| Mikä ero on betonil ja sementil? |
653 |
|
|
|
Rakentaja.fi-sivustolla https://www.rakentaja.fi/artikkelit/8989/mita_betoni_on.htm on tietoa betonista ja sementistä. Betoni on rakennusaine, joka koostuu kolmesta pääaineesta: sementistä eli sideaineesta, sorasta eli runkoaineesta ja vedestä. |
| Jääkö betoniin sormenjälki, jonka saa valoksella talteen vai onko betoni siihenkin liian huokoista? |
132 |
|
|
|
Betoni on yleensä huokoista, mutta siinä voi olla ei-huokoista tiivistysainetta tai betonissa on voi olla (yksi) sileä puoli, joka on hyvin hiottu ja kiillotettu. Sisätiloissa betonissa saattaa säilyä piileviä sormenjälkiä rajattomasti (kuten paperissa).
Ilmeisesti sormenjälkien ottoa voi siis kokeilla, mutta niiden saaminen riippuu yllä mainituista betonin erityisominaisuuksista ja/tai olosuhteista (ulkona/sisällä).
https://findanyanswer.com/can-you-get-fingerprints-off-concrete
https://cementanswers.com/can-you-get-fingerprints-off-concrete/
|
| Kuinka paljon betoniteollisuuden uuden kiviaineksen tarve vähenisi mikäli kaikki kivi- ja tiiliperäinen purkuaines käytettäisiin korvaamassa uutta kiviainesta… |
123 |
|
|
|
Lähetin kysymyksesi Betoni-lehden toimitukselle ja odottelen, josko heillä olisi valistuneempaa tietoa asiasta. Lisäys 30.10.2021: Valitettavasti en ole saanut Betoni-lehdestä lisätietoja kysymykseesi.
Joitain tietoja löysin Betoni-lehden nettiartikkeleista. Artikkelissa Käyttö talonrakentamisessa kerrotaan, että maailmassa käytetään betonia vuosittain noin 13 miljardia kuutiometriä ja Suomessa luku on 5 miljoonaa kuutiometriä. Toisessa artikkelissa taas sanotaan seuraavaa: "Betonin valmistuksessa käytetty kiviaines on uusiutumaton, mutta käytännössä paitsi katoamaton, myös täysin ehtymätön luonnonvara. Betonirakentaminen ei todellisuudessa kuluta kiviainesvaroja, sillä käyttöikänsä päässä betonirakenteet murskataan ja syntyvä... |
| Milloin itsetiivistyvä betoni (ITB) keksittiin ja milloin sitä alettiin käyttää rakennusteollisuudessa? |
448 |
|
|
|
Itsetiivistyvän betonin (IT-betoni tai ITB) kehittäminen aloitettiin Japanissa 1980-luvun loppupuolella. Sen kehittämiseen vaikutti erityisesti kasvanut tarve vähentää suurten ja vaikeiden betonointien työvaltaisuutta sekä nopeasti edistynyt lisäaineteknologia. Itsetiivistettyä betonia on käytetty rakennusteoliisuudessa aina 1980-luvulta lähtien.
Lähteet
"Itsetiivistyvää betonia on käytetty jo 1980-luvulta lähtien." Betoni 1/2005. https://betoni.com/wp-content/uploads/2015/11/Itsetiivistyv%C3%A4%C3%A4… (luettu 30.11.2020)
Vesa Anttila & Pekka Vuorinen: Itsetiivistyvä betoni. Rakennustieto. https://www.rakennustieto.fi/Downloads/RK/RK050402.pdf (luettu 30.11.2020)
Wikipedia: "Self-consolidating concrete." https://en.wikipedia.org... |
| Sellaista kyselen että mista löytyy tietoa betonilattioiden päällystykseen; maaleja ja massoja LÖYTYYKÖ JOTAIN |
728 |
|
|
|
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy mm. seuraavat teokset:
Betonilattiat 2000 / [julkaisija: Suomen betoniyhdistys r.y.] 2000
Ahonen, Taisto: Lattiat. [julkaisija] Opetushallitus 1998
Maalaustyöt 3--Lattioiden pintakäsittely- ja päällystystyöt.1997
Betonilattiat 1997 / [julkaisija: Suomen betoniyhdistys r.y.] 1997
Lattianpäällysteet ja päällystystyöt. 1992
Betonilattiat--luokitus-, päällystettävyys-, suunnittelu- ja rakentamisohjeet 1989
Näidne kirjojen saatavuuden voit tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi
Netissä on myös paljon rakentamiseen ja kunnostamiseen liittyviä sivuja. Hämeenlinnan kaupunginkirjasto on koonnut linkkivalikoiman osoitteeseen http://www.htk.fi/kirjasto/asunto1.htm
|
Kysy kirjastonhoitajalta