimen "Henrik IV".
Lähteet:
https://fennica.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?PAGE=... |
Kysy kirjastonhoitajalta